TaxFax nro 34 • 25.6.2018
Apurahojen ja tunnustuspalkintojen verotus
Verohallinto on julkaissut 15.6.2018 päivätyn ohjeen Apurahojen, stipendien, tunnustuspalkintojen ja muiden palkintojen verotus (dnro: A87/200/2018).
Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty tuloverolain muutoksen johdosta. Vuoteen 2018 saakka apuraha on aina sen verovuoden tuloa, jona se on nostettavissa. Vuodelta 2019 toimitettavasta verotuksesta lähtien stipendit, opintorahat ja muut apurahat sekä palkinnot ovat (TVL 82 §:n 2 mom) sen verovuoden tuloa, jona ne maksetaan.
Julkiset apurahat
Valtiolta, kunnalta tai muulta julkisyhteisöltä taikka Pohjoismaiden neuvostolta saadut stipendit, opintorahat ja muut apurahat sekä palkinnot ovat verovapaita ilman ylärajaa. Suomalaiset yliopistot ja korkeakoulut eivät vuodesta 2010 lähtien ole olleet julkisyhteisöjä.
Julkisyhteisöjä eivät ole myöskään esimerkiksi:
- ulkomaiset valtiot, ulkomaiset julkisyhteisöt,
- valtion tai kunnan omistamat yhteisöt, esimerkiksi osakeyhtiöt, koska ne eivät ole julkisoikeudellisia oikeussubjekteja
- yksityistaloudelliset yhdistykset ja säätiöt, rekisteröidyt yhdistykset ja poliittiset puolueet
- Suomen Kulttuurirahasto.
Yksityiset apurahat
Muilta kuin julkisyhteisöiltä tai Pohjoismaiden neuvostolta saadut stipendit, opintorahat, muut apurahat sekä palkinnot ovat kuitenkin veronalaisia siltä osin kuin niiden sekä julkisyhteisöiltä ja Pohjoismaiden neuvostolta saatujen stipendien, muiden apurahojen, opintorahojen ja palkintojen yhteenlaskettu määrä tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneiden menojen vähentämisen jälkeen ylittää verovuonna valtion taiteilija-apurahan vuotuisen määrän. Taiteen edistämiskeskus vahvistaa vuosittain verovapaan taiteilija-apurahan määrän.
Kilpailupalkinnot
Esimerkiksi urheilu-, tieto-, pilkki- ja muista kilpailuista saadut palkinnot ovat saajan veronalaista tuloa, jos palkinto on saatu sijoituksen tai suorituksen perusteella. Saajan on tällöin ilmoitettava palkinto tai voitto veroilmoituksella. Kilpailun järjestäjä ilmoittaa antamansa palkinnot ja voitot vuosi-ilmoituksella (VEROH 7801) suorituslajin tunnuksella H4. Vuosi-ilmoitus on annettava vain, jos palkinto tai voitto on arvoltaan vähintään 100 euroa. Työnantajan henkilökunnan kesken arpoma ulkomaanmatka tai vastaava rahanarvoinen etuus on työntekijän palkkaa. Samoin työnantajan järjestämien myynti-, asiakashankinta- ja muiden vastaavien kilpailujen palkinnot ovat palkkaa.
Henkilökunnan urheilupäivän palkinnot
Työntekijän työnantajalta esimerkiksi henkilökunnan kesken järjestetyn urheilupäivän tai kuntokilpailun yhteydessä saamaa tai muussa henkilökuntatilaisuudessa järjestettyjen arpajaisten perusteella saamaa vähäarvoista esinepalkintoa on kuitenkin verotuskäytännössä pidetty verovapaana etuna. Tällainen verovapaa esinepalkinto voi olla arvoltaan enintään 100 euroa.
Varojen jako vapaan oman pääoman rahastosta
Verohallinto on julkaissut 20.6.2018 päivätyn ohjeen Vapaan oman pääoman rahaston varojenjako verotuksessa (dnro: A33/200/2018). Ohje korvaa aiemmin annetun samannimisen ohjeen. Varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta on verotuksessa pääsäännön mukaan osinkoa. Edellytysten täyttyessä varojenjakoa käsitellään verotuksessa kuitenkin luovutuksena.
