TaxFax nro 10 • 15.2.2017
Veneiden ja moottoripyörien veroa ei toteuteta
Valtioneuvosto tiedottaa, että hallitus ei anna esitystä veneverosta eikä kevyiden moottoriajoneuvojen verosta. Hallituspuolueiden puheenjohtajat tekivät asiasta tänään linjauksen.
Verotuotto veneistä ja kevyistä moottoriajoneuvoista olisi jäänyt vähäiseksi ja veropohja kapeaksi. Veneiden verotusta olisivat lisäksi haitanneet venerekisterin puutteellisuudet ja valvontaan liittyvät vaikeudet. Molemmat verot saivat lakiluonnosten lausunnoissa voimakasta kritiikkiä.
Uutta oikeuskäytäntöä
Lisärakennusoikeus ja oman asunnon luovutus
Hakemuksen mukaan hakijat olivat 1970-luvulta asti omistaneet erillistalon hallintaan oikeuttavat osakkeet asunto-osakeyhtiössä. Hakijat olivat käyttäneet kyseistä erillistaloa perheensä vakituisena asuntona osakkeiden hankinnasta lähtien.
Asunto-osakeyhtiössä oli käynnistetty laaja korjaustyö, jonka yhteydessä talojen runkorakenteissa oli todettu vakavia homevaurioita. Vaurioiden perusteella talot oli sittemmin todettu asiantuntija-arvioissa purkukuntoisiksi.
Hakemuksen mukaan yhtiön tarkoituksena oli purkaa nykyiset erillistalot ja rakentaa tontille kaavamääräysten mukaisesti suurempi määrä uusia erillistaloja. Osa yhtiön nykyisistä osakkeenomistajista halusi pysyä osakkeenomistajina ja omistaa jatkossakin yhden rakennuspaikan ja sille rakennettavan erillistalon hallintaan oikeuttavat yhtiön osakkeet. Osa yhtiön osakkeenomistajista ei kuitenkaan erinäisistä syistä halunnut osallistua uusien talojen rakentamiseen, vaan sen sijaan he halusivat myydä osakkeensa yhtiössä.
Yhtiön osakkeenomistajien tarkoituksena oli lisätä yhtiöjärjestyksen huoneistoselitelmään olemassa olevien huoneistojen lisäksi myös uudet lisähuoneistot. Yhtiöjärjestyksen muutoksen seurauksena kukin nykyisistä osakkeenomistajista omistaisi määräosan jokaisen lisähuoneiston hallintaan oikeuttavista ns. rakennuspaikkaosakkeista. Tämän jälkeen osakkeenomistajat myisivät lisähuoneistojen hallintaan oikeuttavat rakennuspaikkaosakkeet yksittäisillä kaupoilla ennen uusien korvaavien asuinrakennusten rakentamista.
Hakijoiden osalta yhtiöjärjestyksen muutos tarkoitti, että osa hakijoiden omistamista osakkeista muuttuisi rakennuspaikkaosakkeiksi, jotka oikeuttaisivat osiltaan jokaisen lisähuoneiston hallintaan. Järjestelyn tarkoituksena oli hakemuksen mukaan turvata osakkeenomistajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteen toteutuminen tilanteessa, jossa kaikki yhtiön osakkeenomistajat eivät aikoneet jatkaa yhtiön osakkeenomistajina. Hakemuksen mukaan kaikki osakkeenomistajat saisivat rakennuspaikkaosakkeiden myymisen kautta hyväkseen aiemmin osakashallinnassa olleisiin piha-alueisiin kohdistuvan käyttämättömän rakennusoikeuden merkittävän taloudellisen arvon.
Ennen hakemuksessa kuvattua yhtiöjärjestyksen muutosta hakijoiden omistamat asunto- ja rakennuspaikkaosakkeet olivat yhdessä oikeuttaneet hallinnoimaan hakijoiden vakituisena asuntonaan yli kahden vuoden ajan käyttämää huoneistoa. Keskusverolautakunta katsoi, että yhtiöjärjestyksen muutoksesta sekä vaurioituneiden asuinrakennusten purkamisesta huolimatta hakijoiden asunto-osakkeiden luovutukseen voidaan hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa soveltaa oman asunnon luovutusvoiton verovapautta koskevaa säännöstä.
