TaxFax nro 49 • 2.11.2017
Kiinteistöveroprosenttien ylärajat nousevat
Tasavallan presidentti on vahvistanut kiinteistöverolain muutokset, jotka koskevat kiinteistöveroprosenttien ylärajoja (VaVM 9/2017, He 133/2017).
Kunnat päättävät soveltamiensa kiinteistöveroprosenttien suuruudesta lain määrittämien vaihteluvälien rajoissa. Vaihteluvälien ylärajat muuttuvat seuraavasti:
- yleinen kiinteistöveroprosentti: 0,93–2,00 prosenttia (tänä vuonna 0,93–1,80 prosenttia)
- vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti: 0,41–1,00 prosenttia (tänä vuonna 0,41–0,90 prosenttia)
- muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti: 0,93–2,00 prosenttia (tänä vuonna 0,93–1,80 prosenttia).
Hallitus esitti alun perin, että myös alarajoja korotettaisiin. Eduskuntakäsittelyn aikana tästä korotuksesta päätettiin luopua, koska aiemmat korotukset ovat nostaneet kiinteistöveron tuottoa niin paljon, että hallituksen tavoitteet lisätuotolle täyttyvät.
Yleisen kiinteistöveroprosentin ja muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttien muutoksia sovelletaan jo ensi vuodesta lähtien, mutta vakituisten asuinrakennusten veroprosentin korotusta vuodesta 2019 lähtien.
Arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuminen kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta
Verohallinto on julkaissut 27.10.2017 päivätyn ohjeen Hakeutuminen arvonlisäverovelvolliseksi kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta (A126/200/2016). Ohje korvaa aikaisemman ohjeen "Kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuminen".
Ohjeeseen on lisätty:
- korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä ja unionin tuomioistuimen tuomioita
- eräitä erityistapauksia, joita ovat yhteistoimistot, kampaamojen tuolinvuokraus, shop in shop -tilanteet ja kiinteistöleasing
- luku varastointipalvelujen verotuksesta
Vaikka kiinteistön käyttöoikeuden luovuttaminen on pääsääntöisesti arvonlisäverotonta, siitä on mahdollista hakeutua edellytysten täyttyessä verovelvolliseksi.
Hakeutuja voi olla kiinteistön omistaja, keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakas tai edellisten vuokralainen. Hakeutuja voi olla myös vuokralaisen vuokralainen aina viimeiseen vuokranantajaan saakka.
Kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta on hakeuduttava aina erikseen arvonlisäverovelvolliseksi, vaikka käyttöoikeuden luovuttaja olisi jo harjoittamastaan liiketoiminnasta arvonlisäverovelvollinen.
Metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto
Verohallinto on vahvistanut 1.11.2017 metsän keskimääräisen vuotuisen tuoton eri kunnissa vuodelta 2017 toimitettavaa verotusta varten (linkki). Päätöstä sovelletaan vuodelta 2017 toimitettavassa verotuksessa. Päätöksen perusteella lasketaan mm. metsän vertailuarvo, jolla voi olla merkitystä sukupolvenvaihdostilanteissa perintö- ja lahjaverotuksessa sekä määritettäessä metsälahjavähennyksen määrää.
Ulkomaisen yrityksen toiminnan aloittaminen Suomessa
Verohallinto on julkaissut 1.11.2017 päivätyn ohjeen Toiminnan aloittaminen Suomessa (dnro: A204/200/2017). Ohjeessa kerrotaan, mitä ilmoituksia ja selvityksiä ulkomaisen yrityksen on annettava Verohallinnolle, kun se aloittaa yritystoiminnan Suomessa. Ulkomaisten yhteisöjen rekisteröinti ja valvonta hoidetaan Uudenmaan yritysverotoimistossa ja henkilöyhtiöiden, yhteenliittymien sekä yksityisten elinkeinonharjoittajien osalta Pääkaupunkiseudun verotoimistossa.
Yritystoiminnan aloittaminen Suomessa edellyttää, että yritys antaa perustamisilmoituksen yrityksen rekisteröimistä varten. Perustamisilmoituksella yritys ilmoittautuu tai hakeutuu yrityksen harjoittamasta toiminnasta riippuen Verohallinnon arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, työnantajarekisteriin tai ennakkoperintärekisteriin. Suomessa toimiva vakuutusyhtiö ilmoittautuu vakuutusmaksuverovelvollisten rekisteriin.
Perustamisilmoituksen perusteella yritykselle annetaan y-tunnus ja yritys merkitään Verohallinnon asiakasrekisteriin. Perustamisilmoituslomakkeella annettujen tietojen perusteella pyritään määrittämään myös yrityksen verotuksellinen asema Suomessa.
Alkoholijuomien verotusta kiristetään
Hallitus esittää (He 169/2017), että alkoholijuomien valmisteveroa korotettaisiin. Veronkorotus kohdistettaisiin kaikkiin juomaryhmiin, mutta kuitenkin siten, että korotus painottuisi lievästi muihin kuin väkeviin alkoholijuomiin. Keskimäärin alkoholijuomien valmisteveroa korotettaisiin noin 10 prosenttia. Veronkorotuksen seurauksena alkoholijuomien vähittäismyyntihinnat nousisivat arviolta keskimäärin noin viisi prosenttia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2018.
Voimalaitosten kiinteistövero
Tasavallan presidentti on vahvistanut kiinteistöverolain muutokset (He 96/2017), joiden mukaan voimalaitokseen sekä ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokseen kuuluviin rakennuksiin ja rakennelmiin sovellettavaa kiinteistöveroprosenttia koskevaa säännöstä muutetaan.
Pienvoimaloita koskevaa säännöstä muutetaan siten, että 10 megavolttiampeerin tehoraja lasketaan yhteisen liittymispisteen kautta sähköverkkoon kytkettyjen voimalaitosten yhteenlasketun nimellistehon perusteella. Säännöstä sovelletaan kaikkiin voimalaitoksiin niiden sähköntuotantomuodosta riippumatta. Laki tulee voimaan 7.11.2017. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2018 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa.
Ajoneuvoverotuksen rangaistukset ja valvonta
Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutokset (He 81/2017), joiden tarkoituksena on selkiinnyttää ajoneuvoverotukseen liittyvää sääntelyä, kun kysymys on kaksoisrangaistavuuden kieltoa (ne bis in idem) koskevista tilanteista.
Kaksoisrangaistavuuden kiellon alaisissa tilanteissa määrättäisiin aina rangaistuksen sijasta lisävero. Lisäveron tarkoituksena on estää käyttämästä liikenteessä sellaisia ajoneuvoja, joista on vero maksamatta tai jotka on ilmoitettu liikennekäytöstä poistetuiksi.
Muutoksilla täsmennetään lisäksi ajoneuvoverorikkomuksen ja polttoainemaksurikkomuksen rangaistusvastuuta ja parannetaan mahdollisuuksia valvoa ajoneuvoveron suorituksia teknisin keinoin. Valvontaviranomaiset voivat kuvata liikenteessä olevia ajoneuvoja. Kuvaaminen voi tapahtua myös automaattisesti ja se voi olla jatkuvaa tai toistuvaa. Kuvaaminen ei kuitenkaan saa kohdistua pysyväisluonteiseen asumiseen käytettäviin tiloihin.
Muutokset aiheutuvat käytännössä lisääntyneestä kiinnijäämisriskistä ja siitä, että lisävero on yleensä sanktiona vastaavasta teosta määrättävää sakkoa suurempi.
Muutokset tulevat voimaan 1.12.2017.