TaxFax nro 13 • 28.2.2017
Kiinteistöverotus
Esitäytetty kiinteistöveroilmoitus tulee maaliskuussa. Kiinteistöverotuspäätöksen mukana kaikille kiinteistöverotusasiakkaille lähetetään ilmoitusosalomake. Kiinteistötietojen korjaukset voi tehdä tällä lomakkeella. Jos ilmoituksessa on korjattavaa, se on palautettava. Ilmoitusosaa ei tarvitse palauttaa, jos tietoja ei vaadita korjattavaksi.
Tietojen korjaaminen on mahdollista tehdä myös sähköisesti Kiinteistötiedot verkossa -palvelussa. Palvelu avautuu 9.3.2017.
Ilmoituksen viimeinen korjaus ja palautuspäivä on merkitty ilmoitusosaan. Viimeinen korjaus- tai palautuspäivä on 2.5.2017, 9.5. 2017 tai 16.5.2017.
Siltä osin kuin verovelvollinen ei korjaa selvityksessä olevia tietoja, hänen katsotaan antaneen ne selvityksen mukaisena. Verovelvollisen katsotaan antaneen tiedot saamansa selvityksen mukaisena myös siltä osin kuin hän ei korjaa virheitä ja puutteita. Toisin sanoen myös passiivisuus voi aiheuttaa vastuun virheistä ja puutteista. Verovelvolliselle voidaan määrätä veronkorotus, mikäli hän laiminlyö ilmoittamisvelvollisuutensa.
Varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta
Verohallinto on julkaissut 16.2.2017 päivätyn ohjeen Vapaan oman pääoman rahaston varojenjako verotuksessa (dnro: A217/200/2016).
Aikaisempaa ohjetta on päivitetty korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen KHO:2016:103 johdosta. Lisäksi ohjeeseen on lisätty luku, joka kertoo tilanteista, joissa rajoitetusti verovelvollinen saa varoja.
Tapauksessa KHO:2016:103 osakkeet hankkineen yhtiön antamien vastikeosakkeiden merkintähinta oli luovutettujen osakkeiden käypä arvo merkintähetkellä. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon kirjattua vastikeosakkeiden merkintähintaa pidettiin pääomansijoituksena.
Korkeimman hallinto-oikeuden perustelujen mukaan osakevaihto on yhtiöoikeudelliselta luonteeltaan osakeanti, jossa osakkeen merkintähinta maksetaan apporttiomaisuudella. Merkitystä oli myös sillä, että osakevaihto ei ole luonteeltaan yleisseuraanto, ja sillä, että osakevaihtoa pidetään verotuksessa luovutuksena.
Liiketoimintasiirto on pääomansijoituksen muodostumisen näkökulmasta olennaisilta osiltaan samanlainen yritysjärjestely kuin osakevaihto. Tästä johtuen myös liiketoimintasiirron yhteydessä vapaan oman pääoman rahastoon merkittyjä varoja pidetään Verohallinnon käsityksen mukaan pääomansijoituksena, kun arvioidaan edellytyksiä varojenjaon verottamiselle luovutuksena.
Toisin kuin osakevaihto ja liiketoimintasiirto, sulautuminen ja jakautuminen ovat yhtiöoikeudessa säänneltyjä yleisseuraannon luonteisia yritysjärjestelyjä. Tästä johtuen sulautumisen ja jakautumisen yhteydessä vastaanottavan yhtiön vapaan oman pääoman rahastoon kirjatut varat eivät ole kaikissa tilanteissa pääomansijoituksia. Vastaanottavan yhtiön vapaan oman pääoman rahastoon kirjattuja varoja voidaan Verohallinnon käsityksen mukaan pitää pääomansijoituksena ainoastaan silloin, kun sulautuvaan tai jakautuvaan yhtiöön on tehty pääomansijoitus ja tämä sijoitus merkitään myös vastaanottavassa yhtiössä vapaan oman pääoman rahastoon. Tällaisten varojen jaon käsitteleminen verotuksessa luovutuksena edellyttää kuitenkin aina, että jaettavien varojen alkuperästä pääomansijoituksena sulautuvassa tai jakautuvassa yhtiössä annetaan luotettava selvitys. Jos varojen yhteys pääomansijoituksiin jää selvityksen jälkeen epäselväksi, varojenjako käsitellään verotuksessa osinkona.
