TaxFax nro 33 • 31.8.2017
Budjettiriihen verolinjaukset
Työn verotus
Hallitus päätti budjettiriihessä 270 miljoonan euron ansiotuloveron kevennyksistä kaikille tuloluokille. Päätöksellä hallitus katsoo täyttäneensä kilpailukykysopimukseen liittyvät veronkevennykset hallituskaudella. Solidaarisuusvero säilyy nykyisellään.
Ansiotuloveroperusteisiin tehdään kuluttajahintaindeksin mukainen indeksitarkistus. Lisäksi parlamentaarisessa työryhmässä sovitun mukaisesti yleisradioveron rakennetta muutetaan siten, että kaikkein pienituloisimmat vapautuvat verosta.
Alkoholin ja energian sekä tupakan veroja kiristetään
Työn verotuksen keventämisen rahoittamiseksi hallitus päätti korottaa alkoholiveroa 100 miljoonalla eurolla sekä lämmitys-, työkone- ja voimalaitospolttoaineiden energiaveroja nettomääräisesti 45 miljoonalla eurolla. Myös tupakkaveron korotuksia jatketaan vuosina 2018 - 2019, vuonna 2018 68 miljoonalla eurolla.
Kiinteistöveroa ja kuntien osuutta yhteisöverosta korotetaan
Varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kuntataloutta heikentävää vaikutusta kompensoidaan kunnille lisäämällä peruspalvelujen valtionosuutta 25 miljoonalla eurolla sekä korottamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta 60 miljoonalla eurolla sekä kiinteistöveroa 25 miljoonalla eurolla.
Verotuksen pitkänajan suunnittelu aloitetaan
Hallitus käynnistää verotuksen pitkän aikavälin suunnitelman valmistelun. Valmistelussa etsitään ratkaisuja muun muassa digitalisaation, robotisaation, jakamistalouden, alustatalouden ja kansainvälisen verokilpailun aiheuttamiin haasteisiin toimivalle verojärjestelmälle.
Pitkän aikavälin suunnitelmalla annetaan yrityksille ja kansalaisille selkeä signaali siitä, että Suomi on jatkossakin valtio, jossa kannattaa investoida, työllistää, tehdä työtä ja kasvaa. Valmistelu käynnistetään tutkimushankkeella, jolle asetetaan asiantuntijoista koostuva laaja-alainen ohjausryhmä.
Vuosi 2019
Vuoden 2019 veropäätökset hallitus tekee tarkasteltuaan yleistä taloudellista kehitystä ja julkisen talouden kokonaistilannetta. Veroratkaisut tulevat noudattamaan hallitusohjelman tavoitteita.
Voimalaitosten kiinteistövero
Hallitus esittää (He 96/2017) eduskunnalle kiinteistöverolain muuttamista. Lainmuutos antaa kunnille mahdollisuuden verottaa tuulivoimapuistoja tietyissä tapauksissa nykyistä kireämmin. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi voimalaitokseen sekä ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokseen kuuluviin rakennuksiin ja rakennelmiin sovellettavaa kiinteistöveroprosenttia koskevaa säännöstä.
Kunta voi nykyisin määrätä voimalaitoksille erillisen veroprosentin, joka on enintään 3,1. Muussa tapauksessa sovelletaan yleistä kiinteistöveroprosenttia, jonka vaihteluväli on 0,93–1,8. Voimalaitosveroprosenttia ei kuitenkaan sovelleta alle 10 megavolttiampeerin nimellistehoisiin tuuli- ja vesi-voimalaitoksiin.
Hallituksen esitys muuttaa tapaa, jolla 10 megavolttiampeerin tehoraja lasketaan. Tehoraja lasketaan useamman voimalan yhteenlasketun nimellistehon perusteella, jos ne on kytketty jakelu- tai kantaverkkoon yhteisen liittymispisteen kautta.
Yritystuet uudistetaan
Valtioneuvosto tiedottaa, että työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän, johon kutsutaan kaikkien eduskuntaryhmien edustus. Työryhmä laatii pitkän aikavälin suunnitelman ja esitykset yritystukien uudistamiseksi, mukaan lukien suorat tuet ja verotuet. Työssä arvioidaan myös kansainvälisessä kilpailussa olevien toimialojen asemaa.
Työ toteutetaan kaksivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa ryhmä tekee esityksen supistettavista nykyisistä tuista 15.12.2017 mennessä. Tähän esitykseen pohjautuen työryhmä esittää toisessa vaiheessa yleiset periaatteet, miten näin luotua liikkumatilaa kohdennetaan uudelleen yritystukijärjestelmän kehittämiseksi.
