TaxFax nro 37 • 14.9.2017
Verotusmenettelyyn ja veronkantoon muutoksia
Hallitus esittää muutoksia verotusmenettelyyn ja veronkantoon (He 97/2017). Lait ehdotetaan pääosin tuleviksi voimaan 1.5.2018. Verotusmenettelyä koskevia uusia säännöksiä sovellettaisiin ensimmäisen kerran verovuodelta 2018 toimitettavaan tuloverotukseen ja tonnistoverotukseen sekä niitä koskevaan muutoksenhakuun.
Uusi veronkantolaki sekä varainsiirtoverolain ja kiinteistöverolain muutokset tulisivat voimaan 1.11.2019. Kiinteistöverotuksessa uusia säännöksiä sovellettaisiin ensimmäisen kerran verovuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa.
Varainsiirtoverotuksessa uusia säännöksiä sovellettaisiin niihin tapauksiin, joissa luovutus on tapahtunut 1 päivänä marraskuuta 2019 tai sen jälkeen. Ennen 1 päivänä marraskuuta 2019 tehdyn luovutuksen perusteella toimitettavaan verotukseen ja sitä koskevaan muutoksenhakuun sovellettaisiin lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Perintö- ja lahjaverotuksessa uusia säännöksiä sovellettaisiin niihin tapauksiin, joissa verovelvollisuus on alkanut lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. Ennen lain voimaantuloa alkaneen verovelvollisuuden perusteella toimitettavaan verotukseen sovellettaisiin lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Ilmoittamisvelvollisuus
Veroilmoituksen antamista koskevaa sääntelyä uudistetaan tukemaan sähköistä asiointia. Verotusmenettelylakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että Verohallinnon verovelvolliselle lähettämää esitäytettyä veroilmoituslomaketta ei nykyiseen tapaan korjattaisi ja täydennettäisi sekä palautettaisi Verohallinnolle.
Verovelvollinen, jolla olisi esitäytetyn veroilmoituksen tietoihin korjattavaa tai täydennettävää, ilmoittaisi korjatut ja täydennetyt tiedot joko sähköisessä asiointipalvelussa tai kyseisten tietojen ilmoittamiseen tarkoitetuilla erillisillä lomakkeilla. Siltä osin kuin verovelvollinen ei ilmoittaisi muutoksia esitäytettyyn veroilmoitukseen, hänen katsottaisiin antaneen veroilmoituksen esitäytetyssä veroilmoituksessa olevien tietojen mukaisena, kuten nykyisin. Tietojen ilmoittamisessa olisi käytössä vastaava menettely myös kiinteistöverotuksessa.
Verohallinto merkitsisi esitäytetylle veroilmoitukselle jatkossakin sivullisilta tiedonantovelvollisilta saadut ja Verohallinnolla muutoin olevat tiedot verovelvollisen tuloista, vähennyksistä, varoista ja veloista. Verovelvollisen olisi tarkistettava esitäytetylle veroilmoitukselle merkityt tiedot sekä annettava veroilmoitus ilmoittamalla puuttuvat ja korjatut tiedot Verohallinnolle.
Sähköinen ilmoittaminen
Esityksessä ehdotetaan, että yhteisöille ja yhteisetuuksille säädettäisiin sähköinen ilmoittamisvelvollisuus kiinteistöverotuksessa ja varainsiirtoverotuksessa. Varainsiirtoverotuksessa velvollisuus sähköiseen ilmoittamiseen koskisi myös veron perimiseen velvollista arvopaperikauppiasta sekä kiinteistönvälittäjää. Verohallinto voisi erityisestä syystä hyväksyä tietojen antamisen paperilomakkeella.
Pakollisen sähköisen ilmoittamisen laiminlyönnistä ei ehdoteta määrättäväksi seuraamusmaksua. Sähköistä ilmoittamisvelvollisuutta ei myöskään tässä vaiheessa laajennettaisi luonnollisiin henkilöihin.
Verotuksen päättyminen verovelvolliskohtaisesti
Verotusmenettelylakia ja kiinteistöverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että verotus päättyisi kunkin verovelvollisen verotuspäätökseen merkittynä ajankohtana. Tarkoituksena on, että verovelvollisten verotus päättyisi verovelvolliskohtaisesti ja mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ilmoittamisvelvollisuuden täyttämiselle säädetty määräaika on päättynyt ja verovelvollisen verotus on toimitettu. Verovelvolliskohtaista verotuksen päättymistä sovellettaisiin kaikkiin verovelvollisiin.
Yhteisön ja yhteisetuuden tuloverotus päättyisi viimeistään kymmenen kuukauden kuluttua verovuoden päättymiskuukauden lopusta lukien ja muiden verovelvollisten tuloverotus viimeistään verovuoden päättymistä seuraavan kalenterivuoden lokakuun viimeisenä päivänä. Kiinteistöverotus päättyisi viimeistään verovuoden lokakuun lopussa.
