TaxFax nro 1 • 4.1.2017

Vuoden 2017 verokorteissa virheitä

Verohallinto postittaa parhaillaan vuoden 2017 verokortteja. Verohallinto tiedottaa, että valitettavasti osassa verokortteja on virhe. Virheellisten verokorttien määrä on noin 300 000 kappaletta. 

Virheellisissä verokorteissa on väärä veroprosentti tai tuloraja, sillä niissä on puutteellisia tulo- tai vähennystietoja. Puutteet koskevat esimerkiksi merityötuloa, optiotuloja, puuttuvia työeläkemaksuja, ulkomaisen työnantajan maksamaa palkkaa ja kunnallisen perhepäivähoitajan kustannusten korvauksia.  Virhe johtui ohjelmistoversion päivityksestä.

Virheellisen verokortin saaneet saavat Verohallinnolta kirjeen. Kirjeessä neuvotaan tarkistamaan verokortin selvitysosan tulo- ja vähennystiedot ja tarvittaessa tekemään uusi verokortti. Verohallinto ei pysty korjaamaan virheitä automaattisesti

Verokortin voi tehdä osoitteessa vero.fi/verokortti, puhelimitse palvelunumerosta 029 497 000 tai verotoimistosta. Asiakaspalvelussa on ruuhkaa alkuvuonna, joten Verohallinto suosittelee verkkopalvelun käyttöä.

Luovutusvoittoverotus

Verohallinto on julkaissut 27.12.2016 päivätyn ohjeen Omaisuuden luovutusvoitot ja -tappiot luonnollisen henkilön tuloverotuksessa, (dnro: A192/200/2016).

Ohjeessa käsitellään luonnollisen henkilön omaisuuden luovutusvoittojen ja ‑tappioiden yleisiä kysymyksiä ja periaatteita tuloverotuksessa. Aikaisempaa samannimistä ohjetta on päivitetty mm seuraavista kohdista:

Asunto-osakkeiden hankintamenon laskeminen

Asunto-osakkeiden hankintameno laskemista on täsmennetty korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen KHO:2016:169 perusteella. Muutos tiukentaa aikaisempaa tulkintaa ja muuttunutta tulkintaa sovelletaan 1.1.2017 alkaen.

Osakkaan yhtiölle suorittama pääomavastike lisää osakkeiden hankintamenoa. Edellytyksenä on, että vastikemaksu kohdentuu yhtiön omaisuuden hankintaan tai perusparannukseen ja yhtiö rahastoi kirjanpidossa pääomavastikkeet taseeseen. Jos yhtiö tulouttaa pääomavastikkeen kirjanpidossaan, sitä ei voida lisätä osakkeiden omistajalla asunto-osakkeiden hankintamenoon.

Aikaisemmassa ohjeessa todettiin, että yhtiön pääomavastikkeen kirjanpitokäsittelyllä tai sillä, onko vastikkeen kohteena olevaa yhtiölainaa lyhennetty kuukausittain maksettavana rahoitusvastikkeena vai onko lainaosuus maksettu pois kertasuorituksena, ei ollut merkitystä pääomavastikkeiden verokohtelun kannalta. Uutta, verotusta tiukentavaa ohjetta sovelletaan luovutuksiin, joita koskeva luovutuskirja allekirjoitetaan 1.1.2017 tai sen jälkeen.

Asunto-osakeyhtiön tulouttama pääomavastike voidaan kuitenkin edelleen poikkeuksellisesti lukea osakkeiden hankintamenoon tilanteessa, jossa osakas maksaa yhtiölainan kertasuorituksena asunnon oston tai myynnin yhteydessä ja laina kohdentuu yhtiön omaisuuden hankintaan tai perusparannukseen. Tällöin asunto-osakeyhtiön kirjanpitomenettelyllä ei ole asiassa merkitystä ja myös asunto-osakeyhtiön tulouttama lainanlyhennys on osakkeiden hankintamenoa. Tämä tulkinta pohjautuu aiemmin annettuihin päätöksiin KHO 2.12.2004 taltio 3113 ja KHO 1971 II 556.

