Maanantaina 25.8. veroneuvontamme on poikkeuksellisesti auki vain klo 9–11.

TaxFax nro 26 • 14.6.2017

Kiinteän toimipaikan verotus

Verohallinto on julkaissut 13.6.2017 päivätyn ohjeen Yleistä tulon kohdistamisesta kiinteälle toimipaikalle, (dnro:A134/200/2017). Ohjeessa käsitellään yleisellä tasolla, miten ulkomaisen yhteisön tulo kohdistetaan sen Suomessa sijaitsevalle kiinteälle toimipaikalle.

Ulkomainen yhteisö, jolle muodostuu kiinteä toimipaikka Suomeen, on verovelvollinen Suomessa kiinteän toimipaikan tulosta. Ulkomaisen yhteisön kiinteän toimipaikan verotettava tulo lasketaan vastaavalla tavalla kuin suomalaisen osakeyhtiön verotettava tulo.

Tulonkohdistamisen ensimmäinen vaihe on toiminto- ja tosiseikka-analyysin tekeminen. Toiminto ja tosiseikka-analyysin avulla kiinteä toimipaikka määritellään erilliseksi yritykseksi. Tulonkohdistamisen toinen vaihe on vertailuanalyysin tekeminen. Vertailuarvioinnin tarkoituksena on selvittää, ovatko kiinteän toimipaikan sisäisten toimien ja etuyhteydessä tehtyjen liiketoimien ehdot olleet sellaisia, joita olisi sovellettu myös riippumattomissa olosuhteissa tehdyissä vastaavissa liiketoimissa.

Kun ulkomaiselle yhtiölle muodostuu kiinteä toimipaikka Suomeen, yhtiön tulee antaa kiinteän toimipaikan toiminnasta veroilmoitus. Yhtiön on Verohallinnon pyynnöstä selvitettävä, miten se on kohdistanut tulon kiinteälle toimipaikalle.

Tulon kohdistamiseen kiinteälle toimipaikalle sovelletaan markkinaehtoperiaatetta vaikka yhtiöllä ei olisi lain mukaista dokumentointivelvoitetta. Verohallinto voi oikaista yhtiön tuloa, mikäli Verohallinto katsoo, että kiinteälle toimipaikalle kohdistettu tulo ei ole markkinaehtoinen.

Verohallintoa kehotettiin noudattamaan omaa ohjetta

Verohallintoa kehotettiin kiinnittämään huomiota omien ohjeidensa täsmälliseen noudattamiseen. Verohallinto oli jättänyt noudattamatta ennakkoperintärekisteröintiin liittyvää ohjetta.   Asia käy selville Eduskunnan oikeusasiamiehen vuosittain julkaistavasta kertomuksesta (Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2016).

Tapauksessa kantelija toimi usean yrityksen hallituksessa. Hänet valittiin kesäkuussa 2015 erään lämpö-, vesi- ja ilmastointiasennustoimintaa harjoittavan osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi.

Verohallinto lähetti yhtiölle selvityspyynnön ennakkoperintärekisteristä poistamisesta. Selvityspyynnössä oli lueteltu niiden yritysten verotuksellisia laiminlyöntejä, joissa kantelija oli ollut hallituksen jäsenenä tai hallituksen puheenjohtajana. Lisäksi selvityspyynnössä oli tieto kantelijan tuomioon perustuvasta vahingonkorvaussaatavasta. Kantelija oli tehnyt Verohallinnon kanssa sopimuksen maksujärjestelystä, joka koski kyseistä vahingonkorvaussaatavaa.

Verohallinnon ennakkoperintärekisteriin merkitsemistä ja rekisteristä poistamista koskevan ohjeen mukaan verovelka, joka on hyväksytty Verohallinnon maksujärjestelyyn, ei estä ennakkoperintärekisteröintiä eikä ole peruste rekisteristä poistamiselle. Yritysverotoimiston selvityksen mukaan kantelijan tuomioistuinsaatava rinnastuu verovelkaan.

Tästä Verohallinnon omasta ohjeesta huolimatta myös kantelijan tuomioon perustuva vahingonkorvaussaatava oli ilmoitettu yhtiölle lähetetyssä selvityspyynnössä. Lisäksi vahingonkorvauksen määrässä ei ollut huomiota kantelijan vuodesta 2008 lähtien tekemiä maksusuunnitelman mukaisia maksuja, vaan vahingonkorvaus oli ilmoitettu tuomion määräisenä.

Selvityksestä ja lausunnosta ei ilmennyt, millä perusteella kantelijan kohdalla Verohallinto oli voinut jättää noudattamaa omaa ohjettaan, jossa oli nimenomaisesti todettu, että maksujärjestelyyn hyväksytty verovelka ei ole peruste ennakkoperintärekisteristä poistamiselle.

Koska kyseinen velka ei ole peruste rekisteristä poistamiselle, sitä ei olisi tullut merkitä selvityspyyntöön. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies katsoi, että Verohallinnon menettely oli vastoin sen omaa oikean ja yhdenmukaisen verotuksen edistämiseksi annettua ohjetta eikä siten täyttänyt hallintolain hyvän hallinnon perusteisiin kuuluvaa vaatimusta hallinnossa asioivien tasapuolisesta kohtelusta.

Eläketulon verotus

Verohallinto on julkaissut 12.6.2017 päivätyn ohjeen Eläketulon verotus (dnro: A135/200/2017). Ohjeessa käsitellään eläkkeellä olevien eläketulojen ja palkkatulojen verotusta.

Tilanteessa, jossa eläke on kertynyt aiemmilta verovuosilta mutta se maksetaan yhdellä kertaa, verotusta voidaan lieventää verrattuna siihen, että koko eläketulo verotettaisiin normaalisti maksuvuoden tulona. Takautuvasti maksettava lakisääteinen eläke voidaan jaksottaa tai siihen voidaan soveltaa tulontasausta eläkkeensaajan vaatimuksesta.

Eläkkeensaajan saama palkkatulo vaikuttaa myös eläkkeiden verotukseen. Koska eläkkeensaajan palkkatuloa verotetaan lähtökohtaisesti kuten palkkatuloa yleensä, siitä myönnetään myös samat vähennykset kuin muustakin palkkatulosta.

Eläkkeensaajan saamasta palkkatulosta ei välttämättä peritä kaikkia sosiaalivakuutuksen maksuja. Palkkatuloista peritään työttömyysvakuutusmaksu siihen asti, kun henkilö täyttää 65 vuotta. Työeläkemaksua ja sairausvakuutuksen päivärahamaksua ei puolestaan peritä 68 vuotta täyttäneelle maksetusta palkasta.

Eläketulon verokorttia ei voi käyttää palkkatuloille. Satunnaisille palkkatuloille eläkkeensaaja tarvitsee sivutulon verokortin. Eläkkeen veroprosentti pysyy yleensä ennallaan, jos sivutulojen määrä on vähäinen. Osa-aikaeläkeläisen saama palkkatulo on luonteeltaan päätoimen palkkaa. Eläkkeensaaja saa palkkatulolle ja osa-aikaeläkkeelle yhtä suuret veroprosentit.

Eläkkeensaajan on pyydettävä eläketuloa varten oma verokortti, koska eläkkeen verotus poikkeaa muiden ansiotulojen verotuksesta muun muassa vähennysten osalta. Jos eläkkeensaaja ei hanki eläkkeelle verokorttia, ennakonpidätys on 40 % vuodesta 2016 alkaen. Alkavan eläkkeen verokortti voidaan pyytää voimaan myös takautuvasti.

Sisällysluettelo