TaxFax nro 47 • 27.10.2017
Ennakon eräpäivät
Verohallinnon kantamien verojen ennakonkantoa ja eräitä muita verotusmenettelyjä on uudistettu 1.11.2017 voimaan tulevilla lakimuutoksilla. Valtioneuvoston 1.11.2017 voimaantuleva asetus määrittää ennakon eräpäivät. Asetus liittyy lakimuutoksiin, jotka tulevat voimaan 1.11.2017.
Muutokset koskevat sekä verovelvollisen aloitteesta että Verohallinnon aloitteesta tehtävien ennakon määräämisen, muuttamisen ja poistamisen määräaikoja. Ennakkoa voidaan muuttaa verotuksen päättymiseen saakka. Ennakon täydennysmaksusta luovutaan ja ennakkoperintää voidaan jatkossa täydentää verovuoden jälkeen vaatimalla lisää ennakkoa maksettavaksi.
Tuloverotuksen korkoja koskevat muutokset vaikuttavat myös ennakoiden koronlaskentaan. Ennakon maksaminen viimeistään eräpäivänä on korotonta verovuoden ja verovuotta seuraavan ensimmäisen kuukauden ajan. Ennakonkannon säännökset ovat yhtenäiset kaikille verovelvollisille, mutta niitä sovelletaan siirtymäsäännösten mukaisesti vaiheittain eri verovelvollisryhmiin.
Eräpäivä verovuoden aikana
Verovuoden aikana kannettavan ennakon eräpäivä on Verohallinnon määräämän kantokuukauden 23 päivä. Jos ennakkoa esimerkiksi korotetaan verovuoden aikana, ennakon eräpäivä on seuraava mahdollinen kantokuukauden 23 päivä.
Eräpäivä verovuoden päättymisen jälkeen
Ennakon eräpäivä on pääsääntöisesti kolmen viikon kuluttua ennakon määräämisestä, silloin, kun ennakko kannetaan verovuoden päätyttyä. Verovuoden päättymisen jälkeen kannettavalle ennakolle voidaan verovelvollisen vaatimuksesta määrätä myös aikaisempi eräpäivä.
Eräpäivä on kuitenkin aikaisintaan se päivä, jolloin ennakko määrätään eli ennakon päätöspäivä ja aikaisintaan verovuoden päättymistä seuraavan kuukauden ensimmäinen päivä. Eräpäivä voidaan asettaa pääsääntöistä eräpäivää aikaisemmaksi käytännössä silloin, kun verovelvollinen vaatii ennakon muuttamista Verohallinnon sähköisessä asiointipalvelussa, jossa määrättäväksi tuleva ennakko voitaisiin myös maksaa samalla asiointikerralla.
Verovuoden päättymisen jälkeen kannettava ennakko voidaan määrätä myös ennen verovuoden päättymistä. Tällöin ennakko voidaan määrätä myös aiemmin kuin kolme viikkoa ennen verovuoden päättymistä. Esimerkiksi silloin, kun ennakko määrätään verovuoden viimeisen kuukauden aikana niin myöhäisessä vaiheessa, että ennakon eräpäiväksi ei enää ole mahdollista määrätä verovuoden viimeisen kuukauden 23 päivää, ennakko kannetaan vasta verovuoden päättymisen jälkeen.
Ennakon eräpäivä on kuitenkin aikaisintaan verovuotta seuraavan kuukauden ensimmäinen päivä. Veronvuoden päättymisen jälkeen kannettava ennakko voisi näissä tilanteissa poikkeuksellisesti erääntyä myöhemmin kuin kolmen viikon kuluttua ennakon määräämisestä.
Voimaantulo
Ennakon eräpäivää koskevaa säännöstä sovelletaan yhteisöltä ja yhteisetuudelta kannettavaan ennakkoon, joka määrätään 1.11.2017 tai sen jälkeen. Muulle verovelvolliselle kuin yhteisölle ja yhteisetuudelle ennen 1.11.2018 määrättävään ennakkoon sovelletaan asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Verosopimus Saksan kanssa
Valtioneuvoston asetuksen mukaan 19.2.2016 Suomen ja Saksan välillä tehty verosopimus tuloverojen kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tulee voimaan 16.11.2017 niin kuin siitä on sovittu.