Jako-osa osakeyhtiöstä

Luovutusvoittoa syntyy myös silloin, jos osakas saa osakeyhtiön purkautuessa jako-osana enemmän kuin hänen omistamiensa osakkeiden hankintameno on ollut. Purkautuvan yhteisön verotuksessa jaettavan omaisuuden luovutushinnaksi katsotaan sen todennäköistä luovutushintaa vastaava määrä eli käypä arvo (TVL 27 § ja EVL 51 d §). Samaa arvoa pidetään osakkaan verotuksessa purkautuvan yhtiön osakkeiden luovutushintana. Saantoajankohtana, jonka mukaan myyntivoiton verottamisen edellytykset ratkaistaan, on pidetty yhtiökokousta, jossa selvitysmiehet ovat esittäneet lopputilityksen (KVL 72/1986).

Jako-osan ennakko verotetaan luovutuksena sinä verovuotena, jona jako-osa maksetaan. Hankintamenona vähennetään osakkeiden hankintamenoa enintään saadun ennakon määrään asti tai vaihtoehtoisesti vähennetään hankintameno-olettaman (20 % tai 40 %) mukainen määrä, jos se on todellista hankintamenoa suurempi. Jos konkurssin lopputilityksessä vahvistettu jako-osan määrä ylittää ennakolta maksetun jako-osan, sovelletaan jälkisuorituksen luovutusvoittoverotuksessa lisäkauppahinnan verotuksessa noudatettuja periaatteita.

Pääomalainan menetys

Pääomalainan ehdoista riippuen se voidaan konkurssitilanteessa tulkita osakkaan yhtiöön tekemäksi lisäsijoitukseksi, joka lisää osakkeiden hankintamenoa ja voi siten aiheuttaa luovutustappion (KHO:2016:49).

Yhtenäistämisohje vuoden 2016 verotuksesta

Verohallinto on julkaissut 29.12.2016 päivätyn Verohallinnon yhtenäistämisohjeet vuodelta 2016 toimitettavaa verotusta varten, dnro: A182/200/2016. Ohjeeseen on tehty muuttuneesta lainsäädännöstä aiheutuvat täydennykset ja korjaukset.

Työvälineen hankintamenon vähentäminen

Jos työvälineen todennäköinen taloudellinen käyttöaika on yli kolme vuotta, hankintameno vähennetään poistoina. Poiston määrä on enintään 25 % menojäännöksestä. Jos työvälineen hankintameno on enintään 1 000 euroa, voidaan sen todennäköisen taloudellisen käyttöajan yleensä katsoa olevan enintään kolme vuotta ja vähennys tehdään kerralla. Kuitenkin, jos verovelvollinen osoittaa, että työvälineen taloudellinen käyttöaika on yli kolme vuotta, meno vähennetään poistoina.

Tietokoneiden hankintamenot ja tietoliikennekulut

Tietokoneiden vähennysoikeuden määränä voidaan pitää seuraavia prosenttiosuuksia tietokoneen hankintamenosta.

Tulonhankinnassa käytetyn tietoliikenneyhteyden käytön kuluista vähennys voidaan myöntää samoja prosenttiosuuksia ja periaatteita noudattaen kuin tietokoneiden hankintamenoa vähentäessä.

Matkustamiskustannukset

Tilapäisestä työmatkasta aiheutuneet matkustamiskustannukset vähennetään toteutuneiden kulujen määräisinä. Muun selvityksen puuttuessa vähennys on omaa autoa käytettäessä 0,24 euroa/km ja käyttöetuautoa käytettäessä 0,11 euroa/km.

Kuntien ja kuntayhtymien arvonlisäverotus

Verohallinto on julkaissut 21.12.2016 päivätyn ohjeen Kuntien ja kuntayhtymien arvonlisäverotuksesta (dnro:A94/200/2016).

Verohallinnon antamassa ohjeessa käsitellään kuntien ja kuntayhtymien arvonlisäverotukseen liittyviä erityispiirteitä kuten arvonlisäverollisen liiketoiminnan ja viranomaistoiminnan rajanvetoa sekä palautusjärjestelmää. Ohjeessa käsitellään myös kuntien ja kuntayhtymien arvonlisäverotukseen liittyviä menettelyitä.

Sisällysluettelo