TaxFax nro 62 • 22.12.2017
Vuokratulojen verotus
Verohallinto on julkaissut 20.12.2017 päivätyn ohjeen Vuokratulojen verotus (dnro: A250/200/2017). Ohjeessa kerrotaan luonnollisen henkilön vuokratulojen ja niihin kohdistuvien vähennysten verotuksesta. Ohjeen kohtaa, joka käsittelee loma-asuntojen vuokraamista on muutettu ratkaisusta KHO 2017:131 takia. Lisäksi ohjeen kohtiin, jotka käsittelevät vuokravakuutta, satunnaista vuokraamista ja verotusyhtymän vuokratuloja, on lisätty esimerkit. Seuraavassa ote ohjeen kohdasta, joka käsittelee loman-asunnon vuokraamista tulonhankkimistarkoituksessa:
Loma-asunnon vuokraaminen tulonhankkimistarkoituksessa
Yksittäisen loma-asunnon vuokraaminen voi edellä esitetystä huolimatta joissakin tilanteissa olla pääasiassa tulonhankkimistoimintaa. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO 2017:131 katsottiin, että loma-asunto oli pääasiassa tulonhankkimiskäytössä. Tällöin asunnosta saatujen vuokratulojen vähennykseksi ei ollut luettava vain vuokralle annettuja päiviä vastaavaa osaa asuntoon kohdistuvista kuluista ja poistoista, vaan kuluista ja poistoista vähennyskelpoista oli myös se osa, joka vastasi päiviä, jolloin asunto oli verovuoden aikana ollut tyhjillään.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun KHO 2017:131 mukaisesti loma-asunto on sen vuokrattavana oloaikana pääasiassa tulonhankkimiskäytössä, jos verovelvollinen on esittänyt sen jatkuvasta vuokraamisesta selvityksen, asunto on ollut enemmän vuokrattuna kuin omassa käytössä ja sen tosiasiallinen vuokraus ei ole vähäistä. Loma-asunnon pääasiallista tulonhankkimiskäyttöä arvioidaan yllämainitut seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen.
Verovelvollinen saattaa järjestää loma-asunnon vuokraamisen monella tavalla. Hän voi tehdä määräaikaisen tai toistaiseksi voimassa olevan vuokravälityssopimuksen jonkin vuokra- tai majoitusvälitysliikkeen taikka muun paikallisen välityspalvelun tarjoajan kanssa. Hän voi myös tarjota loma-asuntoa jatkuvasti vuokralle internet-sivujen kautta tai lehti-ilmoituksilla. Käytännössä verovelvollisen on pystyttävä osoittamaan, miten loma-asunnon jatkuva vuokraustoiminta on järjestetty. Verovelvollisen on myös selvitettävä loma-asunnon todelliset vuokrauspäivät ja päivät, jolloin asunto on ollut omassa käytössä.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO 2017:131 loma-asuntoa oli vuokrattu 105 vuorokautta ja se oli ollut omassa käytössä 70 vuorokautta. Muun ajan asunto oli ollut tyhjillään. Samana päivänä vastaavalla tavalla ratkaistussa julkaisemattomassa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO 18.8.2017 taltio 3952 loma-asuntoa oli vuokrattu 166 vuorokautta ja se oli ollut omassa käytössä 10 vuorokautta. Muun ajan asunto oli ollut tyhjillään. Tällainen loma-asunnon vuokraaminen ei ole luonteeltaan enää satunnaista ja vähäistä.
Loma-asunnon vuokraamisen pääasiallista tulonhankkimistarkoitusta tarkastellaan lähtökohtaisesti verovuosikohtaisesti. Yksittäisen verovuoden tarkastelussa voidaan kuitenkin ottaa huomioon sitä edeltävien ja seuraavien verovuosien vuokraustoiminnan luonne, jos loma-asunnon vuokraaminen on jostain syystä ollut tarkasteltavana verovuonna muita vuosia vähäisempää.
Perhehoitajan verotus
Verohallinto on julkaissut 21.12.2017 päivätyn ohjeen Perhehoitajan verotus (dnro:A142/200/2017). Ohjeessa käsitellään niiden perhehoitajien verotusta, jotka hoitavat omassa kodissaan tai hoidettavan kotona lapsia, vammaisia tai ikääntyneitä henkilöitä.
