TaxFax nro 57 • 11.12.2017
Vuoden 2018 verokorttien soveltamisohjeet
Verohallinto on julkaissut 8.12.2017 päivätyn ohjeen Verokortit 2018 - ohjeet työnantajalle.
Verokorttien käyttöönotto
Vuoden 2018 verokortit otetaan käyttöön 1.2.2018. Verohallinto postittaa verokortit työntekijöille tammikuun puoliväliin mennessä. Tammikuussa 2018 käytetään vielä edellisen vuoden ennakonpidätystietoja. Perusprosenttia käytetään, koska tulorajan seuranta on vuosikohtainen. Tämä menettely ei koske rajoitetusti verovelvollisen verokorttia.
Ennakonpidätys on toimitettava 60 %:n suuruisena, jos työnantaja ei ole saanut ennakonpidätystietoja suorasiirrossa eikä työntekijä ole toimittanut mitään verokorttia
Työnantaja saanut ennakonpidätystiedot sähköisesti
Työntekijän ei tarvitse toimittaa eikä esittää verokorttia työnantajalle, jos työnantaja on saanut työntekijän ennakonpidätystiedot sähköisesti Verohallinnolta.
Työnantajan on informoitava työntekijöilleen seuraavat asiat:
- työnantaja saa ennakonpidätystiedot Verohallinnolta sähköisesti
- miten työnantaja pyytää työntekijältä verokorttia, jos ei ole saanut sitä sähköisesti
- työnantaja käyttää automaattisesti päätoimen palkkatulon verokortin vaihtoehtoa A ennakonpidätyksessä
- jos työntekijä vaatii vaihtoehdon B käyttämistä, työnantaja kertoo miten hän haluaa tiedon tästä (esimerkiksi suullisesti, sähköpostilla tai toimittamalla uuden verokortin).
Muutosverokortti
Jos työntekijä muuttaa ennakonpidätysprosenttia vuoden aikana, on hänen aina toimitettava uusi verokortti työnantajalle. Muutosverokortti voi olla myös työntekijän itsensä Verokortti verkossa -palvelussa tulostama. Työntekijä voi edelleen korottaa verokorttinsa ennakonpidätysprosenttia eikä silloin tarvita erillistä muutosverokorttia, jos tulorajoihin ei tehdä muutosta.
Ennakkoverot vuonna 2018
Verohallinto on julkaissut 4.12.2017 päivätyt päätökset, joiden perusteella määrätään vuoden 2018 palkan ja eläkkeen henkilökohtaiset ennakonpidätyksen prosentit sekä ennakkoverot (palkkatulot dnro: A242/200/2017, eläkkeet dnro: A243/200/2017, ennakkoverot dnro: A244/200/2017).
Perus- ja lisäprosentin laskennan perusteena käytettävään tuloon luetaan mukaan viimeksi päättyneen verotuksen (2016) perusteella vahvistettu rahapalkka päätoimesta korotettuna 2,0 %:lla. Jos tieto palkkatuloista on ennakkoperinnän muutoslaskennoista (2017), sitä korotetaan 1,0 %:lla.
Jos pääomatulosta tehtävien vähennysten jälkeen verotettava pääomatulo on enintään
7 000 euroa, se otetaan mukaan, kun lasketaan palkan ennakonpidätysprosenttia. Jos kuitenkin verovelvollisella on pääomatulon lisäksi muita kannonalaisia tuloja, pääomatuloa ei oteta mukaan ennakonpidätysprosentin laskentaan.
Ennakonkannossa maksettavaa ennakkoveroa määrättäessä tuloina otetaan huomioon verovelvollisen veronalaiset tulot, jos niiden oletetaan jatkuvan. Myös ulkomailta saadut tulot lasketaan mukaan. Suomessa verotettava ulkomaan eläke, joka on voitu ottaa huomioon jo ennakonpidätysprosenttia laskettaessa, otetaan huomioon myös ennakkoveron laskennassa.
Viimeksi päättyneestä verotuksesta saatuja ennakonkannon alaisia tuloja muutetaan seuraavasti:
- kiinteistön vuokratuloa (muu kuin maatalouskiinteistö) korotetaan 5,0 %:lla
- asunto- ja liikeosakehuoneistojen vuokratuloa korotetaan 5,0 %:lla
- luonnollisen henkilön saamaa elinkeinotoiminnan tuloa sekä yhtymän elinkeinotoiminnan ansiotuloa korotetaan 10,0 %:lla
- luonnollisen henkilön maatalouden tuloa sekä yhtymästä saatua maatalouden tuloa käytetään sellaisenaan
Ennakonkannon alaisia palkkatuloja ja palvelurahoja korotetaan 2,0 %:lla, jos tieto on viimeksi päättyneestä verotuksesta ja 1,0 %:lla, jos tieto on ennakkoperinnän muutoslaskennasta.
Vuosi-ilmoitukset vuodelta 2017
Vuosi-ilmoitukset on annettava pääsääntöisesti 31.1.2018 mennessä.
Pidennystä vuosi-ilmoituksen antamisaikaan voi hakea suullisesti tai kirjallisesti. Jos vuosi-ilmoituksen viimeinen palautuspäivä on 31.1.2018, lisäaikaa voidaan antaa puhelimitse 5.2.2018 saakka.
