TaxFax nro 6 • 20.1.2017
Palkkaa vai työkorvausta
Verohallinto on julkaissut 16.1.2017 päivätyn ohjeen Palkka ja työkorvaus verotuksessa, (dnro: A 4/200/2017). Ohjeessa käsitellään palkan ja työkorvauksen välistä rajanvetoa. Ohje korvaa 4.4.2016 annetun samannimisen ohjeen, jota on päivitetty. Oma-aloitteisten verojen ilmoittamismenettely on muuttunut vuoden 2017 alusta alkaen. Ohjeeseen on lisätty korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja ja aikaisemman ohjeen hallinto-oikeuksien ratkaisut on poistettu kokonaan.
Yksittäisistä toimeksiannoista maksettavia suorituksia voidaan nykyisen verotuskäytännön ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytännön mukaisesti yhä useammin pitää työkorvauksina. Työn teettäjä ja työn tekijä voivat solmia työtä koskevan työsopimuksen tai toimeksiantosopimuksen. Ohjetta sovelletaan ennakkoperinnässä ja soveltuvin osin suorituksen saajan verotusta toimitettaessa riippumatta suorituksen saajan toimialasta tai ammatista.
Työsuhteen muuttaminen toimeksiantosuhteeksi
Sopijapuolten välillä ollut työsuhde ei muutu toimeksiantosuhteeksi pelkällä uudella sopimuksella tai nimikemuutoksella. Myös työnteon ehtojen ja olosuhteiden on oltava työsuhteen muodollisen päättymisen jälkeen sellaiset, että toimeksiantosuhteen muodolliset ja tosiasialliset tunnusmerkit täyttyvät. Siten esimerkiksi entiset tai eläkkeelle jäänet työntekijät voivat tehdä työtä toimeksiantosuhteessa entiselle työnantajayritykselleen, jos toimeksiantosuhteen tunnusmerkit täyttyvät.
Työ- ja toimeksiantosuhde samaan maksajaan
Osapuolet eivät voi sopia, että työn teettäjä maksaa osan saman työn tekemiseen perustuvasta korvauksesta palkkana ja osan työkorvauksena. Esimerkiksi yksityisellä lääkäriasemalla työsuhteisena lääkärinä työskentelevä henkilö ei voi tehdä samaa lääkärin työtä toimeksiantosuhteessa samaan lääkäriasemaan. Tilanne voi kuitenkin olla toinen, jos henkilö tekee kahta tai useampaa erillistä työtä samalle työn teettäjälle.
Esimerkiksi konsulttiyhtiöön työsuhteessa oleva IT-konsultti voi hoitaa konsulttiyhtiön toimitilojen siivouksen omistamansa siivousalan yrityksen kautta toimeksiantosuhteessa. Myös yksityisellä lääkäriasemalla päivisin työsuhteessa lääkärinä työskentelevä henkilö voi pitää iltaisin lääkärin vastaanottoa toimeksiantosuhteessa samalla lääkäriasemalla. Tällaisissa tapauksissa on edellytyksenä, että palkkatyön ohella tehty toinen työ täyttää toimeksiantosuhteen tunnusmerkit.
Sosiaaliturvasopimus Kiinan kanssa
Sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa että Valtioneuvosto on antanut asetuksen Suomen ja Kiinan välisen sosiaaliturvasopimuksen voimaantulosta. Sopimus vaikuttaa maiden välillä liikkuvien henkilöiden sosiaaliturvaa ja se tulee voimaan 1.2.2017.
Sopimus koskee eläkkeitä ja työttömyysvakuutusta. Sopimuksessa on niin sanottuja lähetettyjä työntekijöitä koskevia määräyksiä. Suomalaisen työnantajan Kiinaan lähettämä työntekijä jää Suomen työeläkelainsäädännön ja työttömyysvakuutuksen alaisuuteen työkomennuksen ajaksi, enintään kuitenkin viideksi vuodeksi. Tältä ajalta Kiinassa ei peritä eläke- tai työttömyysvakuutusmaksuja, vaan suomalainen työnantaja ja työntekijä suorittavat maksut Suomen lain mukaisesti Suomeen. Niinpä sopimuksella vältetään kaksinkertaiset vakuutusmaksut. Lähetetyn työntekijän todistuksen Suomessa antaa Eläketurvakeskus.
Kiinasta Suomeen lähetetyt työntekijät pysyvät vastaavasti kiinalaisen järjestelmän piirissä eivätkä kuulu Suomen työeläkkeen tai työttömyysvakuutuksen piiriin.
Sopimus myös takaa työskentelyyn perustuvien eläkkeiden maksamisen Suomesta Kiinaan ja Kiinasta Suomeen. Eläkkeen hakeminen tapahtuu kansallisten menettelyjen mukaisesti.
