TaxFax nro 39 • 19.9.2017

Vuoden 2018 tuloverotukseen muutoksia

Hallitus esittää muutoksia (He 107/2017) vuoden 2018 tuloveroasteikkoon ja tuloverolain perusteella myönnettäviin vähennyksiin.

Valtion tuloveroasteikko

Tuloveroasteikon tulorajoja esitetään korotettavaksi noin 1,5 prosentilla. Tämän lisäksi asteikon kolmannen tuloluokan euromääräistä alarajaa korotettaisiin 600 eurolla. Niin sanotun solidaarisuusveron alaraja säilyisi nykyisellään. Asteikon kaikkien tuloluokkien marginaaliveroprosentteja alennettaisiin.

Työtulovähennys

Työtulovähennyksen enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi 1 420 eurosta 1 540 euroon. Vähennyksen poistumaprosenttia korotettaisiin 1,51 prosentista 1,65 prosenttiin puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta. Kun puhdas ansiotulo on noin 127 000 euroa, työtulovähennystä ei enää myönnettäisi. Vähennyksen kertymäprosenttia ei muutettaisi eli se olisi 12 prosenttia.

Kunnallisverotuksen perusvähennys

Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi 3 060 eurosta 3 100 euroon. Perusvähennys tulisi täysimääräisenä myönnettäväksi päivärahatuloa saavalla 3 100 euron vuosituloilla, palkkatuloa saavalla noin 6 400 euron vuosituloilla ja eläketuloa saavalla noin 11 200 euron vuosituloilla. Perusvähennyksen vaikutus ulottuisi päivärahatulon saajalla noin 20 200 euron vuosituloille, palkkatulonsaajalla noin 26 600 euron vuosituloille ja eläketulonsaajalle noin 22 400 euron vuosituloille.

Työnantajan intressissä tapahtuva koulutus verovapaaksi

Tuloverolakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös työnantajan kustantaman koulutuksen verovapaudesta. Veronalaista tuloa ei syntyisi työnantajan kustantamasta työntekijän koulutuksesta, joka tapahtuu työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan intressissä.

Säännöstä olisi tarkoitus tulkita laajasti ja lähtökohtaisesti koulutuksen katsottaisiin tapahtuvan työnantaja intressissä aina, kun työnantaja päättäisi kustantaa työntekijälle koulutusta, joka olisi hyödyllistä työntekijän nykyisten tai tulevien työtehtävien kannalta saman työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan palveluksessa. Työtehtävien vaihtumisella työnantajan tai konsernin sisällä ei siten olisi vaikutusta koulutuksen verovapauteen.

Myöskään sillä, missä muodossa koulutus tapahtuisi tai millaiseen tutkintoon tai ammattinimikkeeseen se mahdollisesti johtaisi, ei olisi merkitystä verovapautta arvioitaessa. Verovapaata voisi siten olla esimerkiksi tutkintoon johtava peruskoulutus, ammattikoulutus, ammatillinen täydennyskoulutus, jatkokoulutus ja lisäpätevyyttä tuova koulutus.

Koulutus voisi käynnistyä myös työntekijän omasta aloitteesta. Työntekijän aikaisemmalla koulutuksella tai työkokemuksella ei olisi merkitystä arvioitaessa työnantajan intressiä.

Keskeinen merkitys olisi sillä, että koulutus tukisi työntekijän nykyisiä tai tulevia työtehtäviä saman työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan palveluksessa.

Säännös koskisi työnantajan kustantamaa työntekijän koulutusta voimassaolevan työ- tai virkasuhteen aikana.

Säännös tulisi sovellettavaksi myös yhtiön johtoon ja hallintoon sekä osakeyhtiön osakkaisiin ja avoimenyhtiön sekä kommandiittiyhtiön yhtiömiehiin. Työntekijän tai hänen lähipiiriin kuuluvan henkilön osakkuusasema työnantajayrityksessä ei estäisi koulutuksen verovapautta, jos koulutus tapahtuu työnantajan intressissä eikä koulutusta kustanneta osakkuusaseman perusteella.

Myös ajokortin kustantaminen voisi olla lainkohdan tarkoittamaa koulutusta silloin, kun autolla ajaminen kuuluu työntekijän nykyisiin tai tuleviin työtehtäviin.

Työnantajan olisi lähtökohtaisesti maksettava koulutuskustannukset suoraan koulutuksen järjestäjälle. Jos työnantaja maksaisi työntekijälle rahaa kouluttautumista varten, suoritus olisi työntekijälle palkkaa. Jos työnantaja kuitenkin korvaisi työntekijälle työntekijän itse kokonaan tai osittain maksaman koulutuksen, koulutusta voitaisiin pitää verovapaana siinä tilanteessa, että korvaaminen tapahtuisi laskua ja maksutositetta vastaan.

Verovapaaseen koulutukseen liittyvät matkakustannukset

Pääsäännön mukaan työnantajan koulutukseen liittyvää matkaa varten saatuun matkakustannusten korvaukseen sovellettaisiin työnantajalta työmatkasta saatua matkakustannusten korvausta koskevia säännöksiä. Työnantaja voisi siis maksaa verovapaita matkakustannusten korvauksia, eli esimerkiksi kilometrikorvauksia ja päivärahoja, jos niiden maksamisen yleiset edellytykset täyttyvät.

