TaxFax nro 5 • 19.1.2017
Liikenteen verotukseen muutoksia
Liikenne- ja viestintäministeriön raportissa (1/2017) esitetään liikenteen veroja alennettavaksi noin 1,6 miljardin euron edestä siten, että autovero poistetaan kokonaan, polttoaineveroa alennetaan 200 miljoonalla ja ajoneuvoveroa alennetaan noin 547 miljoonaa euroa. Ajoneuvoveroa jäisi jäljelle noin 235 miljoonaa euroa.
Polttoaineveron alennus kohdistuisi erityisesti haja-asutusalueilla asuviin ja muihin paljon ajaviin. Polttoaineveron muutos tehdään samaan tapaan kuin polttoaineveron korotus vuodelle 2017.
Autoveron poistamisella vauhditettaisiin ajoneuvokannan uusiutumista. Autoveron poistaminen alentaisi ajoneuvojen hintaa. Ajoneuvokannan uudistuminen merkitsee myös, että vähäpäästöisten ajoneuvojen määrä lisääntyy, sillä uudet ajoneuvot ovat vanhoja ajoneuvoja vähäpäästöisempiä.
Autoveron poistaminen alentaa eniten suuripäästöisten autojen hintoja. Suuripäästöisten autojen käyttö tulee kuitenkin kalliimmaksi päästöjen mukaan porrastetun käyttömaksun vuoksi.
Liikenneverkkoyhtiön toteutukseen sekä ehdotettuun autoveron keventämiseen vuonna 2018 liittyy markkinahäiriöiden riski vuonna 2017. Tämän vuoksi erikseen päätettävällä tavalla voidaan suunnata julkista tukea uusien autojen hankintaan tai vastaavin tuin voidaan edesauttaa autokannan uusiutumista energia- ja ilmastostrategian periaatteiden mukaisesti kehysvalmistelun yhteydessä keväällä 2017.
Seuraamusmaksut
Verohallinto on julkaissut 16.1.2017 päivätyn ohjeen Seuraamusmaksut oma-aloitteisessa verotuksessa (dnro: A18/200/2017). Ohjeessa kerrotaan missä tapauksissa seuraamusmaksuja määrätään. Oma-aloitteisten verojen seuraamusmaksut muuttuvat 1.1.2017 alkaen. Seuraamusmaksuja ovat myöhästymismaksu, veronkorotus sekä laiminlyöntimaksu.
Myöhästymismaksu
Myöhästymismaksu määrätään veroilmoituksen oma-aloitteisen antamisen laiminlyönnistä. Myöhästymismaksu määrätään verokausittain erikseen kultakin myöhässä ilmoitetulta verolajilta. Esimerkiksi arvonlisävero, arpajaisvero ja osingosta perittävä lähdevero ovat kukin yksi verolaji. Verovelvollista kuullaan ennen myöhästymismaksun määräämistä vain silloin, jos se on erityisestä syystä tarpeen. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun ilmoituksen saapumisajankohdasta on epäselvyyttä. Päiväkohtaista myöhästymismaksua määrätään kolme euroa jokaiselta päivältä, jolta veroilmoitus on myöhästynyt. Myöhästymismaksua määrätään 45 kalenteripäivältä siten, ettei ilmoitettavan veron määrällä ole vaikutusta myöhästymismaksun määrään. Myöhästymismaksun määrä 45 päivältä on 135 euroa. Jos ilmoitus annetaan yli 45 päivää veroilmoituksen antamisen määräpäivän jälkeen, määrätään myöhästymismaksua 135 euroa lisättynä kahdella prosentilla veroilmoituksella ilmoitetun maksettavan veron määrästä.
Veronkorotus
Veronkorotus määrätään laiminlyönnistä, kun verotukseen liittyvät tiedot annetaan vaillinaisena, virheellisenä tai jätetään kokonaan antamatta. Veronkorotus määrätään myös, jos ennakonpidätys on jätetty toimittamatta tai lähdevero perimättä säädetyssä ajassa. Veronkorotus on pääsääntöisesti 10 prosenttia verovelvollisen vahingoksi määrätyn veron määrästä. Veronkorotus on vähintään 15 prosenttia ja enintään 50 prosenttia, jos ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönti on toistuvaa; tai verovelvollisen toiminta osoittaa ilmeistä piittaamattomuutta verotusta koskevista velvoitteista. Verohallinto harkitsee veronkorotuksen määrän tapauskohtaisten olosuhteiden perusteella.
Laiminlyöntimaksu
Laiminlyöntimaksu määrätään arvonlisäveron yhteenvetoilmoituksen antamisen laiminlyönnin ja eräiden muiden velvollisuuksien laiminlyönnistä. Myöhässä annetulle EU-kaupan yhteenvetoilmoitukselle määrättävä laiminlyöntimaksu on enintään 200 euroa.
Oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain mukaan määrättävä laiminlyöntimaksu kohdistuu sellaisiin laiminlyönteihin, joihin ei liity verokaudelta suoritettavan veron ilmoittamista. Edellytyksenä maksun määräämiselle on, että verovelvollinen jättää kehotuksesta huolimatta asianmukaisesti ja oikea-aikaisesti täyttämättä joko osittain tai kokonaan laissa säädetyn velvollisuuden. Laiminlyöntimaksun enimmäismäärä on 5 000 euroa.
Palkansaajan matkakustannukset
Verohallinto on julkaissut 13.1.2017 päivätyn ohjeen Matkakustannukset verotuksessa - ohje palkansaajalle, (dnro: A251/200/2016). Ohjeessa käsitellään palkansaajan oikeutta vähentää työstä aiheutuneita matkakustannuksia verotuksessa. Palkansaajalle aiheutuneiden kustannusten vähentämiseen vaikuttaa se, ovatko kustannukset asunnon ja työpaikan välisiä matkakuluja vai työmatkasta aiheutuneita matkakustannuksia.
Tulonhankkimiskulut ansiotuloista
Verohallinto on julkaissut 10.1.2017 päivätyn ohjeen, (dnro: A244/200/2016). Ohjeessa käsitellään verovelvolliselle viran puolesta palkkatulosta myönnettävää tulonhankkimisvähennystä sekä ansiotulosta vähennettäviä muita tulonhankkimismenoja.
Ohje on päivitetty vuoden 2017 alusta voimaan tulleen lainsäädännön ja Verohallinnon vuodelta 2016 toimitettavaa verotusta varten antaman yhtenäistämisohjeen mukaiseksi.
Työnantaja voi korvata palkansaajan vaatimuksesta hänelle kertyvät työstä välittömästi johtuvat kustannukset tai vähentää kustannusosuuden ennen ennakonpidätyksen toimittamista. Tällaisia kustannuksia voivat olla esimerkiksi kulut työvälineistä sekä valmistus- ja tarveaineista, puhelinkulut, kunnallisen perhepäivähoitajan kulukorvaus sekä työmatkasta aiheutuneet kustannukset.
Palkansaajan on esitettävä työnantajalle edellä tarkoitetuista kustannuksista selvitys. Jos selvitystä ei voida pitää luotettavana, kustannukset on arvioitava vastaavan laatuisissa olosuhteissa ja tehtävissä yleensä aiheutuvien kustannusten mukaisesti.
Työnantajan erikseen maksamaa työn suorittamisesta aiheutuneiden kustannusten korvausta ei pidetä palkkana, jos korvaus ei ylitä kustannusten selvitettyä tai arvioitua määrää. Työnantaja voi siten jättää korvauksesta ennakonpidätyksen toimittamatta. Vaikka korvausta ei pidetä palkkana, voi se silti olla veronalaista tuloa.
Maatilan sukupolvenvaihdos
Verohallinto on julkaissut 16.1.2017 päivätyn ohjeen Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa, (dnro: A246/200/2016). Ohje käsittelee maatilan sukupolvenvaihdoksen tavallisimpia veroseuraamuksia tuloverotuksessa, lahjaverotuksessa, varainsiirtoverotuksessa sekä arvonlisäverotuksessa. Aiempaa ohjetta on päivitetty lainsäädäntömuutosten johdosta.
Jos lahjaverotuksessa on saatu perintö- ja lahjaverolain mukainen huojennus, se vaikuttaa 1.1.2017 tai sen jälkeen tehdystä luovutuksesta syntyvään veronalaiseen luovutusvoittoon siten, että hankintamenoksi katsotaan huojennettu arvo. Luovutustappioiden vähennyskelpoisuus on laajentunut verovuonna 2016 syntyneistä luovutustappioista alkaen.
Metsälahjavähennystä koskevat säännöt tulivat voimaan 1.1.2017 voimaan. Myös kiinteistön määritelmä arvonlisäverotuksessa on muuttunut 1.1.2017 alkaen. Lisäksi päivityksessä on otettu huomioon lahjaveroasteikon muutos 1.1.2017 alkaen ja yhteismetsäosuuden luovutusta koskenut KHO:2015:167.
Apteekkivero
Verohallinto on julkaissut 13.1.2017 päivätyn ohjeen Apteekkivero (dnro: A168/200/2016).
Apteekkivero on apteekkiliikkeestä suoritettava oma-aloitteinen vero. Veroa on suoritettava verovuodesta 2017 alkaen. Ohjeessa käsitellään apteekkiveron perusteeseen ja veron määrän laskemiseen liittyviä tulkintakysymyksiä sekä apteekkiveroon sovellettavaa menettelyä. Apteekkiverolain myötä apteekkimaksun nimi muuttui apteekkiveroksi.
Apteekkiveron laskentasäännökset vastaavat pääosin apteekkimaksun laskentasäännöksiä. Apteekkari laskee, ilmoittaa ja maksaa apteekkiveron Verohallinnolle oma-aloitteisesti. Apteekkimaksusta poiketen apteekkivero lasketaan verovelvolliskohtaisesti eikä apteekkikohtaisesti. Tämä muuttaa laskentaa silloin, kun apteekkari vaihtuu.