TaxFax nro 28 • 25.5.2018
Energiaverotukseen tulossa muutoksia
Valtiovarainministeriö tiedottaa, että hallitus on päättänyt kiristää kivihiilen verotusta ja keventää maakaasun verotusta. Hallitus on myös päättänyt kehittää sähkön verotusta siten, että sähkövarastojen sähkön kahdenkertaisesta verotuksesta luovutaan ja sähköautojen työpaikoilla tapahtuvan lataamisen verokohtelua yksinkertaistetaan. Energiaverotusta koskevat muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 2019 alusta.
Sähköautojen lataus
Sähköautojen yleistymisen helpottamiseksi niiden työpaikoilla tapahtuvan lataamisen verokohtelua yksinkertaistetaan. Tarkoituksena on, että latausedulle määritetään kaavamainen verotusarvo, joka vastaa laskennallista keskimääräistä lataamisen arvoa. Tällä vältytään tilanteilta, joissa työnantaja haluaisi tarjota latausmahdollisuuden työpaikalla mutta joutuu rajoittamaan lataamisen käyttöä vain niille, joilla on vapaa autoetu työnantajan puolelta.
Kivihiilen ja maakaasun verotus
Yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon (CHP-tuotannon) energiaverotukseen valmistellaan muutos, jossa nykyinen hiilidioksidiveron puolitus poistetaan. Puolitus korvataan energiasisältöverokomponentin alennuksella. Tämä tarkoittaa käytännössä, että kivihiilen verotus kiristyy ja maakaasun verotus kevenee, mikä tukee tavoitteita kivihiilen käytön vähentämiseksi.
Lämmityspolttoaineiden verotus
Lämmityspolttoaineiden verotusta muutetaan vastaamaan liikennepolttoaineiden verotusta. Lämmityspolttoaineiden hiilidioksidiverotuksessa otetaan huomioon polttoaineen polttamisessa syntyvien päästöjen lisäksi polttoaineen koko elinkaaren hiilidioksidipäästöt. Veromuutos toteutetaan mahdollisimman tuottoneutraalisti.
Sähkön verotus
Sähkön varastoiminen akkuihin yleistyy nopeaan tahtiin varastointiteknologian kehittyessä. Joissakin tilanteissa tämä johtaa kaksinkertaiseen sähköveron perintään, kun verkosta ensin ladataan akkuja ja seuraavaksi taas puretaan sähköä akusta sähköverkon kautta loppukulutukseen.
Sähkön verotusta kehitetään siten, että sähkön kahdenkertaisesta verotuksesta luovutaan ensivaiheessa suurten akkujen osalta. Myöhemmässä vaiheessa tarkastellaan mahdollisuutta luopua kahdenkertaisesta verotuksesta myös pienten akkujen osalta esimerkiksi tilanteissa, joissa sähköautojen akkuja käytettäisi välivarastona.
Työmatkakustannusten korvaukset
Verohallinto on julkaissut 18.5.2018 päivätyn ohjeen Työmatkakustannusten korvaukset verotuksessa (dnro: A6/200/2018). Ohjeessa käsitellään työnantajan korvaamien matkakustannusten verotusta. Työnantaja voi korvata palkansaajalle kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet matkasta, jonka palkansaaja on tehnyt työtehtäviensä vuoksi. Kustannusten korvausten verokohtelu vaihtelee matkan ja maksettujen korvausten luonteesta riippuen.
Useita varsinaisia työpaikkoja
Työnantaja ei voi verovapaasti korvata asunnon ja varsinaisen työpaikan välisen matkan kustannuksia, lukuun ottamatta työntekijöiden yhteiskuljetuksen järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia sekä hälytysluonteisten käyntien ja toissijaiselle (varsinaiselle) työpaikalle tehtyjen matkojen kustannuksia.
Palkansaajalla voi olla useita varsinaisia työpaikkoja samanaikaisesti. Tällainen tilanne syntyy muun muassa silloin, kun palkansaajan työtehtäviin samassa työ- tai virkasuhteessa kuuluu säännöllinen työskentely useammassa paikassa. Esimerkiksi erityisopettajan ja kouluterveydenhoitajan tehtäviin voi kuulua työskentely useassa eri koulussa. Saman työnantajan toisessa toimipaikassa työskentelyyn rinnastetaan työskentely toisen samaan konserniin kuuluvan yhtiön toimipaikassa.