Ohjeeseen on lisätty kohta, joka käsittelee muun kuin yhtiön osakkaan tekemän suorituksen kirjaamista vapaan oman pääoman rahastoon (luku 3.3.1.1.). Ohjeessa käsitellään myös aikaisempaa laajemmin pääomansijoituksia yrityksen toimintamuodon muutosten yhteydessä. Lisäksi päätökset KHO:2017:55 ja KVL 2017/44 on lisätty ohjeeseen.
Ohjeessa käsitellään aikaisempaa laajemmin pääomansijoituksen tekoajankohdan määräytymistä yritysjärjestelyjen ja toimintamuodon muutosten yhteydessä (luku 3.3.1.3.). Ohjeessa otetaan kantaa myös siihen, miten verotetaan, kun pääomapalautuksen saajana on osakkeen luovuttanut tai lahjoittanut henkilö (luku 3.3.2.).
Pääomasijoitukseen pidätetyn oikeuden verotus omistusoikeuden päättymisen jälkeen
Osakkeen omistaja voi osakekaupan tai osakkeiden lahjoituksen yhteydessä pidättää itselleen oikeuden vapaan oman pääoman rahastoon tekemäänsä pääomansijoitukseen. Jos oikeuden pidättäneen henkilön myöhemmin saamaan varojenjakoon sovelletaan luovutusvoiton verottamista koskevia säännöksiä, varojenjaosta ei voi vähentää luovutettujen tai lahjoitettujen osakkeiden poistamatonta hankintamenoa, koska varojenjaon saaja ei enää omista osakkeita, eikä hänellä siksi ole enää osakkeiden hankintamenoa jäljellä. Tällainen varojenjako on siten koko määrältään saajansa veronalaista pääomatuloa.
Veroton maahantuonti arvonlisäverotuksessa
Verohallinto on julkaissut 20.6.2018 päivätyn ohjeen Arvonlisäverolain 94 b §:n verottomuuden soveltaminen maahantuonnissa (dnro: A80/200/2018). Ohjeessa kerrotaan, millä edellytyksillä maahantuonti on arvonlisäveroton ja mitä ilmoituksia maahantuojan on annettava.
Tavaran maahantuonti on arvonlisäverolain mukaan verotonta, jos tavaran tuontikuljetus päättyy toisessa EU-maassa ja jos tavara on yhteisömyyntinä veroton ja maahantuoja on elinkeinonharjoittaja. Maahantuonti on veroton, koska tavaroista maksetaan vero siinä EU-maassa, jossa kuljetus päättyy, tai jossa annettua arvonlisäverotunnistetta on käytetty yhteisöhankinnan tekemisessä.
Tavaran maahantuonti on verotonta, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
- Tavaran tuontikuljetus päättyy toisessa EU-maassa.
- Tavaran maahantuontia seuraa veroton yhteisömyynti.
- Maahantuoja on elinkeinonharjoittaja, joka on rekisteröity arvonlisäverovelvollisten rekisteriin Suomessa.
Kun maahantuontia seuraa yhteisömyynti, maahantuonnin verottomuuden edellytyksenä on lisäksi, että maahantuoja tuontihetkellä:
- ilmoittaa hänelle Suomessa myönnetyn arvonlisäverotunnisteen
- ilmoittaa ostajalle toisessa EU-maassa myönnetyn arvonlisäverotunnisteen tai tavaroita siirrettäessä maahantuojan oman arvonlisäverotunnisteen EU-maassa, jonne kuljetus saapuu
- pyydettäessä esittää näytön siitä, että maahantuodut tavarat on tarkoitus lähettää tai kuljettaa toiseen EU-maahan.
