TaxFax nro 26 • 21.5.2018
Varojen arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa
Verohallinto on julkaissut 17.5.2018 päivätyn ohjeen Varojen arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa (dnro: A73/200/2018). Ohjeessa kuvataan perintö- ja lahjaverotuksessa tapahtuvassa arvonmäärittämisessä yleisesti käytettäviä periaatteita, erilaisia arvonmääritysmenetelmiä sekä yksittäisten omaisuuserien käyvän arvon määrittämistä.
Verrattuna aikaisempaan saman nimiseen ohjeeseen uuden ohjeen kohtia 2.8 (työsuhdeoptiot) ja 2.15 (kapitalisaatiosopimukset) on muutettu korkeimman hallinto-oikeuden 19.12.2017 antaman ratkaisun KHO 2017:195 perusteella. Muutettuja kohtia sovelletaan 19.12.2017 tai sen jälkeen toimitettavissa perintö- ja lahjaverotuksissa.
Perintönä siirtyvien työsuhdeoptioiden arvostaminen
Työsuhdeoptio arvostetaan perintöverotuksessa kuolinhetken käypään arvoon, joka määrite-tään seuraavasti:
Julkisesti noteeratut optiot arvostetaan kuolinhetken kurssiin. Julkisesti noteeraamattomat optiot, jotka oikeuttavat merkitsemään julkisesti noteerattuja osakkeita, arvostetaan kohdeosakkeen kuolinhetken kurssin perusteella. Noteeraamattomat optiot, jotka oikeuttavat merkitsemään pörssissä noteeraamattomia osakkeita, arvostetaan kuolinpäivän kohdeosakkeen käyvän arvon perusteella. Optioihin optioehtojen mukaan mahdollisesti liittyvä osakkeen merkintähinta otetaan huomioon option arvoa pienentävänä tekijänä.
Työsuhdeoptioetuna verotettavan edun määrä on selvillä ja etua verotetaan vasta, kun työ-suhdeoption perintönä saanut taho käyttää työsuhdeoptioita. Työsuhdeoption käyttämisen yhteydessä aiheutuva tulovero on siten kuolinpesän tai perillisen veroa. Näille tahoille aiheutuvan veron määrä on myös selvillä vasta omistajanvaihdoksen jälkeen. Tästä syystä perintötilanteissa työsuhdeoptioon kohdistuvaa laskennallista tuloverovelkaa ei oteta huomioon vahvistettaessa käypää arvoa perintöverotusta varten.
Kapitalisaatiosopimukset
Kapitalisaatiosopimuksiin perustuvilla oikeuksilla on omaisuutena varallisuusarvoa. Korkeim-man hallinto-oikeuden ratkaisun KHO 2017:195 mukaan kapitalisaatiosopimuksen tuottoon kohdistuvaa laskennallista verovelkaa ei vähennetä perintöverotuksessa kapitalisaatiosopi-muksen arvosta. Siten kapitalisaatiosopimuksen käypänä arvona perintöverotuksessa pide-tään sopimuksen takaisinostoarvoa perinnönjättäjän kuolinhetkellä. Kapitalisaatiosopimus ar-vostetaan samalla tavalla myös lahjoitustilanteessa.
Portugalin verosopimus
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on hyväksynyt mietinnössään Portugalin kanssa tehdyn verosopimuksen irtisanomisen (VaVM 6/2018 – He 36/2018).
Voimassa oleva Suomen ja Portugalin välinen sopimus on vuodelta 1970. Suomen verosopimuspolitiikka sekä yritysten ja henkilöiden kansainvälinen toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi sopimuksen tekemisen jälkeen. Erityisesti eläkkeiden verottamista koskevat sopimusmääräykset eivät vastaa Suomen nykyistä verosopimuspolitiikkaa.
Suomi on neuvotellut Portugalin kanssa uuden sopimuksen, joka allekirjoitettiin marraskuussa 2016. Eduskunta on hyväksynyt sopimuksen joulukuussa 2016. Sen sijaan Portugalissa uutta sopimusta ei ole annettu parlamentin käsiteltäväksi, joten sopimus ei ole tullut vielä voimaan.
Vanhan verosopimuksen mukaan sopimusvaltio voi irtisanoa sopimuksen vähintään kuusi kuukautta ennen kalenterivuoden päättymistä tehtävällä ilmoituksella. Sopimuksen voimassaolo lakkaa silloin irtisanomisvuotta seuraavan vuoden alusta. Tarkoitus on edetä niin, että sopimuksen voimassaolo ja soveltaminen lakkaavat 1.1.2019 lukien. Suomen olisi toimitettava irtisanomisilmoituksensa Portugalille siten kesäkuun loppuun mennessä.
Irtisanomismenettely on tullut ajankohtaiseksi sen jälkeen, kun Suomen ja Portugalin välillä neuvotellun ja marraskuussa 2016 allekirjoitetun uuden verosopimuksen voimaantulo on viivästynyt. Suomi on täyttänyt omalta osaltaan sitä koskevat toimet, mutta vastaava menettely on vielä vireillä Portugalissa, eikä sen etenemisestä ole varmaa tietoa.
Mikäli yhdessä neuvoteltu ja molempien maiden allekirjoittama uusi verosopimus saatettaisiin voimaan ensi vuoden alusta, sopimuksetonta tilaa ei synny lainkaan. Tämä on yhä mahdollista, jos Portugali saattaa hyväksymistoimet osaltaan loppuun ja ilmoittaa siitä Suomelle viimeistään 1.12.2018.