TaxFax nro 2 • 12.1.2018
Verotusmenettely uudistuu
Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutokset (He 97/2017), jotka liittyvät verotusmenettelyn uudistamiseen. Lait tulevat pääosin voimaan 1.5.2018. Varainsiirto- ja kiinteistöverolain muutokset tulevat voimaan 1.11.2019. Tuloverotuksessa muutosten soveltaminen aloitetaan verovuodesta 2018. Muutoksia ei siten sovelleta vielä vuonna 2018 toimitettavassa verovuoden 2017 verotuksessa. Kiinteistöverotuksessa muutoksia sovelletaan verovuodesta 2020 alkaen.
Verotuksen päättyminen verovelvolliskohtaisesti
Verotuksen reaaliaikaisuuden edistämiseksi tuloverotuksessa, kiinteistöverotuksessa ja tonnistoverotuksessa säädetään verotuksen päättymisestä verovelvolliskohtaisesti, jolloin verovelvollisen verotus voi päättyä nykyistä aiemmin.
Täydentävä verotuspäätös
Tuloverotuksessa, kiinteistöverotuksessa ja tonnistoverotuksessa otetaan käyttöön verotuksen päättymisen jälkeen tehtävä täydentävä verotuspäätös tilanteissa, joissa verovelvollinen ilmoittaa sellaisen verotukseen vaikuttavan uuden tiedon, johon verotus ei ole aiemmin perustunut.
Seuraamukset
Tuloverotuksen, kiinteistöverotuksen, perintö- ja lahjaverotuksen sekä varainsiirtoverotuksen seuraamusjärjestelmää yhtenäistetään ja seuraamusten vaikuttavuutta parannetaan. Varainsiirtoveroon liittyvä ilmoittamisvelvollisuus laajenee kiinteistöjen luovutuksiin.
Sähköinen asiointi
Sähköisten menettelytapojen lisäämiseksi yhteisön ja yhteisetuuden on annettava kiinteistöveroa ja varainsiirtoveroa koskevat tiedot sähköisesti. Pakollinen sähköinen ilmoittaminen varainsiirtoverotuksessa koskee myös kiinteistönvälittäjiä ja arvopaperikauppiaita.
Verohallinnon tietojensaantioikeus
Korruptioon liittyvien rikosten paljastamisen ja selvittämisen edistämiseksi verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetussa laissa säädetään Verohallinnon oikeudesta antaa omasta aloitteestaan verotustietoja verovelvollista koskevine tunnistetietoineen esitutkintaviranomaiselle.
Tulotietojärjestelmä
Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutokset, jotka liittyvät tulotietojärjestelmän käyttöönottoon (He 134/2017). Tulotietojärjestelmä ja tulorekisteri otetaan käyttöön 2019. Tulorekisteri on kansallinen sähköinen tietokanta. Siihen kerätään kattavat palkka-, eläke- ja etuustiedot yksilötasolla. Tiedon tuottajat ilmoittavat tiedot ansiotuloista tulorekisteriin reaaliaikaisesti ja maksukohtaisesti.
Tulotietojärjestelmän ytimen muodostaa tulorekisteri, johon annetut tiedot talletetaan välitettäväksi edelleen lakiehdotuksessa nimetyille viranomaisille ja muille tahoille näiden muuhun lakiin perustuvien tiedonsaantioikeuksien mukaisesti käytettäväksi laissa määritettyihin tarkoituksiin. Tulorekisterin tiedot ovat muutoin salassa pidettäviä.
Ensimmäisessä vaiheessa eli vuodesta 2019 lähtien tulorekisteriin ilmoitetaan palkkatiedot. Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin koskee kaikkia palkkatiedon maksajia heti 1.1.2019 lähtien. Tulorekisterin tietoja käyttävät 1.1.2019 lähtien Verohallinto, Kela, työttömyysvakuutusrahasto (TVR) sekä työeläkelaitokset ja Eläketurvakeskus.
Uutta oikeuskäytäntöä
Poistomenetelmän muuttaminen
A Oy oli rakennuttanut ja asennuttanut jätekeskukseensa loppusijoitusalueen, viemäröintiverkon, pilaantuneiden maiden kentän, siirtokuormausaseman, kaasunkeräysjärjestelmän ja turbiiniaseman. Yhtiö oli aiemmilta verovuosilta antamissaan veroilmoituksissa lukenut turbiiniaseman hankintamenon EVL 30 §:ssä tarkoitettuun irtaimen käyttöomaisuutensa menojäännökseen.
