TaxFax nro 48 • 29.8.2018
Hallituksen vuoden 2019 budjettiesityksen veroratkaisut
Valtioneuvosto tiedottaa päättäneensä budjettiriihessä vuoden 2019 veroratkaisuista. Esitys on tarkoitus hyväksyä valtioneuvoston yleisistunnossa 17.9.2018.
Palkansaajien verotus
Palkansaajien verotus pysyy lähes ennallaan, kun otetaan huomioon maksumuutokset. Ansiotuloverotusta kevennetään painottuen pienituloisiin korottamalla perusvähennystä, työtulovähennystä sekä valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennyksiä. Tämän yhteisvaikutus on vuositasolla kaikkien veronsaajien tapauksessa 130 milj. euroa. Ansiotuloveroperusteisiin tehdään lisäksi indeksitarkistus, jotta verotus ei kiristyisi yleisen ansiotasokehityksen vuoksi. Solidaarisuusveron alemman alarajan voimassaoloa jatketaan ensi vuonna.
Henkilöverotuksen vähennykset
Asuntolainan korkovähennystä rajoitetaan edelleen: ensi vuonna vähennyskelpoista on 25 prosenttia koron määrästä.
Työasuntovähennys uudistuu niin, että se tukee paremmin työn perässä muuttamista. Vähennyksen enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 250 eurosta 450 euroon.
Osakesäästötili
Hallitus toteuttaa piensijoittajan osakesäästötilin sijoittamisen edellytysten parantamiseksi. Osakesäästötilille siirrettäviä rahavaroja voi sijoittaa listattujen yhtiöiden osakkeisiin. Tilille kertyneistä tuotoista (muun muassa osingot ja osakkeiden arvonnousut) luetaan verotettavaksi pääomatuloksi varoja nostettaessa tuoton suhteellinen osuus tilillä olevista varoista. Tilille tehtäville sijoituksille asetetaan 50 000 euron yläraja. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuodesta 2020 alkaen.
Kapitalisaatiosopimukset sekä säästö- ja sijoitusvakuutukset
Kapitalisaatiosopimusten sekä säästö- ja sijoitusvakuutusten verokohtelua kiristetään valtiovarainministeriön eri sijoitustuotteiden verokohtelua käsitelleen työryhmäesityksen mukaisesti siten, että varoja nostettaessa verotettavaksi pääomatuloksi luetaan tuoton suhteellinen osuus tilillä olevista varoista. Uudistukset tulevat voimaan vuodesta 2020 alkaen.
Osakkeiden luovuttaminen henkilöstölle
Listaamattomien työnantajayhtiöiden osakkeiden luovuttaminen henkilöstölle: Verohallinto valmistelee syksyn 2018 aikana ohjeen, jonka mukaan henkilöstölle on tietyin edellytyksin mahdollista antaa osakkeita pääomasijoittajaa alemmalla arvostuksella ilman veroseuraamuksia.
Lisäksi valmistellaan Suomen malli listaamattomien start up -yritysten henkilöstön osakeomistuksen helpottamiseksi. Mallin tavoitteena on, että optio-omistuksista saatavaa voittoa verotetaan pääsääntöisesti pääomatulona ja vero maksetaan vasta silloin, kun mahdollinen voitto realisoituu.
Verovapaat kilometrikorvaukset vapaaehtoistyöntekijöille
Vapaaehtoistyöntekijöille maksettavien verovapaiden kilometrikorvausten enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 2 000 eurosta 3 000 euroon kalenterivuodessa. Soveltamisala laajenee koskemaan julkisyhteisöiltä saatuja korvauksia.
Yritysten korkovähennys
Yritysten korkovähennysoikeuden rajoitusta kiristetään 10 milj. eurolla, kun Suomi panee täytäntöön EU:n veronkiertodirektiivin.
Ajoneuvovero
Ajoneuvoveroa kevennetään 50 milj. eurolla vuoden 2020 alun jälkeisiltä veropäiviltä.
Autovero
Autoveroa alennetaan aiempien linjausten mukaisesti.
Alkoholi- ja virvoitusjuomavero
Alkoholiverotusta kiristetään vuositasolla 30 milj. eurolla ja virvoitusjuomaveroa 25 milj. eurolla.
Tupakkavero
Tupakkaveroa korotetaan vuonna 2019.
Energiaverotus
Energiaverotuksen kiristykset 22 milj. euroa kohdistuvat työkone- ja lämmityspolttoaineisiin turve mukaan lukien.
Turpeen veronkorotuksesta johtuen metsähakkeen tuki pienenee 3 milj. eurolla. Lisäksi aiemmin päätetyn mukaisesti yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon verotukea muutetaan niin, että hiilidioksidiveron puolitus korvataan energiasisältöveron alennuksella.
Työkone- ja lämmityspolttoaineiden verotusta muutetaan siten, että hiilidioksidiveron laskennassa otetaan huomioon polttoaineen elinkaaripäästöt. Sähkön verotusta täsmennetään siten, että suurten akkujen kaksinkertaiselta sähköverotukselta vältyttäisiin. Näiden aiempien päätösten arvioidaan lisäävän energiaverojen tuottoja 13 milj. eurolla.