Jos työpaikat, joissa palkansaaja säännöllisesti työskentelee, ovat saman kunnan alueella, ne ovat kaikki hänen varsinaisia työpaikkojaan. Esimerkiksi silloin, kun opettaja käy säännöllisesti työpäivän aikana useissa eri kouluissa saman kunnan alueella, koulut ovat hänen varsinaisia työpaikkojaan. Matkat kotoa eri työpaikoille ovat tällöin asunnon ja varsinaisen työpaikan välisiä matkoja. Matkat varsinaiselta työpaikalta toiselle ovat puolestaan kahden varsinaisen työpaikan välisiä matkoja.
Palkansaajalla voi olla useita varsinaisia työpaikkoja myös silloin, kun hän työskentelee usean eri työnantajan palveluksessa. Palkansaaja saattaa esimerkiksi samanaikaisesti työskennellä osa-aikaisesti kahden eri työnantajan palveluksessa.
Esimerkki: Palkansaaja A työskentelee säännöllisesti osa-aikaisena myyjänä X Oy:n toimipaikassa X1 ja osa-aikaisena myyjänä Y Oy:n toimipaikassa Y1. Kumpikin toimipaikoista on palkansaaja A:n varsinainen työpaikka.
Etätyötä tekevän matkat työnantajan toimipisteeseen
Jos palkansaaja tekee etätyötä vain osan työajastaan, esimerkiksi muutaman päivän viikossa, ja työskentelee viikoittain myös työnantajan toimipaikassa, matkat tuohon toimipaikkaan ovat edelleen asunnon ja varsinaisen työpaikan välisiä matkoja.
Jos taas työskentely työnantajan toimipaikassa on satunnaista tai harvoin tapahtuvaa, esimerkiksi keskimäärin päivän kuukaudessa, työnantajan toimipaikka on palkansaajan erityinen työntekemispaikka ja koti varsinainen työpaikka. Kotona työskentelyn syynä voi olla esimerkiksi työntekijän kodin ja työnantajan toimipaikan välinen pitkä etäisyys tai että työskentelystä on nimenomaisesti sovittu näin.
On myös mahdollista, että yrityksellä ei ole lainkaan fyysistä toimipaikkaa, vaan kaikki sen työntekijät työskentelevät kotona tai asiakkaiden luona. Tällaisessakin tilanteessa koti voi olla työntekijän varsinainen työpaikka.
Menettely keventyy yleisissä tuomioistumissa
Oikeusministeriö tiedottaa, että oikeudenkäyntimenettelyjä yleisissä tuomioistuimissa kevennetään. Muutokset tulevat voimaan vuoden 2019 alusta alkaen. Tavoitteena on lyhentää tuomioistuinten käsittelyaikoja.
Videoyhteyden käyttöä lisätään, mikä tehostaa tuomioistuinten työtä sekä vähentää oikeudenkäyntien osapuolten matkustusta ja siten myös oikeudenkäyntien kustannuksia. Riita-asian asianosaisen on mahdollista osallistua videoyhteyden välityksellä suulliseen käsittelyyn myös muutoin kuin todistelutarkoituksessa kuultuna. Mahdollisuus videoyhteyden käyttöön laajennetaan koskemaan myös asianosaisen laillista edustajaa ja oikeudenkäyntiavustajaa tai -asiamiestä.
Uudeksi vaihtoehdoksi käräjäoikeuteen tulee kahden tuomarin kokoonpano. Yhden tuomarin kokoonpanoa voidaan sekä rikos- että riita-asiassa vahventaa yhdellä lainoppineella jäsenellä, jos se asian laadun, laajuuden tai muun erityisen syyn vuoksi on perusteltua.
Sakon täytäntöönpanosta annettu laki muuttuu siten, että sakon maksamiseen voi vuoden 2019 alusta alkaen saada maksuaikaa vielä muuntorangaistuksen tuomitsemisen jälkeenkin. Samalla mahdollisuudesta saada maksuaikaa muuntorangaistusasian tuomioistuinkäsittelyn aikana luovutaan. Myös muuntorangaistusasian käsittelyssä voidaan käyttää videoyhteyttä.
Rikosasia voidaan käräjäoikeudessa ensi vuoden alusta alkaen käsitellä yhden tuomarin istunnossa, jos syytteessä tarkoitetusta teosta voidaan tuomita enintään neljä vuotta vankeutta. Nykyisin yhden tuomarin kokoonpanossa käsitellä enintään kahden vuoden vankeudella rangaistavat rikokset.