Uudistuksen on tarkoitus astua voimaan vaiheittain vuosina 2019–2023.
Vähäpäästöisten autojen hankintaa halutaan edistää verotuksen keinoin
Liikenne- ja viestintäministeriö tiedottaa, että parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioivan työryhmän väliraportissa todetaan, että liikenteen päästöjä halutaan vähentää tukemalla vähäpäästöisempää liikennettä, tekemällä vero- ja sääntelymuutoksia sekä parantamalla joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja edistämällä liikenteen palveluistumista.
EU:n asettamien päästövähennystavoitteiden sekä kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan liikenteen päästöt on vähennettävä puoleen vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Työryhmän ehdottamista toimenpiteistä nopeimmin toteutettavissa ovat tuet, joita käsitellään jo budjettiriihessä. Työryhmä on tehnyt ehdotuksen siitä, miten hallituksen päättämä 16 miljoonan rahoitus kohdistettaisiin vähäpäästöisen liikenteen edistämiseksi.
Työryhmä esittää, että biopolttoaineiden osuus kasvatetaan 30 prosenttiin aiempien päätösten mukaisesti. Vähäpäästöisten ajoneuvojen lisääntymistä tavoitellaan tukemalla vuosina 2018-2021 täyssähköautojen hankintaa sekä kaasu- ja flexfuel-autojen konvertointia.
Työryhmä haluaa selvittää mahdollisuutta muuttaa työsuhdeautokantaa mahdollisimman vähäpäästöiseksi. Tukijärjestelmien yksityiskohdat tarkennetaan loppuvuoden 2017 aikana.
Työryhmä esittää että vähäpäästöisten autojen hankintaa edistettäisiin myös verotuksen keinoin. Työryhmä haluaa muun muassa selvittää voidaanko ajoneuvoveron päästöohjausta tehostaa maltillisesti sekä voitaisiinko työmatkakulujen verovähennysoikeutta kytkeä päästöihin. Verotusta ja lainsäädäntöä koskevat esitykset viimeistellään työryhmän vuoden 2018 alkupuolella valmistuvaan loppuraporttiin.
Verohallinto ei saa Panama-aineistoa Yleltä
Helsingin hallinto-oikeus tiedottaa, että se kumosi kolme Verohallinnon kehotusta, jotka koskevat panamalaisen asianajotoimisto Mossack Fonsecan materiaalin toimittamista. Panama-aineisto käsittää 11,5 miljoonaa dokumenttia ja siihen sisältyy veroparatiisiyhtiöiden perustamista ja hallinnointia koskevia tietoja.
Verohallinto kehotti Yleä ja sen kahta toimittajaa esittämään ICIJ:ltä saadun aineiston kokonaisuudessaan sekä tausta-aineistot, muun toimituksellisen materiaalin sekä aineistosta ilmenevät tunnistettujen suomalaisten tahojen nimet.
Hallinto-oikeus huomioi ratkaisussaan perustuslain ja sananvapauslain säännökset sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan määräykset sananvapaudesta ja lähdesuojasta. Näiden yhtenä keskeisenä tarkoituksena on turvata tiedotusvälineiden riippumattomuus ja itsenäisyys muista tahoista ja niiden on katsottava osaltaan suojaavan paitsi aineiston luovuttaneen henkilöllisyyttä, myös tiedotusvälineille luovutetun aineiston käyttöä vain journalistiin tarkoituksiin. Asiassa otettiin huomioon myös hallinnon yleiset oikeusperiaatteet.
Hallinto-oikeus arvioi, että tiedotusvälineiden mahdollisuudet saada käyttöönsä tarpeellista aineistoa voivat vaarantua, jos aineisto velvoitetaan luovuttamaan viranomaisille vastoin tiedotusvälineen ja aineistoa luovuttaneen tahon tahtoa. Asiassa ei myöskään voida sulkea pois, etteikö Panama-aineiston alkuperäinen luovuttaja voisi käydä materiaalista ilmi.
Hallinto-oikeus katsoi, ettei Ylen ole esitettävä ICIJ:ltä käyttöönsä saamaa aineistoa tai toimituksellista taustamateriaalia Verohallinnolle. Päätöksessä hallinto-oikeus katsoo myös, ettei toimittajia voitu velvoittaa luovuttamaan materiaalia, jonka omistus- ja muut oikeudet ovat työnantajalla.