Maatalouden energiaveroja palautetaan korotetusti 20 milj. euroa vuodelta 2018.
Väylämaksut
Alusliikenteen väylämaksujen puolitusta jatketaan. Tavoitteena on keventää elinkeinoelämän kustannuksia.
Muutoksia Pohjoismaiden verosopimukseen
Pohjoismaat (Färsaaret, Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska) ovat 29.8.2018 allekirjoittaneet pöytäkirjan maiden välisen verosopimuksen muuttamisesta. Muutosten taustalla on kansainvälinen yhteistyö kaksinkertaisen verotuksen välttämisessä. Veronvälttämisen ja voitonsiirtojen vastaisessa hankkeessa (BEPS, Base Erosion and Profit Shifting) on sovittu toimista, joilla muutetaan valtioiden välisiä sopimuksia kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi (verosopimukset). Pöytäkirjan voimaansaattaminen edellyttää eduskunnan hyväksyntää.
Pohjoismaista verosopimusta muutetaan siten, että se täyttää BEPS-projektissa sovitut verosopimusten minimistandardit. Näitä ovat verosopimusten väärinkäytön estämistä koskeva standardi ja riidanratkaisun tehostamista koskeva standardi.
Pöytäkirja tuo muutoksia seuraaviin sopimuksen kohtiin:
- Verosopimuksen johdantokappaletta muutetaan siten, että siinä mainitaan kaksinkertaisen verotuksen poistamisen rinnalla se, että tarkoitus on olla luomatta tilaisuuksia verottamatta jäämiseen tai alennettuun verotukseen veron kiertämisen tai välttämisen avulla.
- Yleisiä verotusmääräyksiä koskevaan 26. artiklaan lisätään neljäs kappale, joka sisältää yleisen väärinkäytön estämistä koskevan määräyksen eli niin kutsutun pääasiallisen tarkoituksen testin.
- Keskinäistä sopimusmenettelyä koskevan 28. artiklan ensimmäistä kappaletta muutetaan siten, että keskinäisen sopimusmenettelyn voi saattaa vireille muussakin sopimusvaltiossa kuin asuinvaltiossa.
Kansainvälisten veroriitojen ratkaisumenettelyä uudistetaan
Valtiovarainministeriö on lähettänyt lausunnoille lakiluonnoksen, joka koskee kansainvälisten veroriitojen ratkaisumenettelyä. Lausuntoaika päättyy 21. syyskuuta.
Uuden lain tavoitteena on saattaa kansainvälisten veroriitojen ratkaisumenettelyä koskeva EU-direktiivi voimaan Suomessa. Direktiivin mukaisessa menettelyssä yksittäiseen, kansainvälistä verotusta koskevaan tulkintaongelmaan EU-valtioiden välillä pyrittäisiin löytämään ratkaisu valtioiden välisin neuvotteluin ja viime kädessä välimiesmenettelyssä. Lisäksi tavoitteena on soveltaa uusia säännöksiä tietyiltä osin myös muihin valtioiden välisiin, kansainvälistä verotusta koskeviin riidanratkaisumenettelyihin.
EU-direktiivi on saatettava kansallisesti voimaan 30.6.2019 mennessä. Direktiivi edellyttää, että sitä sovelletaan hakemuksiin, jotka on toimitettu 1.7.2019 tai sen jälkeen, jotka koskevat 1.1.2018 tai sen jälkeen alkaneita verovuosia. Siltä osin kuin lakiluonnokseen sisältyy muutosehdotuksia, jotka koskevat myös muita kuin EU-direktiivin mukaisia hakemuksia, niitä on tarkoitus soveltaa hakemuksiin, jotka on toimitettu 1.7.2019 tai sen jälkeen.
Tarkoituksena on, että tiettyjä säännöksiä sovellettaisiin myös silloin, kun verovelvollinen on hakeutunut riitojenratkaisua koskevaan menettelyyn verosopimuksen perusteella tai siirtohinnoittelua koskevan EU-arbitraatiosopimuksen nojalla. EU-arbitraatiosopimuksen puitteissa voidaan pyrkiä ratkomaan EU-valtioiden välisiä siirtohinnoitteluun liittyviä ongelmia.
Muutokset merkitsevät sitä, että verovelvollisilla on käytössään uuden tyyppisiä keinoja, joiden avulla oman, kaksinkertaista verotusta koskevan tapauksensa voisi saattaa valtioiden väliseen menettelyyn ja saada asiassa ratkaisun. Verovelvollisten olisi kuitenkin entistä tarkemmin harkittava, missä menettelyssä oman asiansa haluaisi saada käsitellyksi. Samasta asiasta ei voisi saada ratkaisua eri menettelyissä.
Tilanteessa, jossa verovelvollinen saisi palautusta Suomessa maksuunpannusta verosta, palautukselle voitaisiin nykytilanteesta poiketen maksaa palautuskorkoa. Samoin Suomessa maksuunpantua veronkorotusta voitaisiin palauttaa.