Sopimusta sovelletaan Suomessa lähdeveron osalta voimaantulovuotta seuraavan kalenterivuoden eli 1.1.2018 tai sen jälkeen saatavaan tuloon ja muiden tuloverojen osalta 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilta verovuosilta määrättyihin veroihin.
Saksassa sopimusta sovelletaan lähdeveron osalta 1.1.2018 tai sen jälkeen maksettuihin määriin ja muiden verojen osalta 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilta verokausilta kannettaviin määriin.
Verohallinnon tietojensaanti finanssilaitoksilta laajenee
Verotusmenettelystä annettua lakia (He 154/2017) ehdotetaan muutettavaksi siten, että lakiin lisättäisiin uusi säännös, jonka mukaan rahanpesulaissa tarkoitettujen ilmoitusvelvollisten on Verohallinnon kehotuksesta tunnistetiedon, pankkitilin numeron, tilitapahtuman tai muun vastaavan yksilöinnin perusteella annettava ja esitettävä tarkastettavaksi tiedot mekanismeista, menettelyistä, asiakirjoista sekä muista tiedoista, joiden perusteella raportoivat suomalaiset finanssilaitokset ovat täyttäneet tiedonantovelvollisuutensa. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2018 alusta.
Verohallinnon tietojensaantioikeus Kansaneläkelaitokselta laajenee
Hallitus esittää lainmuutosta (He 152/2017) jonka perusteella Kansaneläkelaitoksen velvollisuus antaa tietoja Verohallinnolle laajenee.
Luovutettavaksi tulisivat eläkkeitä ja etuuksia koskevien hakemusten vireilläolotiedot, eläke- ja etuuspäätökset sekä eläkkeiden ja etuuksien maksatustietoja. Lisäksi Kansaneläkelaitos luovuttaisi tiedot hallussaan olevista Eläketurvakeskuksen työeläkkeitä koskevista päätöksistä.
Vireilläolotiedolla tarkoitettaisiin tietoa siitä, että verovelvollinen on hakenut eläkettä tai etuutta, mutta sen myöntämisestä ei ole vielä annettu päätöstä. Hakemuksen vireilläolotieto on ennakkoperinnässä tarpeellinen, jotta verovelvollisen ennakonpidätysprosenttia määrättäessä voitaisiin huomioida asiakkaan kaikki tulot.
Päätöksellä tarkoitettaisiin Kansaneläkelaitoksen tekemiä päätöksiä veronalaisista eläkkeistä ja etuuksista. Verohallinto saisi tiedot myös hylätyistä tai osittain hylätyistä päätöksistä.
Tiedonantovelvollisuus kattaisi myös tiedot takaisinperinnästä. Maksatustiedoilla tarkoitettaisiin niitä jo suoritettuja ja tulevia eläkkeiden ja etuuksien maksuja, joita koskevat tiedot olisivat Kansaneläkelaitoksen hallussa. Maksutieto sisältää eläkkeen tai etuuden veronalaisen määrän sekä siitä pidätetyn ennakonpidätyksen.
Tietojen luovutus tapahtuisi reaaliaikaisesti Kansaneläkelaitoksen etuuspalvelujärjestelmän avulla. Verohallinto käyttäisi tietoja erityisesti ennakkoperinnässä ennakonpidätyksen määräämiseksi. Tietojensaantia hyödynnettäisiin erityisesti siinä vaiheessa, kun verovelvollinen hakee muutosta ennakkoperintään.
Henkilöautojen romutuspalkkio ja hankinta- sekä muuntotuki
Hallitus esittää (He 156/2017) säädettäväksi uusi määräaikainen laki henkilöautojen romutuspalkkiosta vuodelle 2018 ja sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu- tai etanolikäyttöisiksi muuntamisen tuesta vuosille 2018-2021. Tukien myöntämisestä vastaisi Trafi. Ehdotetulla lailla pyritään saavuttamaan päästövähennyksiä liikennesektorilla. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2018.
