TaxFax nro 1 • 9.1.2018
Perustajaurakointiliiketoiminta verotuksessa
Verohallinto on julkaissut 9.1.2018 päivätyn ohjeen Perustajaurakointiliiketoiminta verotuksessa (dnro: A197/200/2017). Aikaisempaa ohjetta on päivitetty kirjanpitolautakunnan antaman yleisohjeen vuoksi.
Kirjanpitolautakunta antoi 5.6.2017 uuden yleisohjeen perustajaurakoinnin käsittelystä tilinpäätöksessä. Yleisohjeen myötä kirjanpito ja tuloverotus yhtenäistyvät, kun kirjanpidossa pääsääntöisenä menetelmänä noudatetaan verotuksessa sovellettua käsittelytapaa. Perustajaurakointiliiketoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jossa rakennusliike suunnittelee, markkinoi, tuottaa ja myy asuntoja sekä liike- ja toimistotiloja siten, että ostaja saa hallintaoikeuden kyseessä oleviin tiloihin hankkimalla omistukseensa kohdeyhtiöiden osakkeita.
Perustajaurakoinnin verotus säilyy siten ennallaan, mutta kirjanpidossa hyväksytään kirjanpitolautakunnan aiemmasta ohjeistuksesta poiketen perustajaurakoitsijan ja kohdeyhtiön käsittely toisistaan erillisinä toimijoina (entiteettiperiaate). Tämän seurauksena perustajaurakoinnin tulojen ja menojen väliaikaiset jaksotuserot kirjanpidon ja tuloverotuksen välillä poistuvat, ja varojen arvostamisperuste kirjanpidossa ja verotuksessa yhdenmukaistuu.
Eläketulojen verotus kansainvälisissä tilanteissa
Verohallinto on julkaissut 5.1.2018 päivätyn ohjeen Eläketulojen verotus kansainvälisissä tilanteissa (dnro: A57/200/2017). Ohjeessa käsitellään eläketulojen verottamista tilanteissa, joissa henkilö asuu Suomessa ja saa eläkettä ulkomailta, tai henkilö asuu ulkomailla ja saa eläkettä Suomesta. Ohjetta on päivitetty mm. vuoden 2018 alussa voimaan tulleen Saksan uuden verosopimuksen johdosta. Myös Ruotsista saadun eläkkeen ilmoittamista koskevaa osaa on tarkennettu. Lisäksi on päivitetty Suomessa hyvitettävän Ruotsin SINK-veron prosenttimäärän muutos.
Suomen ja Saksan välistä uutta verosopimusta sovelletaan vuoden 2018 alusta lukien saatuihin eläketuloihin. Uuden verosopimuksen mukaan Suomella on oikeus verottaa Suomessa asuvan henkilön kaikkia Saksasta saamia eläkkeitä. Siltä osin kuin verosopimus antaa myös Saksalle verotusoikeuden, kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa joko hyvitys- tai vapautusmenetelmällä riippuen siitä, minkälaisesta eläkkeestä on kyse. Saksasta saatu julkisyhteisön palvelukseen perustuva eläke verotetaan vain Saksassa. Suomi ottaa tällaisen eläkkeen kuitenkin huomioon muiden tulojen verojen määrää laskettaessa.
Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki
Verohallinto on julkaissut 5.1.2018 päivätyn ohjeen Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki (dnro: A147/200/2017).
Ohjeessa käsitellään Kansaneläkelaitoksen (Kela) ja kunnan maksaman lasten kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen sekä joustavan ja osittaisen hoitorahan verotusta. Ohjeessa käsitellään lisäksi lapsen vanhemman tai muun huoltajan maksamis- ja ilmoittamismenettelyä silloin, kun hän maksaa lastenhoidosta palkkaamalleen hoitajalle taikka yksityiselle päivähoidon tuottajalle.
Kotihoidon tukeen ja yksityisen hoidon tukeen kuuluu hoitoraha ja tulosidonnainen hoitolisä. Hoitorahan ja hoitolisän määriä voidaan korottaa kuntalisällä, jos tuen rahoituksesta vastaava kunta niin päättää. Hoitorahan ja hoitolisän maksaa Kela ja kuntalisän joko kunta tai Kela. Tuet ovat saajansa veronalaista tuloa.