Tuloverotuksessa luonnollisille henkilöille ja kuolinpesille lähetettäisiin esitäytetyn veroilmoituksen yhteydessä nykyiseen tapaan esitäytettyjen tietojen perusteella tehty verotuspäätös. Verotuspäätöksessä ilmoitettaisiin jatkossa verovelvollisen verotuksen päättymispäivä. Verotuspäätös olisi lopullinen ja verotus päättyisi verotuspäätöksessä ilmoitettuna päivänä, jos verovelvollinen ei täydentäisi tai korjaisi verotustietoja tai Verohallinto ei lähettäisi verovelvolliselle ilmoitusta verotuksen jatkamisesta ennen verotuksen päättymistä.
Yhteisöille, yhteisetuuksille, liikkeen- ja ammatinharjoittajille sekä muille verovelvollisille, jotka ovat velvollisia antamaan veroilmoituksen, tieto verotuksen päättymisajankohdasta ilmoitettaisiin ensimmäisen kerran veroilmoituksella annettujen verotustietojen käsittelyn jälkeen tehdyssä verotuspäätöksessä.
Jos verovelvollinen korjaisi tai täydentäisi verotustietojaan ennen verotuspäätöksessä ilmoitettua verotuksen päättymistä, verotus päättyisi myöhemmin uudessa verotuspäätöksessä ilmoitettavana päivänä.
Verotuksen toimittamisen jälkeen verovelvolliselle muodostettaisiin uusi verotuspäätös. Uusi verotuspäätös muodostettaisiin siinäkin tapauksessa, että verotuspäätös ei muuttuisi verovelvollisen ilmoittamien tietojen johdosta. Näin meneteltäisiin esimerkiksi, kun Verohallinto ei hyväksyisi verovelvollisen ilmoittamaa vähennystietoa.
Verotuksen päättymispäivä ilmoitettaisiin uudessa verotuspäätöksessä. Verohallinto voisi verotuspäätökseen merkityn verotuksen päättymispäivän estämättä jatkaa verovelvollisen säännönmukaista verotusta, jos valvontatoimi olisi keskeneräinen. Verotus päättyisi tällöin myöhemmin uudessa verotuspäätöksessä ilmoitettavana päivänä.
Verohallinnon olisi lähetettävä verovelvolliselle ilmoitus säännönmukaisen verotuksen jatkamisesta ennen verotuspäätökseen merkittyä verotuksen päättymisajankohtaa.
Kiinteistöverotus
Kiinteistöverotuksessa verovelvollisille lähetettäisiin nykyiseen tapaan selvitys kiinteistöverotuksen perusteena käytettävistä kiinteistötiedoista ja niiden perusteella tehty verotuspäätös. Verotuspäätöksessä ilmoitettaisiin jatkossa verovelvollisen kiinteistöverotuksen päättymispäivä. Verotuspäätös olisi lopullinen ja verotus päättyisi verotuspäätöksessä ilmoitettuna päivänä, jos verovelvollinen ei täydentäisi tai korjaisi kiinteistötietoja tai Verohallinto ei ilmoittaisi verotuksen jatkamisesta ennen verotuksen päättymistä.
Jos verovelvollinen korjaisi tai täydentäisi kiinteistötietoja ennen verotuspäätökseen merkittyä verotuksen päättymisajankohtaa, verovelvolliselle tehtäisiin uusi verotuspäätös.
Varainsiirtoveron ilmoittamisvelvollisuus
Verovelvollisten varainsiirtoveroa koskeva ilmoittamisvelvollisuus laajenisi kiinteistön luovutuksiin. Veron perimiseen velvollisen arvopaperikauppiaan olisi nykyisestä poiketen maksamisen lisäksi annettava myös ilmoitus kalenterikuukauden aikana perimästään verosta kalenterikuukautta seuraavan kuukauden 15 päivään mennessä.
Tahdonvaltaiset vaatimukset
Verotuksen verovelvolliskohtainen päättyminen tarkoittaisi, että myös tahdonvaltaiset vaatimukset olisi tehtävä ennen verovelvollisen verovelvolliskohtaista verotuksen päättymistä eli usein nykyistä aiemmin. Nykytila ei kuitenkaan muuttuisi niissä tilanteissa, joissa esimerkiksi kirjanpidossa tehdyssä poistossa olisi tapahtunut lasku- tai kirjoitusvirhe tai muu niihin verrattava erehdys. Tällöin virheen korjaaminen olisi mahdollista vielä verotuksen päättymisen jälkeen, kuten nykyisin.
