TaxFax nro 31 • 7.6.2018
Peruskorko pysyy ennallaan
Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi –0,25 prosenttia 1.7.2018 alkaen vuoden 2018 joulukuun loppuun asti. Peruskorko on 1.1.2018 alkaen ollut –0,25 prosenttia. Kahdesti vuodessa laskettava peruskorko määräytyy vahvistamista edeltävien kolmen kuukauden aikana julkaistun 12 kuukauden markkinakoron keskiarvon mukaisesti.
Freelancereiden verotus
Verohallinto on julkaissut 30.5.2018 päivätyn ohjeen Freelancer verotuksessa (dnro: A128/200/2017). Ohjeessa käsitellään freelancer-työntekijöiden tuloverotukseen liittyviä erityispiirteitä. Freelancerilla tarkoitetaan henkilöä, jolla on vuoden aikana, jopa samanaikaisesti, useita työn- tai toimeksiantajia. Tällä tavoin voivat toimia esimerkiksi toimittajat, valokuvaajat, muusikot, kääntäjät ja teatterityöntekijät.
Freelance-työlle on tyypillistä työtehtävien lukuisa määrä sekä työtehtävien tilapäisyys.
Ulkoisesti tarkasteltuna freelancer toimii usein yrittäjämäisesti toimeksiantosuhteessa, mutta niin sanotut muodolliset yrittäjän tunnusmerkit, kuten esimerkiksi rekisteröityminen toiminimenharjoittajaksi, puuttuvat.
Freelancer saattaa työskennellä myös työsopimuksen perusteella, jolloin häntä koskevat samat velvoitteet ja oikeudet kuin muita palkansaajia.
Freelancer voi olla myös elinkeinonharjoittaja, jos toiminta täyttää elinkeinotoiminnan tunnusmerkit. Freelancer voi lisäksi olla arvonlisäverovelvollinen.
Muussa kuin työsuhteessa työskentelevän freelancerin saama matkakustannusten korvaus on hänen veronalaista ansiotuloaan. Veronalaista tuloa on tässä tilanteessa sekä työmatkoista että muista matkoista saatu korvaus. Maksajan ei kuitenkaan tarvitse pidättää luonnolliselle henkilölle maksamastaan matkakustannusten korvauksesta ennakonpidätystä, jos korvauksen määrä on Verohallinnon verovapaista matkakustannusten korvauksista annetun päätöksen mukainen.
Arvonlisäverolakiin muutoksia
Hallitus esittää (He 82/2018) arvonlisäverolakiin muutoksia, joiden mukaan yhteisöön sijoittautumattomille mutta johonkin jäsenvaltioon rekisteröityneille myyjille annettaisiin oikeus käyttää yhteisöön sijoittautumattomien verovelvollisten sähköisten palvelujen erityisjärjestelmää. Yhteisöön sijoittautumattomat mutta johonkin jäsenvaltioon rekisteröityneet myyjät eivät nykyisin voi käyttää sähköisten palvelujen erityisjärjestelmiä, joiden tarkoituksena on tehdä verovelvoitteiden hoito myyjälle yksinkertaiseksi.
Lisäksi esityksessä esitetään, että sähköisten palvelujen erityisjärjestelmien piiriin kuuluviin myynteihin sovellettaisiin tunnistamisjäsenvaltion laskutussäännöksiä. Näin myyjät voivat soveltaa yhden jäsenvaltion sääntöjä. Nykyisin ne joutuvat soveltamaan kulutusjäsenvaltioiden laskutussäännöksiä.
EU:n sisäisessä rajat ylittävässä radio- ja televisiolähetyspalvelujen, sähköisten palvelujen ja telepalvelujen myynnissä otetaan käyttöön 10 000 euron raja-arvo. Jos tällaisten palvelujen vuotuinen myynti ei ylitä raja-arvoa, verotuspaikka säilyy myyjän sijoittautumisjäsenvaltiossa. Säännös on yrityksille valinnainen. Suomen kannalta muutos merkitsee sitä, että verotuspaikka siirtyy toiseen jäsenvaltioon, kun myyjänä on toiseen jäsenvaltioon sijoittautunut yritys ja ostaja on Suomeen sijoittautunut kuluttaja.
Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2019 alusta.
Verotustietojen vaihto alkanut Monacon kanssa
Verohallinto tiedottaa, että Monaco on mukana valtioiden joukossa, joiden kanssa tapahtuu yrityksiä koskevia verotustietojen vaihtoa. Tietojenvaihdon edellytykset ovat voimassa sellaisilta tilikausilta, jotka alkavat 1.1.2018 tai sen jälkeen.
Verohallinto vaihtaa useiden valtioiden kanssa yrityksiä koskevia verotustietoja (verotuksen maakohtaisia raportteja) vuoden 2018 aikana. EU:n jäsenvaltioiden ja Yhdysvaltojen kanssa on aloitettu 1.1.2016 ja sen jälkeen alkavilta tilikausilta. Verotustietoja vaihdetaan myös usean muun valtion kanssa (esim. Andorra, Liechtenstein, San Marino Sveitsi). Verohallinto on julkaissut tietojenvaihdon piirissä olevista vatioista listan (linkki).