Uutta oikeuskäytäntöä
Rangaistuksen lieventämisperusteet törkeissä talousrikoksissa
A:n syyksi oli luettu useita törkeitä veropetoksia, törkeitä kirjanpitorikoksia, törkeitä työeläkevakuutusmaksupetoksia ja rekisterimerkintärikoksia hänen harjoitettuaan rakennusalan työvoiman vuokrausta vuosina 2003 – 2011 viidessä eri yhtiössä, jotka olivat jatkaneet perätysten samaa liiketoimintaa. A oli kertonut muun ohella perusteettomista kulukirjauksista ja pimeästä palkanmaksusta osin verotarkastuksen ja osin esitutkinnan aikana sekä tunnustanut teot esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla A:n katsottiin pyrkineen edistämään rikoksensa selvittämistä rikoslain 6 luvun 6 §:n 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Korkein oikeus lievensi A:n vankeusrangaistusta kuudella kuukaudella.
KKO 4.1.2018 T:3 eli vuosikirjassa KKO:2018:2
25. A on tunnustamalla rikoksensa jo varhaisessa vaiheessa merkittävällä tavalla nopeuttanut ja helpottanut asian selvittämistä esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä. Hän on kuitenkin suunnitelmallisesti eräissä yhtiöissä suoritetuista verotarkastuksista huolimatta uudelleen aloittanut ja jatkanut samanlaista rikollista toimintaa muissa yhtiöissä. A:n menettely ei siten osoita hänen tosiasiallisesti muuttaneen suhtautumista tekoonsa eikä asiassa näin ollen ole edellä kohdassa 12 tarkoitettuja erityisiä eettisiä, syyllisyyden asteeseen liittyviä syitä rangaistuksen lieventämiseen, vaan kysymys on pelkästään siitä, että A on menettelyllään helpottanut ja nopeuttanut asian esitutkintaa ja oikeudenkäyntiä. Korkein oikeus katsoo, että A:n syyksi luetuista rikoksista tuomittavaa vankeusrangaistusta on rikoslain 6 luvun 6 §:n 3 kohdan nojalla perusteltua lieventää kuudella kuukaudella. A:n myötävaikutuksen määrään ja laatuun nähden myöskään syyteneuvottelua koskeva lainsäädäntö ja yleinen yhdenvertaisuusperiaate eivät anna aihetta A:lle tuomittavan rangaistuksen enempään lieventämiseen.
Kirjanpitorikoksesta jätettiin rangaistus tuomitsematta ja syyte törkeästä veropetoksesta hylättiin
Sveitsiin perustettu yhtiö LW harjoitti puutavaran tukkukauppaa ja välitystoimintaa pääasiassa Venäjällä sijainneiden toimipisteiden tai edustustojen kautta välittämällä venäläisiltä sahoilta ostettua puutavaraa enimmäkseen muualta kuin Suomesta oleville ostajille.
LW:n hallituksen puheenjohtajana ja enemmistöosakkaana toimineelle A:lle vaadittiin rangaistusta ajalla 1.1.2003 – 31.12.2007 tehdystä kirjanpitorikoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta, koska A oli kätkenyt valtaosan yhtiön tilikausien kirjanpitoaineistoa ulkomaille Sveitsiin sekä ajalla 31.10.2004 – 31.10.2008 tehdystä törkeästä veropetoksesta, koska A oli jättäessään antamatta yhtiön tuloveroilmoitukset verovuosilta 2003 – 2007 Suomeen veron välttämistarkoituksessa laiminlyönyt verotusta varten säädetyn velvollisuuden ja aiheuttanut yhteensä 1 412 000 euron määräisen veron määräämättä jättämisen.
Syytteen mukaan yhtiöllä oli kiinteä toimipaikka Suomessa. Kysymys siitä, oliko yhtiölle muodostunut Suomeen kiinteä toimipaikka A:n johtotoimien perusteella ja oliko A syyllistynyt yhtiön toiminnassa syytteessä kuvattuihin rikoksiin. (Ään.)
KKO 29.12.2017 T:2618 eli vuosikirjassa KKO:2017:98