TaxFax nro 36 • 11.9.2017
Henkilöyhtiön ja yksityisliikkeen sukupolvenvaihdos verotuksessa
Verohallinto on julkaissut 1.9.2017 päivätyn ohjeen henkilöyhtiön ja yksityisliikkeen sukupolvenvaihdoksesta verotuksessa (dnro: A125/200/2017). Ohjeeseen on koottu keskeisimmät henkilöyhtiön ja yksityisliikkeen sukupolvenvaihdostilanteet tulo-, perintö- ja lahja-, varainsiirto- sekä arvonlisäverotuksen kannalta. Ohjetta on päivitetty vastaamaan 1.1.2017 voimassa ollutta lainsäädäntöä ja uusinta julkaistua korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytäntöä. Seuraavassa ote ohjeen kohdasta, jota käsittelee henkilöyhtiön yksityistiliä.
Henkilöyhtiön yksityistilit
Henkilöyhtiön osakkaiden yksityistilien erot vaikuttavat merkittävästi heidän oikeuksiinsa yhtiön varoihin. Siksi on tärkeää, että osakkuuksien muutostilanteissa sovitaan selkeästi, mitä yksityistileille muutoksessa tapahtuu.
Kun yhtiön osakas vaihtuu, on luontevaa, että lähtevä osakas nostaa hänelle luovutushetkeen mennessä kertyneet voittovarat. Joskus tämä ei ole mahdollista sen vuoksi, että yhtiöllä ei ole riittävästi likvidejä varoja, vaan varat ovat kiinni tuotannontekijöissä. Tällöin voidaan tehdä velkasitoumus, jolla yhtiö sitoutuu maksamaan eronneelle yhtiömiehelle kuuluvat voitto-osuudet myöhemmin tietyssä ajassa. Velka pienentää yhtiön käypää arvoa. Viimeistä tilikautta lukuun ottamatta kyse on eronneen yhtiömiehen tulona jo verotetuista varoista, joten velan maksu ei aiheuta hänelle veroseuraamuksia. Jatkavan yhtiömiehen yksityistili alkaa nollasta.
On myös mahdollista, että luopuva yhtiömies haluaa jättää varat yhtiöön. Tällöin tulee selvittää, siirtyykö luopujan yksityistili sellaisenaan luovutuksensaajan yksityistiliksi vai jakautuvatko varat jatkavien yhtiömiesten kesken jollakin muulla tavalla. Tämä vaikuttaa luovutuksen kohteena olevan yhtiöosuuden osuuteen yhtiön käyvästä arvosta.
Yksityistilisaldon siirtäminen ilman perustetta toisen yhtiömiehen hyväksi voidaan katsoa veronalaiseksi rahalahjaksi.
Jos luopuvan yhtiömiehen yksityistili on luovutushetkellä negatiivinen, tästä aiheutuu lisäys hänelle laskettavaan luovutusvoittoon. Lisäystä ei tehdä siltä osin kuin hän sitoutuu palauttamaan nostamiaan varoja yhtiölle. Yhtiölle syntyy tällöin saaminen, joka luetaan sen varoihin. Jos tällaista sitoumusta ei tehdä, tulee selvittää, miten negatiivisuus jakautuu yhtiössä jatkavien yhtiömiesten kesken eli miten se vaikuttaa heidän oikeuksiinsa yhtiön varoihin.
Jos luovutuksen kohteena on vain osa yhtiöosuudesta ja myös luovuttaja jää edelleen yhtiön osakkaaksi, yksityistiliseurantaa voidaan jatkaa luovutuksen jälkeen ennallaan. Silloin luovutuksensaajalle ei tule osuutta aiemmin kertyneisiin voittovaroihin, vaan ainoastaan oikeus yhtiöön sijoittamiinsa varoihin sekä tuleviin tuottoihin. Tässäkin tilanteessa yksityistiliseurannasta voidaan sopia myös toisin.
Työmenetelmäohjeiden merkitys
Verohallinto tiedottaa, että Verohallinnon salassa pidettävät työmenettelyohjeet perustuvat riskianalyyseihin. Näin valvontaa saadaan kohdistettua sinne, missä sen taloudellinen vaikuttavuus on suurta.
Verohallinnossa on useita virkailijoille tarkoitettuja osittain tai kokonaan salaisia työmenettelyohjeita, jotka koskevat verotuksen toimittamista. Niitä päivitetään säännöllisesti. Verohallinnossa on pitkään havaittu ilmiö, joka koskee perättömiä, nimettömiä ilmiantoja. Ilmiannoille on tyypillistä, että ne koskevat alle 30 000 euron summia, ovat niukoilla tiedoilla varustettuja ja jopa haitantekomielessä tehtyjä.
Perättömät ilmiannot ovat työllistäneet Verohallintoa enemmän kuin ilmiannoista saatu taloudellinen hyöty on ollut. Tämän vuoksi Verohallinto päätti asettaa väliaikaisesti työmenettelyohjeeseen 30 000 euron tutkimiskynnyksen lahjaverotuksen ilmiannoille.
Vihjetietolomakkeen kautta Verohallinto saa nykyisin 10 000 kappaletta ilmiantoja vuosittain. Näistä toimenpiteisiin johtaa 2 500 kappaletta. Edelleen perättömiä ilmiantoja on siis 75 prosenttia kaikista ilmiannoista.
Esiin nostetun, vanhentuneen työmenettelyohjeen kohdassa on ohjattu virkailijaa tilanteessa, jossa kyse on ilmiannosta. Tarkkailuilmoitus-termillä tarkoitetaan Verohallinnon sisäistä tiedonvaihtoa. Sen tarkoituksena on varmistaa, että tulot tulevat verotettua oikein ja oikean tulolajin mukaan. Tarkkailuilmoituksen tarkoituksena on myös välttää kahdenkertainen verotus esimerkiksi siten, että tuloa ei veroteta sekä myyntivoittona että lahjana.