Jos lisäaikaa pyydetään pidemmäksi aikaa tai ilmoituksen viimeinen palautuspäivä on 5.2.2018, pyyntö on tehtävä kirjallisesti. Perusteltuun kirjalliseen hakemukseen voidaan myöntää lisäaikaa 9.2.2018 saakka.
Jos vuosi-ilmoituksen viimeinen palautuspäivä on 20.2. tai 26.2.2018, hakemus on tehtävä kirjallisesti. Vuosi-ilmoituksen tulee olla Verohallinnossa hakemuksen perusteella myöhempään palautusaikaan mennessä.
Laiminlyöntimaksu
Vuosi-ilmoituksen antamisvelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan määrätä laiminlyöntimaksu, joka soveltuu tiedonantovelvollisen yleisen ja erityisen tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiin. Laiminlyönnin suuruus määräytyy laiminlyönnin vakavuuden mukaan. Laiminlyöntimaksu määrätään täysin sadoin euroin eli pienin määrättävä maksu on 100 euroa.
Laiminlyöntimaksu määräytyy alla olevan taulukon mukaisesti niissä tilanteissa, joissa ei ole erityisiä laiminlyöntimaksua alentavia tai korottavia seikkoja.
|
Saajaerittelyjen lukumäärä / vuosi-ilmoitus |
Saajaerittelyt ovat saapuneet myöhässä, väärällä tiedonantotavalla tai asiakasta on kehotettu antamaan vuosi-ilmoitus tai selvityspyyntöön ei ole saatu hyväksyttävää vastausta |
|
Kehotuksesta huolimatta vuosi-ilmoitustiedot eivät ehdi esitäytetylle veroilmoitukselle |
|
|
|
Myöhässä/ kehotettu kerran |
Kehotettu kaksi kertaa |
|
|
|
0–4 |
--- |
--- |
|
300 |
|
5–20 |
100 |
200 |
|
400 |
|
21–50 |
200 |
400 |
|
800 |
|
51–100 |
300 |
500 |
|
1.600 |
|
101–200 |
400 |
600 |
|
1.800 |
|
201–700 |
500 |
700 |
|
2.000 |
|
701– |
1.500 |
1.500 |
|
3.000 |
Verosopimukset Espanjan ja Portugalin kanssa
Verohallinto tiedottaa, että uusia verosopimuksia Espanjan ja Portugalin kanssa ei ryhdytä soveltamaan vielä vuonna 2018.
Uusi verosopimus tulee voimaan sen jälkeen kun molemmat valtiot ovat hyväksyneet sopimuksen kansallisissa parlamenteissaan ja sopimuksen soveltaminen alkaa voimaantulovuotta seuraavan kalenterivuoden tammikuun ensimmäisenä päivänä.
Espanjan ilmoituksen parlamentin hyväksymisestä olisi pitänyt saapua Suomelle ennen syyskuun loppua, jotta sopimuksen soveltaminen voisi alkaa vuoden 2018 alusta. Portugalin sopimuksen mukaan ilmoitukselle säädetty aika on vain 30 päivää eli Portugalin ilmoituksen parlamentin hyväksymisestä olisi pitänyt saapua Suomelle ennen marraskuun loppua, jotta sopimuksen soveltaminen voisi alkaa vuoden 2018 alusta.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että vuosi 2018 sovelletaan siis molempien maiden osalta vielä nykyistä verosopimusta. Kun myös Espanja ja Portugali ovat saattaneet sopimuksen voimaan lailla, annetaan Suomessa asetus, jossa säädetään tarkemmin sopimuksen voimaan tulemisesta.
Sekä Espanjan että Portugalin uusien verosopimusten keskeinen muutos koskee eläkkeiden verotusta. Uusien sopimusten mukaan Suomessa voidaan verottaa lähes kaikki Espanjassa/Portugalissa asuvalle henkilölle Suomesta maksettavat eläkkeet. Sopimuksiin liittyy kuitenkin kolmen vuoden siirtymäsäännös. Siirtymäaikana sovelletaan nykyisen sopimuksen eläkeartiklan määräyksiä yksityissektorin palveluksessa ansaitun eläkkeen (esim. TyEL-eläke) verotuksessa, jolloin Suomella ei ole verotusoikeutta. Ehtona kuitenkin on se, että Espanja/Portugali verottaa eläkettä.
Maatalousmaan vuokraus
Verohallinto on julkaissut 4.12.2017 päivätyn ohjeen Maatalousmaan vuokrauksen verotus (dnro: A141/200/2017). Ohjeessa käsitellään ensisijaisesti maatilaan kuuluvan maatalousmaan vuokraamisesta saadun vuokratulon ja siitä vähennettävien menojen verotusta. Maatalousmaaksi katsotaan pelto, puutarha sekä luonnonniitty ja luonnonlaidun.
Ohjeessa käsitellään myös vuokrauksen vaikutusta varausten tekemiseen ja maatalouden tappioiden vähentämiseen. Lisäksi käsitellään vuokrauksen arvonlisäverotusta ja maatalousmaan vuokrauksen vaikutusta luovutusvoiton verotukseen sekä perintö- ja lahjaverotuksen huojennukseen.
Pellon vuokraustoimintaa ei katsota varsinaiseksi maatalouden harjoittamiseksi, vaikka saatu vuokratulo verotetaankin maatalouden tulolähteen tulona. Pellon vuokraus on lähtökohtaisesti arvonlisäverotonta.