TaxFax nro 8 • 27.1.2017
Pakollinen tilinumeron sähköinen ilmoittaminen
Verohallinto tiedottaa, että yhteisön ja yhteisetuuden sekä muun arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkityn verovelvollisen on ilmoitettava tilinumeronsa Verohallinnolle sähköisesti helmikuun alusta alkaen. Paperilomakkeella ilmoittaminen on mahdollista vain erityisestä syystä, kuten teknisen esteen vuoksi. Auto- ja valmisteverotusta varten tilinumero ilmoitetaan kuitenkin aina paperilomakkeella.
Tilinumero ilmoitetaan sähköisesti OmaVero-palvelussa. Esimerkiksi osakeyhtiö, kommandiittiyhtiö, avoin yhtiö, yhtymä, yhdistys, säätiö ja kuolinpesä kirjautuvat palveluun Katso-tunnisteella. Jos palveluun kirjaudutaan Katso-tunnisteella, tilinumeron ilmoittajalla pitää olla yrityksen pääkäyttäjä-, rinnakkaispääkäyttäjä- tai Yrityksen OmaVero -rooli. Katso-tunnisteen voi perustaa osoitteessa yritys.tunnistus.fi.
Yrittäjät ja muut arvonlisäverovelvolliset yksityishenkilöt kirjautuvat OmaVeroon henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla, Katso-tunnisteella tai sähköisellä henkilökortilla.
Yksityishenkilöt, jotka eivät ole arvonlisäverovelvollisia, voivat halutessaan ilmoittaa tilinumeronsa edelleen paperilomakkeella.
Ennakkoverojen määrääminen ja maksaminen
Tasavallan presidentti on hyväksynyt lainmuutokset (He 237/2016), joiden perusteella menettely ja määräajat, jolloin ennakkoveroja määrätään, korotetaan, alennetaan tai poistetaan, muuttuvat. Muutoksen jälkeen yhteisöjen on tehtävä ennakkoa koskeva vaatimus ja tuloveroilmoitus jatkossa sähköisesti. Nykymuotoisesta ennakon täydennysmaksusta luovutaan.
Tuloverotuksen koronlaskennan säännökset yhdenmukaistuvat siten, että korkoa lasketaan kaikkien verovelvollisten verotuksessa samalla tavalla.
Muutokset tulevan voimaan 1.11.2017. Lakeja sovellettaisiin pääsääntöisesti ensimmäisen kerran yhteisöjen ja yhteisetuuksien verovuoden 2017 verotuksessa ja luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien verovuoden 2018 verotuksessa.
Ennakoiden muuttaminen
Verohallinto voi alentaa tai poistaa ennakon verovelvollisen hakemuksesta tai viran puolesta verotuksen päättymiseen saakka. Verovelvolliselle voidaan muutoksen johdosta palauttaa hänen maksamiaan aiheettomia ennakoita nykyistä laajemmin.
Ennakkovero voidaan määrätä verovelvollisen vaatimuksesta verotuksen päättymiseen saakka ja näin määrätty ennakko voi erääntyä myös verotuksen päättymisen jälkeen.
Ennen verotuksen päättymistä tehty ennakon muutoshakemus, johon ei verotuksen päättymiseen mennessä ole annettu päätöstä, raukeaa verotuksen päättyessä.
Verohallinto voi viran puolesta määrätä ennakoita verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden loppuun saakka, jolloin ennakkoa voidaan määrätä esimerkiksi henkilöasiakkaan verovuoden lopulla tapahtuneen omaisuuden luovutuksen perusteella veroilmoituksen esitäyttöön saakka.
Ennakoiden täydentäminen vaatimuksesta
Verovelvollinen voi täydentää ennakkoperintää verovuoden aikana ja sen jälkeen aina verotuksen päättymiseen saakka vaatimalla Verohallintoa määräämään hänelle lisää ennakkoa. Verovelvollisen vaatimuksesta ennakkoa voidaan määrätä verovuoden päättymisen jälkeen ennakkoperinnän täydentämiseksi myös muusta kuin ennakonkannon alaisesta tulosta, jolloin ennakkoperintää voi täydentää nykyisen ennakon täydennysmaksun tavoin hakemalla ennakon määräämistä.
Vaatimuksen tekeminen
Verovelvollinen voi tehdä ennakkoa koskevan vaatimuksen Verohallinnon sähköisessä asiointipalvelussa ja saada asioinnin yhteydessä ennakkoa koskevan päätöksen. Tämän jälkeen hänet ohjataan verkkopankkiin maksamaan määrätty ennakko.