Uutta oikeuskäytäntöä
Toteutunut kauppa ratkaisi kiinteistön arvon kiinteistöverotuksessa
A:n kolmella kiinteistöllä sijaitsevat rakennukset olivat valmistuneet vuosina 1962, 1971, 1974 ja 1987 teollisuuskäyttöön. Kiinteistöt oli hankittu vapailla kaupoilla vuonna 2013. Verohallinto oli vuodelta 2014 toimitetussa kiinteistöverotuksessa vahvistanut kiinteistöjen verotusarvoksi vuonna 2013 toteutuneen luovutushinnan perusteella yhteensä 70 000 euroa. Vuodelta 2015 toimitetussa kiinteistöverotuksessa kiinteistöjen verotusarvo oli ollut yhteensä 144 601,25 euroa ja vuodelta 2016 toimitetussa kiinteistöverotuksessa 337 905,29 euroa.
Asiassa oli kysymys siitä, vastasiko kiinteistöjen vuosilta 2015 ja 2016 vahvistettu verotusarvo, joka oli laskettu osittain mainitun kauppahinnan ja osittain rakennusmaan verotusarvoista ja rakennusten jälleenhankinta-arvoista säädettyjen laskentaperusteiden mukaan, varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain 32 §:n 2 momentissa tarkoitettua kiinteistöjen käypää arvoa omistajansa hallussa ja sillä paikalla, missä omaisuus oli, tai omaisuuden todennäköistä luovutushintaa, jos se on edellä mainittua arvoa suurempi.
Vuonna 2013 toteutunutta 70 000 euron luovutushintaa voitiin pitää kaupantekoajankohtana kiinteistön maapohjan ja rakennusten käypänä arvona omistajan hallussa ja sillä paikalla, missä kiinteistöt olivat.
Kun otettiin huomioon kiinteistönvälittäjän lausunto kiinteistökokonaisuuden rakennusten kunnosta ja arvosta, A:n esittämä muu selvitys rakennusten huonosta kunnosta ja soveltumattomuudesta muuhun kuin henkilökohtaisten tavaroiden varastointiin sekä Verohallinnon aikaisempi arvonmääritys, jonka jälkeen ei ollut ilmennyt tapahtuneen rakennusten arvoa korottavia muutoksia, kiinteistöjen käypää arvoa vuosien 2015 ja 2016 kiinteistöverotuksissa ei ollut perusteltua pitää tätä korkeampana.
Kiinteistöjen maapohjan ja rakennusten käyvät arvot olivat näin ollen alhaisemmat kuin toimitetuissa kiinteistöverotuksissa vahvistetut verotusarvot. Tämän vuoksi verotusarvot oli alennettava käypiin arvoihin. Kiinteistöjen rakennusten ja maapohjien käyvän arvon omistajan hallussa ja sillä paikalla, missä kiinteistöt olivat, katsottiin olleen yhteensä 70 000 euroa vuosilta 2015 ja 2016 toimitettavissa kiinteistöverotuksissa.
Hämeenlinnan hallintaoikeus 28.5.2018 T:18/0224/1
Joukkovelkakirjan luovutushinta ja verovuosi osakeannissa
Hakemusasiakirjojen mukaan hakija oli hankkinut jälkimarkkinoilta A Oyj:n joukkovelkakirjoja alle lainapääoman nimellisarvon sen jälkeen, kun yhtiö oli asetettu käräjäoikeuden päätöksellä yrityssaneeraukseen. Sittemmin hakija oli merkinnyt A Oyj:n osakkeita yhtiön velkojille suunnatussa osakeannissa, jossa osakkeiden merkintäaika päättyi 28.12.2016.
Osakeannissa osakkeen merkintähinta oli maksettu kokonaisuudessaan kuittaamalla velkakirjan haltijan A Oyj:ltä oleva saneerausvelkasaatava uusien osakkeiden merkintähintaa vastaan. A Oyj:n antaman pörssitiedotteen mukaan osakeanti oli ollut osa yhtiön saneerausmenettelyä, jonka tarkoituksena oli yhtiön velkojen vähentäminen.
Velkojen kuittaus ja osakeannissa annettujen uusien osakkeiden maksaminen olivat toteutuneet osakeannin ehtojen mukaisesti A Oyj:n hallituksen hyväksyttyä merkinnät päätöksellään 3.1.2017, ja uudet osakkeet olivat tuottaneet osakkeenomistajan oikeudet yhtiössä siitä alkaen, kun ne oli rekisteröity kaupparekisteriin. A Oyj oli tilinpäätöksessään 31.12.2016 esittänyt velka- ja osakemääränsä osakeantia edeltävän tilanteen mukaisina.
Keskusverolautakunta katsoi, että hakijan joukkovelkakirjojen osalta tuloverolain 45 §:n 1 momentissa sekä 50 §:n 1 momentissa tarkoitettu luovutus oli hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa tapahtunut sillä hetkellä, kun A Oyj:n hallitus oli hyväksynyt osakeannissa tehdyt osakemerkinnät antiehtojen mukaisesti. Hakijan osakeannissa luovuttamien joukkovelkakirjojen luovutushintana ei hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa voitu pitää velkakirjojen lainapääoman nimellisarvoon perustuvaa osakkeiden merkintähintaa. Sen sijaan hakijan joukkovelkakirjojen luovutushintana oli pidettävä joukkovelkakirjojen käypää arvoa, joka voitiin hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa määrittää lähellä luovutushetkeä tapahtuneiden A Oyj:n osakkeiden vertailuluovutusten perusteella. Ennakkoratkaisu verovuodelle 2017.
Keskusverolautakunta 4.5.2018 nro 25 (ei lainvoim.)