Kunta tai kuntayhtymä tekee hoidettavaa koskevan asiakassuunnitelman tai palvelusuunnitelman perhehoidosta. Kunta tai kuntayhtymä tekee hoidosta toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa. Perhehoitaja ei ole työsuhteessa kuntaan. Toimeksiantosopimuksessa tulee sopia muun muassa perhehoitajalle maksettavan palkkion määrästä ja suorittamisesta, kustannusten korvaamisesta ja sijoitetulle lapselle maksettavista käyttövaroista. Lisäksi siinä on sovittava yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaamisesta.
Perhehoitajana työskentelyä voidaan verottaa tuloverolain mukaisena tulonhankkimistoimintana tai elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaisena elinkeinotoimintana.
Perhehoitajan veronalainen työkorvaus koostuu palkkiosta, kulukorvauksista ja erityisten kustannusten korvauksista, joiden yhteismäärästä toimitetaan ennakonpidätys, ellei perhehoitajaa ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. Perhehoitajan tulee hakea työkorvaukselle erillinen verokortti. Kunta toimittaa ennakonpidätyksen hoitopalkkion ja kustannusten korvausten yhteismäärästä verokortin perusteella. Perhehoitajan kulukorvauksen määrä vähennetään tulonhankkimiskuluna veroprosenttia laskettaessa. Lisäksi vähennyksenä otetaan huomioon korvauksesta pidätettävä eläkemaksu.
Perhehoitajan saamaan työkorvaukseen liittyvät matkakustannusten korvaukset on vapautettu ennakonpidätyksestä. Luonnolliselle henkilölle voidaan siten maksaa matkakustannusten korvaukset ennakonpidätystä toimittamatta, vaikka työkorvauksesta toimitetaan ennakonpidätys. Tämä edellyttää, että korvausten perusteet ja määrät ovat sen mukaisia kuin Verohallinnon päätöksessä verovapaista matkakustannusten korvauksista on määrätty.
Jos perhehoitaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin, määrätään perhehoitajalle ennakkovero hoitopalkkion ja maksettavien kulukorvausten yhteismäärästä.
Ennakonpidätys osingosta ja ilmoitukset
Verohallinto on julkaissut 18.12.2017 päivätyn ohjeen Ennakonpidätys osingosta ja Verohallinnolle annettavat ilmoitukset (dnro: A260/200/2017). Ohjeessa kerrotaan, miten ennakonpidätys toimitetaan osingoista ja ilmoitetaan veroilmoituksella ja vuosi-ilmoituksella.
Listayhtiöt
Julkisesti noteeratun yhtiön maksamasta osingosta ja sen sijaan maksetusta sijaisosingosta on toimitettava 25,5 prosentin suuruinen ennakonpidätys, jos saajana on luonnollinen henkilö tai kotimainen kuolinpesä. Ennakonpidätys on toimitettava siitä riippumatta, onko osinko saajalleen tuloverolain mukaan verotettavaa tuloa, elinkeinotuloa vai maatalouden tuloa. Ennakonpidätysvelvollisuus koskee aina myös varojen jakoa julkisesti noteeratun yhtiön vapaan oman pääoman rahastosta.
Listaamattomat yhtiöt
Muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön maksamasta osingosta ja sen sijaan maksetusta sijaisosingosta on toimitettava 7,5 prosentin suuruinen ennakonpidätys, jos saajana on luonnollinen henkilö tai kotimainen kuolinpesä. Ennakonpidätys toimitetaan kuitenkin 28 prosentin suuruisena 150 000 euroa ylittävältä osingon määrältä.
Tarkoituksena on, että ennakonpidätys toimitetaan 28 prosentin mukaan siltä osin kuin saajan samalta yhtiöltä verovuonna saamien osinkojen määrä ylittää 150 000 euroa, jotta ennakkoperinnässä ja lopullisessa verotuksessa maksettavat veron määrät vastaavat mahdollisimman hyvin toisiaan.
Jos osinkoa jakavaan yhtiöön sovelletaan eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksesta annettua lakia, ennakonpidätys yhtiön maksamasta osingosta ja sen sijaan maksetusta sijaisosingosta on toimitettava 30 prosentin mukaan, jos saajana on luonnollinen henkilö tai kotimainen kuolinpesä.
Ennakonpidätys toimitetaan edellä mainittujen prosenttien suuruisena, ellei saaja esitä osingolle laskettua muutosverokorttia.