Uutta oikeuskäytäntöä
Jalkojenhoito oli terveyden- ja sairaanhoitopalvelua vaikka hoito ei perustunut lääkärin määräykseen
A oli vuonna 1987 suorittamansa tutkinnon perusteella merkitty Valviran ylläpitämään terveydenhuollon ammattihenkilöiden Terhikki-rekisteriin nimikkeellä apuhoitaja. A oli vuonna 2008 suorittanut sosiaali- ja terveydenhuollon oppilaitoksessa lisäkoulutuksena jalkojenhoitajan ammattitutkinnon. Valvira ei merkinnyt ammatillisena lisätutkintona suoritettua jalkojenhoitajatutkintoa Terhikki-rekisteriin. A suoritti jalkojenhoitopalveluja yksityisenä ammatinharjoittajana asiakkainaan muun muassa diabeetikkoja, reumasairaita, Parkinsonin tautia ja MS-tautia sairastavia ja halvaantuneita henkilöitä, sairaalan toimeksiannosta leikkaukseen valmistautuvia potilaita sekä henkilöitä, joille A antoi jalkojen hyvinvointia edistävää ja sairauksia ennaltaehkäisevää hoitoa. A ei suorittanut kosmeettista jalkojenhoitoa.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, toisin kuin hallinto-oikeus, että A:n antama jalkojenhoito oli arvonlisäverolain 34 §:ssä ja 35 §:ssä tarkoitettua terveyden- ja sairaanhoitopalvelua myös silloin, kun hoito ei perustunut asiakkaan saamaan lääkärin määräykseen tai lähetteeseen. Kun otettiin huomioon se, että Opetushallituksen antaman lausunnon mukaan jalkojenhoidon ammattitutkinnon suorittaneen apuhoitajan, taustakoulutuksen omaavan henkilön osaaminen oli rinnastettavissa lain nojalla rekisteröityyn eli Terhikki-rekisteriin merkityn lähihoitajan jalkojenhoidon osaamisalan suorittaneen henkilön osaamiseen, A:n asettaminen verotuksellisesti eri asemaan lain nojalla rekisteröityihin jalkojenhoitopalveluja suorittaviin henkilöihin nähden oli unionin oikeuden vastaista. KHO 28.2.2017 T:845 eli vuosikirjassa KHO:2017:29
Polttoaineen myynti kansainvälisessä liikenteessä oleville vesialuksille
A Oy myi polttoöljyä, joka oli tarkoitettu käytettäväksi ammattimaisessa kansainvälisessä liikenteessä olevilla vesialuksilla, siten, että polttoöljyn A Oy:ltä ostivat jälleenmyyjät, jotka noutivat polttoöljyn A Oy:n varastosta säiliöautoilla. A Oy:n myyntiä jälleenmyyjille ei ollut tältä osin pidettävä arvonlisäverolain 70 §:n 1 momentin 8 kohdan tai arvonlisäverodirektiivin 148 artiklan a alakohdan nojalla verosta vapautettuna myyntinä, minkä vuoksi A Oy:n oli suoritettava veroa mainituista myynneistä jälleenmyyjille.
A Oy myi polttoöljyä jälleenmyyjille myös siten, että A Oy toimitti polttoöljyn varastostaan putkitoimituksena suoraan ammattimaisessa kansainvälisessä liikenteessä oleville vesialuksille. Tältä osin A Oy:n myynnin jälleenmyyjille katsottiin täyttävän arvonlisäverolain 70 §:n 1 momentin 8 kohdassa ja arvonlisäverodirektiivin 148 artiklan a alakohdassa säädetyt verottomuuden edellytykset. A Oy:n ei ollut suoritettava arvonlisäveroa putkitoimituksina tapahtuvista myynneistä jälleenmyyjille. Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu ajalle 26.6.2015–31.12.2016. KHO 16.2.2017 T:637 eli vuosikirjassa KHO:2017:25