Toimimattomat yhdistykset pois rekisteristä
Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) poistaa yhdistysrekisteristä tammi-helmikuussa ne toimimattomat yhdistykset, jotka eivät määräaikaan mennessä ilmoittaneet jatkavansa toimintaa. Poistettavien listan yhdistykset eivät olleet tehneet ilmoitusta yhdistysrekisteriin vuoden 1995 jälkeen.
Poistettavien listalla olleiden yhdistysten määräaika ilmoittaa jatkosta päättyi 12.1.2017. Siihen mennessä toimintansa jatkamisesta ilmoitti noin 5 000 yhdistystä.
Yhdistysrekisteristä poistetaan nyt noin 36 000 yhdistystä, joilta ilmoitusta ei tullut määräajassa. PRH julkaisee luettelon poistetuista yhdistyksistä sen jälkeen, kun poistoa koskevat merkinnät on tehty yhdistysrekisteriin.
Jos rekisteristä poistetaan yhdistys, joka on toiminut koko ajan mutta ei ole tehnyt ilmoitusta jatkosta määräajassa, se voi hakea tietojensa palauttamista yhdistysrekisteriin vapaamuotoisella hakemuksella.
Uutta oikeuskäytäntöä
Tappioiden siirtyminen yhtiöiden jakautumisessa
Arvopapereita omistanut X Oy oli jakautunut kokonaisjakautumisessa siten, että sen varat ja
velat, jotka kaikki olivat kuuluneet elinkeinotoiminnan tulolähteeseen, siirrettiin B Oy:lle ja A Oy:lle. B Oy oli vastaanottanut varoista Y AB:n osakkeet ja A Oy muut arvopaperit. X Oy:llä oli ollut vahvistettuja tappioita, joista osa oli syntynyt Y AB:n osakkeiden hankinnasta johtuneista korkomenoista.
Tuloverolain 123 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan yhteisön jakauduttua jakautuvan yhteisön tappiot siirtyvät vastaanottavalle yhteisölle siltä osin kuin on ilmeistä, että tappiot ovat syntyneet vastaanottavalle yhteisölle siirtyneessä toiminnassa. Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei säännöksessä mainitulla toiminnalla tarkoitettu yksinomaan elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa määriteltyä liiketoimintakokonaisuutta. Toiminnalta oli kuitenkin edellytettävä tietynasteista jatkuvuutta ja pysyvyyttä sekä erotettavuutta jakautuvan yhtiön muista toiminnoista. Säännöksen soveltaminen edellytti lisäksi, että tappioiden kohdistumista siirtyvälle toiminnalle oli pidettävä selvänä.
Korkein hallinto-oikeus totesi päätöksestään ilmenevillä perusteilla, että tuloverolain 123 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen soveltamisedellytykset tässä tapauksessa täyttyivät eikä X Oy:n elinkeinotoiminnan tulolähteen tappioita tullut jakaa A Oy:n vaatimalla tavalla mainitun momentin toisen virkkeen mukaisesti nettovarallisuuksien suhteessa. Verovuodet 2009–2011.
KHO 19.1.2017 T:152 eli vuosikirjassa KHO:2017:8
Saamisen konvertointi ja myyntisaamisen alaskirjaus
Hakija toimi emoyhtiönä konsernissa, joka harjoitti sopimusvalmistustoimintaa. Hakijalla oli ulkomainen tytäryhtiö B, jonka toiminta muodostui tuotantolaitoksesta Keski-Euroopassa. B:n toiminta oli ollut tappiollista vuosina 2008–2015, ja B:n oma pääoma oli ollut negatiivinen vuodesta 2009 lähtien.
Hakijalle oli muodostunut vuosien 2013–2016 aikana saamisia B:ltä yhteensä noin 13 miljoonaa euroa. Näistä yhteensä noin 2,2 miljoonaa euroa oli myyntisaamisia, jotka olivat hakemuksen mukaan syntyneet tavaramyynnistä sekä hakijan B:lta veloittamista hallintopalveluista.
Hakemuksen mukaan hakija oli viimeksi päättyneen tilikauden aikana konvertoinut yhteensä noin 13 miljoonaa euroa saamisiaan B:n omaan pääomaan tämän heikon taloudellisen tilanteen parantamiseksi. Lisäksi hakija oli tehnyt B:n osakkeiden arvosta tilinpäätökseen 4 miljoonan euron alaskirjauksen.
Kun otettiin huomioon hakemuksessa esitetty selvitys B:n toiminnasta ja heikosta taloudellisesta tilasta sekä B:n osakkeiden arvosta hakijan tilinpäätökseen tehty alaskirjaus, keskusverolautakunta katsoi, että kyseisissä olosuhteissa hakijalla oli oikeus vähentää tavaramyynnistä ja hallintopalveluveloituksista muodostuneiden myyntisaamisten arvonalennus verotuksessaan EVL 17 §:n 2 kohdan mukaisesti.
Keskusverolautakunta 9.12.2016 nro:61 (ei lainvoim.)