Lisäksi, jos hakijat luovuttavat yhtiöjärjestyksen muuttamisen jälkeen sekä omistamansa asunto-osakkeet että rakennuspaikkaosakkeet, keskusverolautakunta katsoi, että kyseisissä olosuhteissa luovutukset muodostavat sellaisen kokonaisuuden, että myös rakennuspaikkaosakkeiden luovutukseen voidaan soveltaa oman asunnon luovutusvoiton verovapautta koskevaa säännöstä. Edellytyksenä verovapaus-säännöksen soveltamiselle on, että hakijat luovuttavat kaikki omistamansa asunto- ja rakennuspaikkaosakkeet yhdellä luovutuksella tai usean osaluovutuksen kokonaisuutena siten, että olosuhteista voidaan päätellä, että hakijoiden tarkoituksena on realisoida aiemmin omana vakituisena asuntonaan käyttämänsä huoneiston hallintaan oikeuttaneet osakkeet kokonaisuudessaan lyhyen ajan kuluessa.
Jos sen sijaan hakijat luovuttavat ainoastaan rakennuspaikkaosakkeet ja jäävät omistamaan asunto-osakkeita, keskusverolautakunta katsoi, että kyseessä olevaan luovutukseen ei voida soveltaa oman asunnon luovutusvoiton verovapautta koskevaa säännöstä.
Keskusverolautakunta katsoi, että hakijoille ei muodostu yhtiöjärjestyksen muutoksesta veronalaista etuutta. Ennakkoratkaisu verovuosille 2016 ja 2017. Keskusverolautakunta 20.1.2017 nro:6 (ei lainvoim.)
Luxemburgilaisen vakuutusyhtiön sijoitustoiminnan verotus
Suomessa rajoitetusti verovelvollinen luxemburgilainen henkivakuutusyhtiö A oli ollut muun toimintansa lisäksi äänettömänä yhtiömiehenä eräissä suomalaisissa yksinomaan pääomasijoitustoimintaa harjoittavissa kommandiittiyhtiöissä. Kommandiittiyhtiöiden sijoitukset muodostuivat muun ohella suomalaisista asunto-osakeyhtiön osakkeista ja kiinteistösijoituksista. A:lla ei ollut katsottu olevan Suomessa kiinteää toimipaikkaa.
Sijoitussidonnaisia henkivakuutuksia asiakkailleen tarjoava A sai tuottoja, jotka kertyivät vakuutuksenottajan A:han sijoittamalle pääomalle. A teki sijoituksia edelleen suomalaisten kommandiittiyhtiöiden kautta. Yksityisoikeudellisesti sijoituksissa oli kyse A:n saamista tuotoista, mutta tuotot lisäsivät samalla A:n vastuuvelkaa sen asiakkaina toimivia vakuutuksenottajia kohtaan.
A:n oma tulo koostui asiakkaan sijoitussalkun arvon perusteella muodostuvasta vuotuisesta hallinnointipalkkiosta, jonka se veloitti asiakkaan sijoitustuotoista. A:n näkökulmasta jokainen yksittäinen tuottoerä, jonka vakuutuksenottajan A:han sijoittama varallisuus kerrytti, sisälsi sekä vakuutuksenottajalle kuuluvan osuuden että A:n tuloksi jäävän osuuden eli hallinnointipalkkion.
Asiassa oli kysymys siitä, voitiinko A:n sijoituksista saatua tuloa verottaa verosopimuksen mukaan Suomessa ja muodostuiko A:lle ylipäänsä Suomessa verotettavaa tuloa, kun otettiin huomioon A:n maksuvelvoitteet vakuutuksenottajille ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 §:n 1 momentin 10 kohdan mukainen vakuutusmaksuvastuuseen perustuva vähennys.
