TaxFax nro 43 • 5.10.2017
Tulorekisteri otetaan käyttöön vuonna 2019
Hallitus esittää (He 134/2017), että tulorekisteri otetaan käyttöön vuonna 2019. Vuoden 2019 alusta lähtien työnantajat ilmoittavat palkkatiedot tulorekisteriin yhdellä ilmoituksella. Jokaisen palkansaajan kaikki maksutapahtumat ilmoitetaan erikseen. Vuoden 2020 alussa rekisteriin on tarkoitus ottaa mukaan myös eläketulot ja muut etuustulot. Tästä hallitus antaa erillisen esityksen ensi vuoden alkupuolella.
Uudistuksen tavoitteena on vähentää työnantajien hallinnollista taakkaa yksinkertaistamalla palkkatietojen ilmoittamista viranomaisille ja muille tietoja tarvitseville tahoille. Nykyisin työnantajat joutuvat toimittamaan palkkatietoja erikseen useille eri tahoille. Tietojen sisältö, tekninen muoto ja toimitusaikataulu vaihtelevat vastaanottajan mukaan.
Tietojen ilmoittaminen
Yleensä työnantaja toimittaa tiedot suoraan palkanmaksujärjestelmästä, mutta niitä voi antaa myös tulorekisterin sähköisessä asiointipalvelussa tai erityisestä syystä myös paperilla.
Pakollisen ilmoittamisvelvollisuuden piiriin kuuluvat tiedot vastaisivat niitä tietoja, jotka suorituksen maksaja on nykyisin velvollinen antamaan Verohallinnolle, eläkelaitokselle, työtapaturma- ja ammattitautivakuuttamista harjoittavalle vakuutusyhtiölle ja työttömyysvakuutusrahastolle vuosittaisina niin sanottuina vuosi-ilmoitustietoina.
Vapaaehtoisesti tulorekisteriin ilmoitettavat tiedot olisivat täydentäviä työsuhteeseen tai muuhun palvelus- tai toimeksiantosuhteeseen liittyviä tietoja.
Kerran tulorekisteriin ilmoitettua tietoa ei tarvitsisi enää antaa uudelleen tiedon käyttäjille. Uudistuksen tavoitteena on tulotietojen kerääminen ja välittäminen reaaliaikaisesti. Tiedot tulisi ilmoittaa pääsääntöisesti viiden päivän kuluessa suorituksen maksupäivästä.
Tulorekisterin käyttö
Kansalaiset voivat katsella tulorekisteriin ilmoitettuja tulotietojaan rekisterin sähköisen asiointipalvelun kautta. Palvelusta näkee myös sen, mille viranomaisille ja muille tahoille rekisterin tietoja välitetään.
Viranomaiset ja muut tulotietojen käyttäjät saavat tulorekisteristä alkuvaiheessa kokonaiskuvan henkilön palkkatuloista ja niihin verrattavista tuloista. Tietoja välitetään tulorekisteristä tiedon käyttäjille sen mukaan, millaiset tiedonsaantioikeudet niillä on. Rekisteriä ylläpitää Verohallinto.
Tulorekisterin tietoja käyttävät vuoden 2019 alusta Verohallinto, Kela, työeläkeala ja Työttömyysvakuutusrahasto.
Vuoden 2020 alussa mukaan tulevat työttömyyskassat, työtapaturma- ja ammattitautivakuuttamista harjoittavat vakuutusyhtiöt, Koulutusrahasto, kunnat, Tilastokeskus, palkkaturvan ja palkkatuen toiminnot sekä työsuojeluviranomaiset.
Kun työttömyyskassat tulevat mukaan tiedon käyttäjiksi vuonna 2020, tulorekisteri helpottaa esimerkiksi työttömyysetuuden hakemista. Hakijan ei tarvitse enää toimittaa erillistä palkkatodistusta, vaan työttömyyskassa saa tulotiedot suoraan rekisteristä.
Kiinteistöverotukseen korotuksia
Hallitus esittää korotuksia yleiseen kiinteistöveroprosenttiin sekä asuinrakennusten ja vapaa-ajan asuntojen kiinteistöveroprosentteihin (He 133/2017).
Yleisen kiinteistöveroprosentin ja muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttien korotuksia sovellettaisiin jo ensi vuoden verotuksessa, mutta vakituisten asuinrakennusten veroprosentin korotusta vuodesta 2019 lähtien. Kunnat päättävät kiinteistöveron suuruudesta lain määrittämän vaihteluvälin rajoissa.