Yhtiökokous voi vahvistaa tilinpäätöksen veroilmoituksella ilmoitetuista tiedoista poiketen. Verotuksen verovelvolliskohtainen päättyminen tarkoittaisi, että verovelvollisen säännönmukainen verotus voisi joissain tilanteissa päättyä ennen tilinpäätöksen vahvistamista. Tahdonvaltainen vaatimus olisi mahdollista näissä tilanteissa esittää vielä verotuksen verovelvolliskohtaisen päättymisen jälkeen, jotta verotus vastaisi varsinaisessa yhtiökokouksessa vahvistetun tilinpäätöksen tietoja. Verotuksen päättymisen jälkeen annetut tiedot tai esitetyt vaatimukset käsiteltäisiin tässä esityksessä ehdotettavassa täydentävää verotuspäätöstä koskevassa menettelyssä tai oikaisuvaatimusmenettelyssä.
Täydentävä verotuspäätös
Esityksessä ehdotetaan, että Verohallinto tekisi säännönmukaista verotusta täydentävän verotuspäätöksen, jos verovelvollinen ilmoittaisi oikaisuvaatimuksella tulon, vähennyksen tai muun ilmoittamisvelvollisuuden piiriin kuuluvan verotukseen vaikuttavan tiedon, jota hän ei ole aikaisemmin ilmoittanut tai johon verotuspäätös ei muutoin olisi perustunut. Menettelyä sovellettaisiin tuloverotuksessa, kiinteistöverotuksessa ja tonnistoverotuksessa.
Täydentävä verotuspäätös tehtäisiin esimerkiksi silloin, kun verovelvollinen esittää kokonaan uuden vähennysvaatimuksen asunnon ja työpaikan välisten matkojen kuluista vasta verotuksen päättymisen jälkeen. Vastaavasti täydentävä verotuspäätös tehtäisiin, jos yhtiö ilmoittaisi kirjanpidosta ja veroilmoituksesta puuttuneet myyntitulonsa verotuksen jo päätyttyä.
Seuraamusmaksut
Seuraamusjärjestelmää uudistettaisiin siten, että ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnin johdosta verovelvolliselle määrättäviä seuraamuksia olisivat myöhästymismaksu ja veronkorotus. Myöhästymismaksun soveltamisalaan kuuluisi osa niistä laiminlyönneistä, joista nykyisin on voitu määrätä veronkorotus.
Perintöverotuksessa seuraamusmaksujen soveltamisala olisi jonkin verran nykyistä laajempi, koska myöhästymismaksu ja veronkorotus voitaisiin määrätä myös sellaiselle ilmoittamisvelvolliselle, joka ei ole verovelvollinen.
Varainsiirtoverotuksessa seuraamusmaksujen soveltamisala laajenisi sen johdosta, että myös kiinteistön luovutuksesta olisi jatkossa annettava veroilmoitus Verohallinnolle, ja tämän ilmoituksen laiminlyönnin perusteella voitaisiin määrätä myöhästymismaksu ja veronkorotus.
Myöhästymismaksu
Myöhästymismaksu määrättäisiin tuloverotuksessa ja kiinteistöverotuksessa silloin, kun verovelvollinen ei ole täyttänyt ilmoittamisvelvollisuuttaan säädetyssä määräajassa, mutta korjaa laiminlyöntinsä oma-aloitteisesti ennen verotuksen päättymistä. Lisäksi myöhästymismaksu määrättäisiin, jos verovelvollinen antaa veroilmoituksen säädetyn määräajan jälkeen ennen verotuksen päättymistä. Myöhästymismaksu määrättäisiin silloinkin, kun veroilmoitus annetaan vasta Verohallinnon kehotuksen jälkeen.
Perintö- ja lahjaverotuksessa ja varainsiirtoverotuksessa myöhästymismaksu määrättäisiin, jos perukirja tai veroilmoitus annetaan tai laiminlyönti korjataan oma-aloitteisesti 60 päivän kuluessa perukirjan tai veroilmoituksen antamisen määräpäivästä.
Luonnolliselle henkilölle ja kuolinpesälle määrättävä myöhästymismaksu olisi 50 euroa. Muille verovelvollisille määrättävä myöhästymismaksu olisi 100 euroa.
Veronkorotus
Veronkorotus määrättäisiin tuloverotuksessa ja kiinteistöverotuksessa silloin, kun verovelvollinen on laiminlyönyt ilmoittamisvelvollisuutensa, eikä korjaa laiminlyöntiään oma-aloitteisesti ennen verotuksen päättymistä. Veronkorotus määrättäisiin esimerkiksi silloin, kun verotusta toimitettaessa havaitaan puuttuvia tuloja tai varoja tai perusteettomia vähennysvaatimuksia.