Henkilöautojen romutuspalkkio
Valtio maksaisi romutuspalkkiota auton käyttövoimasta riippuen 2 000 tai 1 000 euroa kustakin laissa säädettävät edellytykset täyttävästä autosta. Lisäksi tarkoitus on, että autoala osallistuisi vapaaehtoisesti romutuspalkkion maksamiseen. Romutuspalkkion maksamisen edellytyksenä olisi se, että uuden vähäpäästöisen henkilöauton ostaja veisi samalla vähintään 10 vuotta vanhan omistuksessaan olevan auton romutettavaksi lailliseen kierrätyspisteeseen. Lisäksi auton on pitänyt olla liikennekäytössä vuoden 2017 aikana.
Sähköautojen hankintatuki
Sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatukea maksettaisiin 2 000 euroa vuosina 2018-2021 kustakin laissa säädettävät edellytykset täyttävästä autosta. Hankintatuen maksamisen edellytyksenä olisi, että ostettavan tai vähintään kolmeksi vuodeksi pitkäaikaisvuokrattavan henkilöauton hankintahinta olisi korkeintaan 50 000 euroa ja käyttövoimana olisi ainoastaan sähkö.
Muuntotuki
Muuntotukea myönnettäisiin 1 000 euroa henkilöauton muuttamiseksi kaasukäyttöiseksi ja 200 euroa muuttamiseksi etanolikäyttöiseksi.
Kokonaishoitopalvelujen verotus
Hallitus esittää muutoksia elinkeinotulo- ja arvonlisäverolakiin (He 155/2017). Ehdotetut muutokset koskevat pitkäkestoisten kokonaishoitopalveluhankkeiden tulojen ja menojen jaksottamista sekä arvonlisäveron suorittamisvelvollisuuden syntymisajankohtaa. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 2018 alusta.
Esityksen tavoitteena on verotuksen osalta mahdollistaa elinkaarihankkeiden tai sitä vastaavien muiden kokonaishoitopalveluhankkeiden toteuttaminen myös muille julkisyhteisöille kuin valtiolle sekä laajentaa verosäännösten soveltamisala kattamaan myös muun tyyppisiä hankkeita kuin väylähankkeita.
Kokonaishoitopalvelulla tarkoitetaan tien, rautatien, rakennuksen tai pysyvän rakennelman sekä niihin tai niiden käyttöön välittömästi liittyvän irtaimiston suunnittelu-, rakentamis-, rahoitus- ja kunnossapitopalveluista muodostuvaa palvelukokonaisuutta, josta saatava vastike määräytyy kohteen käytön tai käytettävyyden perusteella.
Erityissäännöksen nojalla kokonaishoitopalvelua katsotaan luovutetuksi kunakin verovuonna määrä, joka vastaa verovuonna toteutuneen käytön tai käytettävyyden määrää. Kokonaishoitopalvelun tuottamisesta johtuvat menot ja tien, rautatien, rakennuksen tai pysyvän rakennelman sekä niihin tai niiden käyttöön välittömästi liittyvän irtaimiston rakentamisen rahoittamisesta johtuneet rakennusaikaiset korot vähennetään yhtä suurina vuotuisina poistoina jäljellä olevana sopimuskautena siitä verovuodesta alkaen, jonka aikana kohde on otettu käyttöön.
Ammatillisen koulutuksen käytössä olevien kiinteistöjen varainsiirtoverotus
Hallitus esittää, että varainsiirtoverolakia (He 153/2017) muutettaisiin niin että varainsiirtoveroa ei olisi eräin edellytyksin suoritettava, kun kunta, kuntayhtymä, yksityinen yhteisö tai säätiö vuosina 2018—2022 luovuttaa yksityiselle osakeyhtiölle sen osakkeita vastaan kiinteistön, joka on luovuttajan harjoittaman ammattikorkeakoululain tai ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisen toiminnan käytössä ja vastaanottava yhtiö tai sen omistaja käyttää kiinteistöä mainittuun toimintaan.
Esitys liittyy hallitusohjelman mukaiseen ammatillisen koulutuksen reformiin, jonka osana toteutetaan vuodesta 2017 lähtien ammatillisen koulutuksen rahoituksen tason vähentäminen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2018.