Ennakon erääntyminen
Verovuoden päättymisen jälkeen ennakko erääntyy maksettavaksi pääsääntöisesti kolmen viikon kuluttua päätöksen tekemisestä, mutta verovelvollisen vaatimuksesta eräpäivä voidaan asettaa tätä aiemmaksi päiväksi, kuitenkin aikaisintaan päätöspäiväksi tai, jos se ei ole pankkipäivä, sitä seuraavaksi pankkipäiväksi.
Koron laskeminen
Korkoa lasketaan kaikille verovelvollisille verovuoden päättymisen jälkeen määrättävälle ennakolle, jäännösverolle ja verotuksen muutoksen johdosta maksettavalle verolle. Korko on saman suuruinen kaikille verovelvollisille. Jäännösverolle ja verotuksen muutoksesta johtuvalle verolle sekä ennakkoperintälaissa tarkoitetulle ennakolle, joka erääntyy verovuoden päättymistä seuraavan kuukauden jälkeen, lasketaan korkoa, joka on kutakin kalenterivuotta edeltävänä puolivuotiskautena voimassa oleva korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä, kuitenkin vähintään 0,5 prosenttia.
Myös veronpalautukselle laskettaisiin korkoa verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden ensimmäisestä päivästä lukien. Palautuksella maksetun koron korkoprosentti säilyy ennallaan.
Ennakkoperintää voi täydentää verovuoden päättymisen jälkeen ensimmäisen kuukauden aikana ilman korkoja.
Jäännösverolle laskettavasta huojennetusta viivästyskorosta tehtävä 20 euron vähennys mahdollistaa pienten veron määrien maksamisen korottomana jäännösverona. Vähennys tehdään jatkossa myös yhteisöjen verotuksessa. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että mikäli jäännösveron määrä jää alle 1 000 euron, korkoa ei peritä, jos korot pysyvät nykyisellä tasolla.
Uutta oikeuskäytäntöä
Venäläisille ex-works ehdoin myydyt tavarat oli mahdollista myydä arvonlisäverotta
A Oy harjoitti päivittäistavaroiden tukkukauppaa asiakkainaan pääasiassa venäläiset yritykset, joiden toimeksiannosta A Oy oli tilannut tavarat suomalaisilta ja muiden EU-maiden tukkukaupoilta. Tavarat noutivat venäläisten ostajien toimeksiannosta A Oy:n Suomessa olevasta varastosta niin sanotut kuriirit, jotka maksoivat tavarat A Oy:lle yleensä käteisellä ja jotka veivät tavarat henkilö- tai pakettiautoillaan Venäjälle. Tulli oli edellyttänyt, että A Oy tekee myynneistä vienti-ilmoitukset, koska A Oy:n asiakkaiden ostomäärät osoittivat, että tavaroita vietiin elinkeinotoiminnan tarkoituksiin Venäjälle. A Oy:ssä suoritetussa verotarkastuksessa oli todettu yhtiön antaneen sähköiset vienti-ilmoitukset ja saaneen ainakin osasta myynneistään Tullin poistumisvahvistetut luovutuspäätökset.
Verotarkastuksen johdosta A Oy:lle maksuunpantiin arvonlisävero mainituista myynneistä, koska A Oy:n katsottiin myyneen tavarat venäläisille yksityishenkilöille ex works -ehdoin, eikä arvonlisäverolaissa tällaista myyntiä ollut säädetty verottomaksi.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että näissä oloissa kysymys ei ollut arvonlisäverolain 70 b §:n 1 momentissa tarkoitetusta matkailijamyynnistä. Arvonlisäverodirektiivin 146 artiklan 1 kohdan b alakohta ei sisällä arvonlisäverolain 70 §:n 1 momentin 3 kohdassa asetettua vaatimusta, jonka mukaan jäsenvaltion alueelle sijoittautumattoman hankkijan noutaessa tavaran yhteisön ulkopuolelle hankkijan tulee olla elinkeinonharjoittaja. Tämän vuoksi myyntien muina kuin elinkeinonharjoittajina pidettäville kuriireille katsottiin täyttävän verottomuuden edellytykset siltä osin kuin myynneistä oli annettu Tullille vienti-ilmoitukset ja A Oy:llä oli Tullin poistumisvahvistetut luovutuspäätökset. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muutettu. Arvonlisäveron maksuunpano tilikaudelta 1.1.-31.12.2012.
KHO 24.1.2017 T:204 eli vuosikirjassa KHO:2017:11