Perintö- ja lahjaverotuksessa ja varainsiirtoverotuksessa veronkorotus määrättäisiin, jos ilmoittamisvelvollisuus on laiminlyöty, eikä laiminlyöntiä korjata oma-aloitteisesti 60 päivän kuluessa perukirjan tai veroilmoituksen antamisen määräpäivästä.
Tuloverotuksessa veronkorotus laskettaisiin lähtökohtaisesti lisätyn tulon määrän perusteella. Jos veronkorotusta ei voitaisi laskea lisätyn tulon määrän perusteella sen johdosta, että tuloon ei tehdä lisäystä, veronkorotus laskettaisiin lisääntyneen veron perusteella.
Veronkorotus laskettaisiin lisääntyneen veron määrän perusteella lähinnä silloin, kun verotusta toimitettaessa tai verotusta oikaistaessa evätään verovelvollisen ilmoittama perusteeton verosta tehtävä vähennys.
Kiinteistöverotuksessa, perintö- ja lahjaverotuksessa ja varainsiirtoverotuksessa veronkorotus määrättäisiin myös lisääntyneestä verosta.
Veronkorotuksen perustaso olisi kaksi prosenttia lisätystä tulosta tai kymmenen prosenttia lisääntyneen veron määrästä. Vakavista laiminlyönneistä määrättäisiin perustasoa suurempi veronkorotus. Jos ilmoittamisvelvollisuus olisi laiminlyöty toistuvasti tai jos verovelvollisen toiminta osoittaisi ilmeistä piittaamattomuutta verotusta koskevista velvoitteista, veronkorotus olisi vähintään kolme prosenttia ja enintään kymmenen prosenttia lisätystä tulosta. Verosta laskettava veronkorotus olisi vastaavasti vähintään 15 prosenttia ja enintään 50 prosenttia lisääntyneen veron määrästä.
Arvioverotuksessa veronkorotus olisi viisi prosenttia arvioidun verotettavan tulon tai 25 prosenttia arvioverotuksesta johtuvan veron määrästä.
Veronkorotus voitaisiin määrätä myös perustasoa pienempänä. Veronkorotus olisi yksi prosentti lisätyn tulon tai viisi prosenttia lisääntyneen veron määrästä, jos asia, jota ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönti koskee, olisi tulkinnanvarainen tai epäselvä.
Veronkorotus voitaisiin jättää määräämättä, jos laiminlyönti on vähäinen tai laiminlyönnille on pätevä syy.
Oma-aloitteinen virheen korjaaminen
Esityksessä ehdotetaan, että veronkorotus olisi 0,5 prosenttia lisätystä tulosta, jos verovelvollinen verotuksen päättymisen tai edellä mainitun 60 päivän määräajan jälkeen oma-aloitteisesti esittää vaatimuksen virheen korjaamisesta.
Ennakon vanhentuminen
Ennakko vanhentuisi viiden vuoden kuluttua sen verovuoden verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta, jonka veron suoritukseksi ennakko on määrätty. Verovuodelta määrättävä jäännösvero ja verovuodelle määrätyt ennakot vanhentuisivat siten aina samaan aikaan, jolloin kyseiset verot suoritettaisiin aina siinä järjestyksessä, jossa ne ovat erääntyneet. Verohallinto ilmoittaisi ulosottoon perittäväksi lähetettyjen ennakoiden vanhentumisajankohdan ulosottoviranomaiselle. Ennakon vanhentumista koskevaa säännöstä sovelletaan ensimmäisen kerran verovuoden 2018 veron suoritukseksi määrättävään ennakkoon.
Sukupolvenvaihdos perintötilanteissa
Verohallinto on julkaissut 1.9.2017 päivätyn ohjeen Sukupolvenvaihdos perintötilanteissa (dnro: A57/200/2017).
Ohjeessa käsitellään maatilan ja yrityksen sukupolvenvaihdosten verotusta, kun sukupolvenvaihdos toteutetaan yrittäjän kuoleman jälkeen. Ohje on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä perusohjeiden kanssa, jotka käsittelevät sukupolvenvaihdosta osakeyhtiössä, henkilöyhtiössä, yksityisliikkeen ja maatilan verotuksessa.
Ohjeessa käsitellään ensiksi välittömästi yrittäjän kuolemasta syntyviä veroseuraamuksia. Seuraavaksi käsitellään verotusta, kun toimitaan kuolinpesänä. Sen jälkeen käsitellään perinnönjaosta sekä mahdollisesta osituksesta syntyvät veroseuraamukset. Lopuksi käsitellään perintönä saadun omaisuuden vaikutuksia perillisen omaan verotukseen sen jälkeen, kun omaisuus on siirtynyt kuolinpesästä hänen omaan omistukseensa.