TaxFax nro 33 • 14.6.2018
Portugalin vanha verosopimus irtisanottu
Suomi irtisanoo verosopimuksensa Portugalin kanssa torstaina 14. kesäkuuta. Tasavallan presidentti on päättänyt irtisanomisesta ja asiaa koskevan lain vahvistamisesta. Irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Sopimus lakkaa olemasta voimassa irtisanomisvuotta lähinnä seuraavan kalenterivuoden tammikuun ensimmäisenä päivänä eli 1.1.2019.
Verosopimuksen irtisanominen merkitsee sitä, että Suomi pystyy tulevaisuudessa verottamaan Portugalissa asuvien suomalaisten yksityisiä eläkkeitä. Asia etenee jommallakummalla seuraavista tavoista:
1) Suomi saa Portugalilta ilmoituksen uuden verosopimuksen hyväksymisestä marraskuun loppuun mennessä. Tällöin uusi sopimus tulee voimaan vuodenvaihteessa mutta eläkkeiden verotus muuttuu siirtymäajan jälkeen vuonna 2022. Muutos koskee niitä eläkkeitä, jotka ovat Portugalissa veronalaisia.
2) Suomi ei saa Portugalilta ilmoitusta uuden verosopimuksen hyväksymisestä marraskuun loppuun mennessä. Tällöin Suomen ja Portugalin välillä on sopimukseton tila ensin vuoden alusta lähtien, joten eläkkeiden verotus muuttuu jo ensi vuonna.
Eläketurvan laiminlyönnistä laiminlyöntimaksu
Hallitus on antanut lakiesityksen (He 87/2018), jossa esitetään muutoksia työeläkelakeihin, työtapaturma- ja ammattitautilainsäädäntöön sekä rikoslakiin. Eläketurvan järjestämisen laiminlyönnistä määrättävä seuraamus olisi nimeltään laiminlyöntimaksu ja sen määräisi Valtiokonttori eläkelaitoksen sijaan.
Esityksessä myös ehdotetaan, että jatkossa työnantajan palkkatietojen ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnin seuraamuksista säädettäisiin laissa tulotietojärjestelmästä. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.tammikuuta 2019.
Työtapaturma- ja ammattitautilain tulorekisterin käyttöönotosta johtuvat muutokset ja maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain muutokset sekä rikoslain muutos tulisivat voimaan tulemaan voimaan 1 tammikuuta 2020.
Muutokset liittyvät tulotietojärjestelmästä eli niin sanotusta tulorekisteristä annettuun lakiin.
Esityksen mukaan eläketurvan järjestämisen laiminlyönnistä seuraisi laiminlyöntimaksu, jos
työnantaja ei ole järjestänyt eläketurvaa viimeistään palkanmaksua seuraavan
kalenterikuukauden kahdeksantena päivänä. Laiminlyöntimaksu olisi korkeintaan saman suuruinen kuin laiminlyöntiajalta maksettava työeläkevakuutusmaksu.
Laiminlyöntimaksua määrättäessä otettaisiin huomioon laiminlyöntiajan pituus, laiminlyönnin toistuvuus, laiminlyönnin tahallisuus, laiminlyöntiajan työeläkevakuutusmaksu ja laiminlyöntiajan työansiot.
Laiminlyöntimaksu määrättäisiin myös yrittäjän eläkelain mukaisen eläketurvan järjestämisen laiminlyönnistä, jos yrittäjä laiminlyö eläketurvan järjestämisen. Eläketurvan järjestämisen laiminlyönnistä seuraisi laiminlyöntimaksu, jos yrittäjä ei ole ottanut työeläkevakuutusta kuuden kuukauden kuluessa vakuuttamisvelvollisuuden alkamisesta lukien. Laiminlyöntimaksun perusteena käytettäisiin laiminlyöntiajalta määrättyä työeläkevakuutusmaksua.
Laiminlyöntiajalla tarkoitettaisiin aikaa vakuuttamisvelvollisuuden alkamisesta siihen ajankohtaan asti, jona yrittäjä ottaa vakuutuksen tai päivää, jona Eläketurvakeskus antaa pakkovakuutuspäätöksen. Laiminlyöntimaksu voitaisiin määrätä vain kulumassa olevalta ja sitä välittömästi edeltäneeltä kolmelta kalenterivuodelta.
Työeläkelakien työansioiden kohdentamista koskevia säännöksiä täsmennettäisiin niin, että kohdentaminen tehtäisiin mahdollisimman pitkälle nykyistä vastaavalla tavalla myös tulorekisterin käyttöönoton jälkeen. Myös nykyistä maksuperiaatetta vahvistettaisiin.
Myös työtapaturma- ja ammattitautilakiin ehdotetaan muutosta, jossa 28 päivän ajalta maksettavaa päivärahaa määritettäessä työansiota ei enää otettaisi huomioon päivän tarkkuudella vahinkotapahtumasta taaksepäin. Tällä tavoin tieto vahingoittuneen työansiosta saataisiin tulorekisteristä.
Velkomusasioiden käsittely keskittyy
Summaaristen riita-asioiden käsittely keskitetään syyskuun 2019 alusta alkaen Ahvenanmaan, Helsingin, Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Lapin, Oulun, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeuksiin. Nykyisin summaarisia asioita käsitellään kaikissa käräjäoikeuksissa.
Summaarisia ovat sellaiset riidattomat velkomisasiat, jotka käräjäoikeus ratkaisee kirjallisessa menettelyssä. Lisäksi summaarisiin kuuluvat mm. häätöä koskevat riidattomat asiat. Asioiden käsittelyn keskittämisellä nopeutetaan ja tehostetaan summaaristen riita-asioiden käsittelyä. Vuonna 2017 käräjäoikeuksissa ratkaistiin lähes 376 000 summaarista riita-asiaa.
Samassa yhteydessä sähköinen asiointi tulee summaarisissa riita-asioissa pakolliseksi muille kuin omassa asiassaan toimiville luonnollisille henkilöille. Näin voidaan merkittävästi vähentää työmäärää summaaristen riita-asioiden käsittelyssä. Esimerkiksi ammattimaista perintätoimintaa harjoittavien ja oikeudenkäyntiasiamiesten on syyskuun 2019 alusta alkaen toimitettava summaarisen riita-asian haastehakemus käräjäoikeudelle käyttäen oikeushallinnon tietojärjestelmäyhteyttä tai sähköistä asiointipalvelua. Muulla tavalla toimitetut haastehakemukset jätetään normaalitapauksissa tutkimatta.
Yksityishenkilö saa kuitenkin jatkossakin omassa asiassaan aina toimittaa summaarisen haastehakemuksen myös paperisena tai sähköpostin liitetiedostona.