Muiden edellä mainittujen rakennelmien ja laitteiden hankintamenoista yhtiö oli veroilmoituksillaan tehnyt EVL 24 §:ssä tarkoitettuja tasapoistoja. Yhtiö oli pyytänyt ennakkoratkaisua siitä, voiko se muuttaa soveltamiaan poistomenetelmiä ja ryhtyä vähentämään kyseessä olevien rakennelmien ja laitteiden hankintamenot EVL 36 §:n mukaisesti.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että yhtiöllä oli oikeus muuttaa poistomenettelyjä siltä osin, kuin yhtiö oli soveltanut virheellistä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain hankintamenon jaksottamissäännöstä. Koska EVL 24 §:ää ei sovelleta käyttöomaisuuden hankintamenon jaksottamiseen ja koska loppusijoitusalue, viemäröintiverkko, pilaantuneiden maiden kenttä, siirtokuormausasema ja kaasunkeräysjärjestelmä oli katsottava rakennelmiksi ja laitteiksi, joiden pääasiallisena tarkoituksena oli vesistöjen pilaantuminen estäminen, yhtiöllä oli oikeus muuttaa näiden rakennelmien ja laitteiden hankintamenojen osalta sovellettua poistomenetelmää ja tehdä vielä poistamatta olevista hankintamenoista elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 36 §:n mukaiset poistot.
Yhtiöllä ei sen sijaan ollut oikeutta muuttaa turbiiniaseman hankintamenon osalta noudattamaansa poistomenettelyä, koska tältä osin yhtiö ei ollut menetellyt virheellisesti, kun se oli lukenut hankintamenon irtaimen käyttöomaisuuden menojäännökseen.
Ennakkoratkaisu verovuosille 2015 ja 2016.
KHO 12.1.2018 T:76 eli vuosikirjassa KHO:2018:4
Korkomenojen vähentäminen ja tasetesti
F-rahasto oli D-konsernin hallinnoima pääomarahasto. Oikeudelliselta muodoltaan F-rahasto oli Guernseyn saarelle rekisteröity limited partnership, joka vastasi yhtiömuodoltaan lähinnä suomalaista kommandiittiyhtiötä. F-rahasto ei ollut erillinen oikeushenkilö, minkä vuoksi sen edustajana toimi käytännössä vastuunalainen yhtiömies eli E GP, joka oli Guernseyn saarelle rekisteröity D-konserniin kuuluva yhtiö.
F-rahasto oli vuonna 2011 mukana ostamassa C-konsernia. F-rahasto sai tällöin noin 60 prosentin suuruisen omistusosuuden yrityskauppaa varten perustetusta B Oy:stä. B Oy omisti koko aiemmin toimimattoman valmisyhtiön A Oy:n osakekannan. A Oy puolestaan hankki koko C-konsernin emoyhtiön C Oy:n osakekannan
F-rahasto ja muut osakkaat rahoittivat B Oy:tä sekä vieraan pääoman että oman pääoman ehtoisella rahoituksella. B Oy rahoitti A Oy:tä vastaavilla tavoilla. A Oy haki ennakkoratkaisua niin sanottua tasetestiä koskevien EVL 18 a §:n 3 momentin säännösten soveltamisesta sen verotuksessa.
Tasetestiä ei voitu tehdä vertaamalla A Oy:n pääomarakennetta alakonsernin emona toimivan B Oy:n taseeseen. Kun otettiin huomioon, että F-rahasto ei ollut Guernseyn lainsäädännön mukaan kirjanpitovelvollinen ja ettei Suomen ja Guernseyn välillä ollut solmittu EVL 18 a §:n 3 momentissa tarkoitettua verosopimusta, A Oy ei ollut esittänyt sellaista koko konsernin tasetta, johon A Oy:n pääomarakennetta olisi voitu verrata. Ennakkoratkaisu verovuodelle 2017. Äänestys 4-1.
KHO 10.1.2018 T:64 eli vuosikirjassa KHO:2018:2