Pääsäännöstä poiketen veronalaista tuloa olisivat kuitenkin matkakustannusten korvaukset matkoista, jotka työntekijä tekee opiskellakseen ylioppilastutkintoa, ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitettua ammatillista perustutkintoa, yliopistolaissa (558/2009) tarkoitettua alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa, ammattikorkeakoululaissa (932/2014)tarkoitettua ammattikorkeakoulututkintoa tai ylempää ammattikorkeakoulututkintoa tai edellä mainittuja vastaavaa ulkomaista tutkintoa.

Tilapäisen työskentelyn aikaraja

Tilapäistä työskentelyä erityisellä työntekemispaikalla koskevaa työskentelyn aikarajaa ehdotetaan pidennettäväksi kahdesta vuodesta kolmeen vuoteen.

Näin ollen työskentelyn tilapäisyyden aikaraja olisi kaikissa tilanteissa kolme vuotta.

Ehdotettu muutos koskisi ainoastaan tilapäisen työskentelyn määräajan pituutta. Ehdotuksella ei muuteta määräajan laskentatapaa, työmatkan määritelmää, erityisen työntekemispaikan käsitettä eikä muitakaan verovapaiden matkakustannusten korvausten maksamisperusteita.

Pienituloisten vapautus yleisradioverosta laajenee

Hallitus esittää yleisradioverolakiin (He 108/2017) muutoksia. Henkilön yleisradioveron rakennetta ehdotetaan muutettavaksi siten, että veroa maksettaisiin 2,5 prosenttia laissa tarkoitettujen tulojen 14 000 euroa ylittävästä osasta. Samalla enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi 143 eurosta 163 euroon. Muutos vapauttaisi yleisradioverosta noin 390 000 pienituloisinta yleisradioveroa maksavaa verovelvollista. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2018.

Varainsiirtoverovapaus toimintamuodon muutoksessa

Hallitus esittää, että varainsiirtoverolakia (He 109/2017) muutetaan siten, että  varainsiirtoveroa ei olisi suoritettava tuloverolaissa tarkoitetussa toimintamuodon muutoksessa, jossa liikkeen- tai ammatinharjoittaja taikka maa- tai metsätalouden harjoittaja perustaa tätä toimintaa jatkamaan osakeyhtiön, jonka osakkeet hän merkitsee. Verovapaus koskisi sekä kiinteää omaisuutta että arvopaperiomaisuutta.

Lisäksi muutettaisiin säännöstä, joka koskee kiinteistön luovutuksesta kirjaamisviranomaiselle annettavaa selvitystä. Riittävänä selvityksenä siitä, että veroa ei ole suoritettava, pidettäisiin apporttiomaisuuden luovutuskirjaa, jossa on yksilöity verovapauden piiriin kuuluva omaisuus, ja verovelvollisen vakuutusta siitä, että kyse on verovapauden edellytykset täyttävästä luovutuksesta.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2018 alusta. Lakia sovelletaan lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen tapahtuviin luovutuksiin. Luovutushetkenä pidetään sopimuksentekohetkeä.

Tupakkaveroa korotetaan

Hallitus esittää tupakkaverolakia muutettavaksi (He 110/2017) siten, että savukkeiden, sikareiden ja pikkusikareiden, piippu- ja savuketupakan sekä savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan veroa korotettaisiin keskimäärin 21 prosenttia. Korotukset toteutettaisiin kahden vuoden aikana neljässä vaiheessa siten, että ensimmäinen korotus tehtäisiin vuoden 2018 alusta, toinen heinäkuun 2018 alusta, kolmas vuoden 2019 alusta ja neljäs korotus heinäkuun 2019 alusta. Korotukset olisivat pääsääntöisesti senttimääräisesti yhtä suuria kaikissa vaiheissa.

Korotusten seurauksena savukkeiden hintojen arvioidaan nousevan kokonaisuudessaan keskimäärin 18 prosenttia ja savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan hintojen kokonaisuudessaan keskimäärin 19 prosenttia.

Lisäksi ehdotetaan sikareiden verorakennetta muutettavaksi muiden tupakkatuotteiden verorakennetta vastaavaksi. Sikareista kannettaisiin arvoveron lisäksi yksikköveroa, ja myös sikareille säädettäisiin vähimmäisvero. Halvimpien sikareiden hinnat yli kaksinkertaistuisivat laskennallisesti, kun taas kalliimpien sikareiden osalta hintamuutos olisi vain muutaman prosentin. Laissa määriteltäisiin lisäksi, mitä sikareilla ja pikkusikareilla tarkoitetaan. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2018. Sovellettava verotaulukko muuttuisi puolen vuoden välein.

Arvonlisäverolliseksi hakeutuminen kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta

Hallitus ehdottaa muutettavaksi arvonlisäverolakia sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia (111/2017).

Arvonlisäverolakia muutettaisiin siten, että kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta voisi hakeutua verovelvolliseksi myös silloin, kun kiinteistön käyttäjänä olisi yksityinen ammatillisen koulutuksen järjestäjä. Muutoksen tavoitteena on se, että yksityinen ammatillisen koulutuksen järjestäjä olisi kiinteistön käyttöoikeudesta aiheutuvan arvonlisäverokustannuksen osalta kunnallisen ammatillisen koulutuksen järjestäjän kanssa tasavertaisessa asemassa. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.

Sisällysluettelo