Hallitus esittää muutoksia seuraaviin vaihteluväleihin:
Yleinen kiinteistöveroprosentti: 1,03—2,00 prosenttia (tänä vuonna 0,93—1,80 prosenttia)
Vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosentti: 0,45—1,00 prosenttia (tänä vuonna 0,41—0,90 prosenttia)
Muiden kuin vakinaisten asuntojen kiinteistöveroprosentti: 1,03—2,00 prosenttia (tänä vuonna 0,93—1,80 prosenttia).
Luopumiset perintö- ja lahjaverotuksessa
Verohallinto on julkaissut 28.9.2017 päivätyn ohjeen Luopumiset perintö- ja lahjaverotuksessa (dnro: A49/200/2017).
Ohjeessa käsitellään erilaisia luopumistilanteita perintö- ja lahjaverotuksen kannalta. Luopumistilanteita tarkastellaan perintö- ja testamenttisaantojen, henkivakuutuskorvausten, osituksen, hallintaoikeudesta luopumisen sekä ennakkoluopumisen osalta. Myös luopumisen peruuttamista käsitellään lyhyesti.
Perinnöstä, testamentista ja vakuutuskorvauksesta voi luopua joko tehokkaasti tai tehottomasti. Luopuminen on tapahtunut tehokkaasti, jos se on tapahtunut siten, että luopujasta ei tule perintöverovelvollista, vaan perintöveron suorittamisvelvollisuus siirtyy suoraan sijaantulijalle.
Tehottaman luopumisen tilanteissa luopujan on siis maksettava perintöveroa koko perintöosuuden määrästä. Lisäksi luopujan ja luovutuksensaajan välillä tapahtuu lahjoitus, josta saaja on velvollinen maksamaan lahjaveron.
Seuraavassa ote ohjeen kohdasta, joka käsittelee lesken hallintaoikeuden verotusta, kun lesken ja kuolinpesän kesken tehdään ositus.
Asunto siirtyy osituksessa
Lesken ja kuolinpesän välisessä osituksessa lesken hallinnan kohteena oleva vainajan omistama asunto tai sen osa voi tulla osapuolten sopimusten mukaisessa suhteessa joko kuolinpesän omistukseen, lesken omistukseen tai yhteisomistukseen.
Perintöverotuksessa hallintaoikeusvähennys tehdään laskennallisesti kuolinhetken mukaiseen jäämistöön. Ratkaisun KHO 2000:33 mukaisesti hallintaoikeusvähennys myönnetään perintöverotuksessa puolesta asunnon arvoa, kun asunto on osa lesken ja vainajan avio-oikeuden alaisia varoja, joista puolet kuuluu kuolinpesälle ja puolet leskelle, vaikka asunnosta osituksessa tulisikin enemmän kuin puolet perillisten osuuteen. Vastaavasti perintöveron vähennys myönnetään puolesta asunnon arvoa, jos enemmän kuin puolet avio-oikeuden alaisesta asunnosta ositetaan leskelle.
Lahjaverotuksen edellytys on, että lahjoittaja luopuu lahjansaajan hyväksi varallisuusoikeudellisesta etuudesta. Vaikka asunto tulisi kokonaisuudessaan lesken omistukseen, leski ei luovu asunnon hallintaoikeudesta, vaan saa sen ohella asuntoon myös omistusoikeuden. Leski ei silloin luovu mistään oikeudesta. Pelkkä hallintaoikeuden rasittaman asunnon siirto osituksessa lesken osuuteen ei siten muodosta verotettavaa lahjaa, jos avio-oikeuden alainen omaisuus muutoin ositetaan puolittamisperiaatteen mukaisesti. Osituksessa leski antaa lahjan vainajan perillisille, jos hän luopuu omaisuudestaan perillisten hyväksi lahjoitustarkoituksessa.
Verohallinnon käsityksen mukaan leskellä ei ole oikeutta saada enempää kuin puolet avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästön yhteismäärästä, jos hallintaoikeuden alainen asunto tulee osituksessa hänelle. Siksi pelkästään asunnon siirto osituksessa leskelle ei muodosta verotettavaa lahjaa. Jos leski kuitenkin käyttää osituksessa pesän ulkopuolisia varoja lunastaakseen perillisiltä osan asunnosta, voidaan osituksessa katsoa muodostuvan lahjaa, jos kauppahinnassa ei oteta huomioon, että leskellä on jo hallintaoikeus kyseiseen asuntoon.
Jos asunto tai osa siitä on tullut osituksen toimittamisen jälkeen kuolinpesälle ja mahdollisesti jaetuksi osakkaille, osituksen tai jaon jälkeistä hallintaoikeudesta luopumista verotetaan lahjana.