Verotuskäytäntö muuttuu pääliikkeen ja sivuliikkeen välisissä palveluissa
Verohallinto on julkaissut 20.6.2018 päivätyn ohjeen Arvonlisäveroryhmä palvelun ostajana (EUT C-7/13, Skandia America), dnro: A265/200/2017. Ohjeessa käsitellään verovelvollisuusryhmään kuulumisen vaikutusta pääliikkeen ja sivuliikkeen välisiin palvelujen suorituksiin. Ohje tulee voimaan 1.1.2019
Verovelvollisuusryhmään kuulumisen vaikutus pääliikkeen ja sivuliikkeen välisiin palvelujen suorituksiin on määräytynyt Suomen verotuskäytännössä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen KHO 2004:120 perusteella. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan toisessa EU-maassa sijaitsevan pääliikkeen ja sen Suomessa verovelvollisuusryhmään kuuluvan sivuliikkeen välistä palvelujen suoritusta ei ollut pidettävä palvelun myyntinä. Kyse oli yhden oikeushenkilön sisäisestä tapahtumasta, vaikka sivuliike kuuluikin Suomessa verovelvollisuusryhmään.
EUT:n tuomion asiassa C-7/13 (Skandia America) ja KVL:n päätöksen nojalla verotuskäytäntöä on muutettava. Jatkossa verovelvollisuusryhmään kuulumisen vaikutus pääliikkeen ja sivuliikkeen välisiin palvelujen suorituksiin määräytyy EUT:n tuomion asiassa C-7/13 (Skandia America) mukaisesti.
Palvelujen hankinta
Kun Suomessa verovelvollisuusryhmään kuuluva pääliike hankkii palveluja toisessa EU-maassa tai EU:n ulkopuolella olevalta sivuliikkeeltä tai Suomessa verovelvollisuusryhmään kuuluva sivuliike hankkii palveluja toisessa EU-maassa tai EU:n ulkopuolella olevalta pääliikkeeltä, katsotaan palvelut myydyiksi verovelvollisuusryhmälle. Palvelun ostaja on siis pääliikkeen tai sivuliikkeen sijasta verovelvollisuusryhmä. Vastaavaa periaatetta sovelletaan, jos kyse on saman pääliikkeen kahden eri sivuliikkeen välisestä suorituksesta siten, että Suomessa sijaitseva sivuliike kuuluu täällä verovelvollisuusryhmään. Verovelvollisuusryhmä suorittaa palvelun ostosta arvonlisäveron käännetyn verovelvollisuuden perusteella, jos kyse on yleissäännön mukaisesta palvelusta tai muusta palvelusta, jonka myyntimaa on Suomi.
Kun Suomeen sijoittautunut pääliike tai sivuliike hankkii palveluja sivuliikkeeltä tai pääliikkeeltä, joka kuuluu omassa sijoittautumismaassaan verovelvollisuusryhmään, katsotaan palvelut ostetuiksi verovelvollisuusryhmältä. Kyse on siten verovelvollisuusryhmän myynnistä pääliikkeelle tai sivuliikkeelle. Vastaavaa periaatetta sovelletaan, jos kyse on kahden sivuliikkeen välisestä suorituksesta siten, että muualle kuin Suomeen sijoittautunut sivuliike kuuluu sijoittautumismaassaan verovelvollisuusryhmään. Suomeen sijoittautunut pääliike tai sivuliike suorittaa ostosta arvonlisäveron käännetyn verovelvollisuuden perusteella, jos kyse on yleissäännön mukaisesta palvelusta tai muusta palvelusta, jonka myyntimaa on Suomi.
Palvelujen suoritukset
Suomessa sijaitsevan pääliikkeen tai sivuliikkeen palvelujen suorituksia toisessa EU-maassa verovelvollisuusryhmään kuuluvalle sivuliikkeelle tai pääliikkeelle pidetään arvonlisäverollisena myyntinä, vaikka myynnistä ei suoritetakaan Suomen arvonlisäveroa, kun kyse on Suomessa arvonlisäveron vähennykseen tai palautukseen oikeuttavan palvelun myynnistä. Pääliikkeellä tai sivuliikkeellä on oikeus vähentää tällaiseen myyntiin kohdistuvien hankintojen arvonlisävero. Pääliike tai sivuliike voi myös ottaa tämän myynnin huomioon arvonlisäveron palautukseen oikeuttavana myyntinään mahdollista yleiskuluprosenttia laskiessaan.