TaxFax nro 3 • 15.1.2018
Henkilökuntaedut verotuksessa
Verohallinto on julkaissut 8.1.2018 päivätyn ohjeen Henkilökuntaedut verotuksessa (dnro: A195/200/2017). Ohjeessa käsitellään henkilökuntaetuja yksityishenkilön tuloverotuksessa ja ennakkoperinnässä. Verovapaita henkilökuntaetuja käsitellään yksityiskohtaisesti. Myös veronalaisia etuja ja niihin liittyviä työnantajavelvoitteita on käsitelty lyhyesti. Aikaisemman ohjeistuksen tulkintoja on päivitetty vastaamaan nykyaikaa ja uusinta oikeuskäytäntöä. Ohje lieventää jonkin verran aikaisempaa verotuskäytäntöä. Seuraavassa otteita ohjeesta:
Työterveyshuollon kustannusten kohtuullisuus
Edun kohtuullisuutta arvioitaessa kiinnitetään huomiota työterveyshuollon järjestämisestä työnantajalle aiheutuviin kustannuksiin. Laissa ei ole säädetty euromääräistä rajaa tavanomaisuudelle ja kohtuullisuudelle, mutta korkein hallinto-oikeus on antanut kustannusten kohtuullisesta määrästä useampia ratkaisuja (KHO 1988-B-584 ja KHO 1991-B-558).
Ratkaisujen antamisen jälkeen terveydenhoidon kustannustaso on muuttunut hoidon tason säilyessä ennallaan. Kun tämä otetaan huomioon, Verohallinnon käsityksen mukaan kohtuullisina kustannuksina voidaan pitää noin 3.000 euron suuruista yksittäisestä hoitotapahtumasta johtuvaa kustannusta. Tätä suurempi määrä on ylittävältä osaltaan palkansaajan veronalaista ansiotuloa. Kustannuksia arvioitaessa niistä ei vähennetä mahdollisia Kansaneläkelaitoksen maksamia korvauksia työnantajalle.
Lehdet työpaikalla ja digilehdet
Työnantaja voi verovapaana virkistystoimintana tilata työpaikalle yhteiseen käyttöön aikakausi- ja muita tavanomaisia lehtiä, joita henkilökunta voi esimerkiksi taukojen aikana lukea. Työntekijöiden luettavissa olevat digitaaliset lehdet voidaan verotuksessa rinnastaa työpaikalle tilattuihin paperilehtiin, vaikka tällaiset digitaaliset lehdet yleensä ovat työajan ohella luettavissa myös työntekijän vapaa-ajalla.
Lehdistä työnantajalle aiheutuvan kustannuksen tulee olla kohtuullinen ja lehtien lukumahdollisuus tulee olla koko henkilökunnalla. Yksittäiselle henkilölle tai henkilöille tilatuista paperisista tai digitaalisista lehdistä syntyy veronalaista palkkatuloa, jos lehdet eivät liity henkilön työtehtäviin siten, että niiden kustannuksia voitaisiin pitää työstä aiheutuvana kustannuksena.
Oikaisulautakuntamenettely
Verohallinto on julkaissut 15.1.2018 päivätyn ohjeen Oikaisulautakuntamenettelyn ohjeet (dnro: A9/200/2018). Ohjeessa selvitetään verotuksen oikaisulautakunnan toimintaan liittyvää menettelyä.
Oikaisulautakunnalla on tehtävässään itsenäinen ratkaisuvalta. Lautakunta voi siten ratkaista käsiteltävänään olevat asiat riippumatta esimerkiksi Verohallinnon yhtenäistämisohjeissa esitetyistä kannanotoista. Oikaisulautakunnan toimialueena on koko maa ja se toimii jaostoihin jakautuneena. Jaostoja on 16 ja ne jakaantuvat pääsääntöisesti henkilöverotusta tai yritysverotusta käsitteleviin jaostoihin. Arvolisäverotusta koskevat asiat on keskitetty yhteen jaostoon.
Verotuksen muutoksenhaku uudistui 1.1.2017 alkaen. Muutosta haetaan oikaisuvaatimuksella verotuksen oikaisulautakunnalta muun muassa tuloverotuksen, kiinteistöverotuksen, perintö- ja lahjaverotuksen, arvonlisäverotuksen, ennakkoperinnän, varainsiirtoverotuksen ja veronkannon päätöksiin. Verotuksen oikaisulautakunta toimii yleisenä ensimmäisenä muutoksenhakuasteena verotuksessa.
Oikaisulautakuntamenettely ei kuitenkaan koske Tullista 1.1.2017 Verohallintoon siirtyneitä auto- ja valmisteverotusta koskevia tehtäviä, joita koskevat oikaisuvaatimukset käsitellään Verohallinnossa.