Hallinto-oikeus katsoi, että tuloverolain 9 §:n 5 momentti huomioon ottaen yhtiön yksinomaan pääomasijoitustoimintaa harjoittavasta kommandiittiyhtiöstä saaman tulo-osuuden sisältämiä tuloja ja niiden veronalaisuutta oli tarkasteltava erikseen tulotyyppikohtaisesti kansallisen lainsäädännön ja verosopimuksen valossa.
Suomen ja Luxemburgin välisen verosopimuksen 7 artiklan mukaan A:n liiketuloa voitaisiin pääsääntöisesti verottaa vain Luxemburgissa. Hallinto-oikeus totesi, että A:n oma ilmoitus tulon kuulumisesta Suomessa elinkeinotulolähteeseen, ei tehnyt tulosta verosopimuksen 7 artiklassa tarkoitettua liiketuloa. Verosopimuksen 6, 7 ja 13 artiklat eivät estäneet yhtiön saamien yhtymän tulo-osuuksiin sisältyvien Suomesta saatujen tulojen verottamista Suomessa. Tulon veronalaisuuteen ei vaikuttanut myöskään se, että yhtiö oli pidättänyt siitä osan itselleen kuuluvana hallinnointipalkkiona tai muuna asiakkaalta veloitettavana kuluna.
Näin ollen yhtiön sijoitustuotoista saamaa hallinnointipalkkion osuutta ei ollut pidettävä verosopimuksen 7 artiklassa tarkoitettuna liiketulona. Suomella oli verotusoikeus kommandiittiyhtiön tulo-osuuden sisältämiin tuloihin siltä osin, kuin kyseinen tulotyyppi katsottiin tuloverolain mukaan Suomesta saaduksi ja verosopimus ei muutoin estänyt verottamasta tuloa.
Muut kuin rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 §:n lähdeverotuksen piiriin kuuluvat tulot verotetaan verotusmenettelystä annetun lain mukaisessa järjestyksessä. Hallinto-oikeus katsoi, että A:lla oli lähtökohtaisesti oikeus tehdä verotusmenettelystä annetun lain mukaisessa järjestyksessä verotettavan tulon osalta elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 §:n 1 momentin 10 kohdan mukainen vähennys silloin, kun vähennyksen myöntämiselle asetetut edellytykset täyttyivät.
Vakuutusmaksuvastuuseen perustuva vähennys tarkoittaa erää, jonka vakuutuslaitos todennäköisesti joutuu sitoumustensa vuoksi tulevaisuudessa suorittamaan. Hallinto-oikeus katsoi, että elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 §:n 1 momentin 10 kohdassa tarkoitetun vähennyksen suuruuden määrittämisessä oli tullut ottaa huomioon vakuutuksenottajilta veloitetut kulut, koska ne eivät lisänneet A:n vastuuvelkaa, vaan olivat tämän tuloa, ja näin ollen ne pienensivät A:n verotuksessa tehtävän vähennyksen määrää.
Hallinto-oikeus katsoi, että näin ollen yhtiön Suomesta saamia tuloverolain 10 §:ssä tarkoitetuttuja tuloja tai muita Suomesta saatuja tuloja voitiin verosopimuksen estämättä verottaa Suomessa riippumatta siitä, sisälsikö tulo myös yhtiölle kuuluvan palkkio-osuuden. Suomessa verotettavan tulon määrää laskettaessa yhtiön vakuutuksenottajilta veloittamat kulut olisi tullut huomioida elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 §:n 1 momentin 10 kohdassa tarkoitetun vähennyksen määrässä. Hallinto-oikeus kumosi A:n vuosilta 2012 ja 2013 toimitetun verotuksen ja palautti asian Verohallinnolle uudelleen käsiteltäväksi. Verovuodet 2012 ja 2013.Helsingin hallinto-oikeus 10.2.2017 T:17/0089/4