TaxFax nro 5 • 23.1.2018
Hakeutuminen arvonlisäverovelvolliseksi kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta
Verohallinto on 22.1.2018 julkaissut 27.10.2017 päivätyn ohjeen Hakeutuminen arvonlisäverovelvolliseksi kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta (dnro: A126/200/2016).
Kiinteistön käyttöoikeuden luovuttaminen on pääsääntöisesti arvonlisäverotonta, siitä on kuitenkin mahdollista hakeutua edellytysten täyttyessä verovelvolliseksi. Hakeutuja voi olla kiinteistön omistaja, keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakas tai edellisten vuokralainen. Hakeutuja voi olla myös vuokralaisen vuokralainen aina viimeiseen vuokranantajaan saakka.
Kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta on hakeuduttava aina erikseen arvonlisäverovelvolliseksi, vaikka käyttöoikeuden luovuttaja olisi jo harjoittamastaan liiketoiminnasta arvonlisäverovelvollinen. Hakeutumisen jälkeen kiinteistön käyttöoikeuden luovuttaja suorittaa hakeutumisen kohteena olevien tilojen vuokrista tai vastikkeista arvonlisäveroa ja saa vähentää tätä toimintaa varten tehtyjen hankintojen sisältämät arvonlisäverot.
Vanhaan ohjeeseen verrattuna päivitettyyn ohjeeseen on lisätty kappaleet, jotka käsittelevät yhteistoimistoja, kampaamojen tuolinvuokrausta, shop in shop –tilanteita, kiinteistöleasingiä sekä varastointipalvelujen verotusta. Seuraavassa ohjeen kohta, joka käsittelee yhteistoimistoja:
Yhteistoimistot ja avokonttorit
Kun yritys ei tarvitse toiminnassaan muita työvälineitä kuin työpöydän, tuolin, tietokoneen ja Internet-yhteyden, yritys voi vuokrata toimintaansa esimerkiksi vain työpisteen eikä koko huoneistoa tai tiettyä huonetta. Muutaman neliön suuruiset työpisteet tuoleineen sijaitsevat yleensä usean käyttäjän yhteiskäytössä olevassa avotilassa. Työpisteen vuokranantaja luovuttaa vuokralaiselle tavanomaisesti myös sähkön, tilan siivouksen ja Internet-yhteyden. Työpisteen vuokraus voi olla AVL 27 §:ssä tarkoitettua kiinteistön käyttöoikeuden tai 29 §:n 4 kohdassa tarkoitettua tilan käyttöoikeuden tilapäisluonteista luovuttamista.
Jos tietty työpiste varataan pysyvästi vuokralaisen yksinomaiseen käyttöön, vuokrasopimus antaa vuokralaiselle määräysvallan hallita ja käyttää kiinteistöä tai sen osaa ja sulkea muut tämän oikeuden ulkopuolelle. Tällöin kyse on AVL 27 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta.
Jos työpisteeseen ei muodostu edellä mainittua yksinomaista määräysvaltaa, sen vuokrausta pidetään AVL 29 §:n 4 kohdassa tarkoitettuna arvonlisäverollisena tilan käyttöoikeuden tilapäisluonteisena luovutuksena. Hallituksen esityksen (HE 88/1993) mukaan tällaisten tilojen luovuttamisessa on ensisijaisesti kysymys tilaan kuuluvien järjestelyjen hyväksi käyttämisestä eikä niinkään määräysvallan hankkimisesta itse tilaan.
Ulkomaantyöskentelyn verotus
Verohallinto on julkaissut 18.1.2018 päivätyn ohjeen Ulkomaantyöskentelyn verotus
(dnro: A259/200/2017). Suomessa asuvan henkilön ulkomaantyöskentelystä saatu tulo on lähtökohtaisesti Suomessa veronalaista tuloa. Tulo voi kuitenkin olla tietyin edellytyksin verovapaata sisäisen lainsäädännön perusteella. Lisäksi kansainväliset sopimukset voivat rajoittaa Suomen verotusoikeutta.
Ohjeessa käsitellään ulkomailla tehdystä työstä saadun tulon verotusta Suomessa, kaksinkertaisen verotuksen poistamista ja sairausvakuuttamista. Yrityksen, joka lähettää työntekijän Suomesta ulkomaille, on syytä ennen työn aloittamista olla yhteydessä Eläketurvakeskukseen tai Kansaneläkelaitokseen. Tällöin selvitetään, säilyykö työntekijä ulkomaantyöskentelyn ajan Suomen sosiaaliturvan piirissä. Jos näin on, suomalainen yritys maksaa työntekijästä sosiaaliturvaan liittyvät maksut edelleen Suomeen.
Yritys joutuu myös arvioimaan, soveltuuko työstä maksettavaan palkkaan kuuden kuukauden sääntö. Jos sääntö soveltuu, palkka on Suomessa verovapaata eikä siitä mahdollista minipidätystä lukuun ottamatta toimiteta ennakonpidätystä Suomeen. Seuraavassa ohjeen kohta, joka käsittelee ennakonpidätyksen oikaisua.
Työnantajan menettely ennakonpidätyksen oikaisussa
Jos työnantaja toteaa, että kuuden kuukauden sääntö soveltuu palkkatuloon, työnantaja voi laskea palkanmaksuvuonna ennakonpidätykset uudelleen kuuden kuukauden säännön mukaisesti ja palauttaa aiheettomat ennakonpidätykset työntekijälle. Tällöin myös palkkakirjanpito on korjattava. Työnantajan on annettava uusi korvaava työnantajasuoritusten veroilmoitus verokausilta, joita korjaus koskee. Työnantaja vähentää työntekijälle palautetun määrän myöhemmistä, samalta kalenterivuodelta maksettavista ennakonpidätyksistä.
Jos saman kalenterivuoden aikana ei enää ole maksettavia ennakonpidätyksiä, Verohallinto palauttaa aiheetonta ennakonpidätystä vastaavan määrän työnantajalle ilman eri hakemusta Verohallinnolle annettujen työnantajasuoritusten veroilmoitusten perusteella. Vuosi-ilmoitus annetaan aina oikaistun tilanteen mukaisena. Lisäksi annetaan tarkkailuilmoituslomake 5053a.
Joskus tilanne muuttuu ulkomaantyöskentelyn aikana niin, että kuuden kuukauden sääntö ei sovellukaan tuloon, josta on jätetty toimittamatta ennakonpidätys. Tällöin työnantaja voi korottaa saman kalenterivuoden myöhempien palkkojen ennakonpidätystä. Ilman palkansaajan suostumusta ennakonpidätystä saa kuitenkin korottaa enintään 10 prosentilla maksettavasta määrästä. Vuosi-ilmoitus ennakonpidätyksistä annetaan lopullisen tilanteen mukaisesti.
Yritysten korkovähennysoikeuteen suunnitellaan lisärajoituksia
Valtiovarainministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle lakiluonnoksen, jonka mukaan yritysten tuloverotuksessa rajoitettaisiin muun muassa pankkilainojen korkomenojen vähentämistä. Muutoksia sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2019 toimitettavassa verotuksessa. Muutoksia perustellaan veronkiertämisen estämistä koskevan EU-direktiivin säännöksillä sekä veropohjan rapautumisen estämisellä.
Lakiluonnoksessa ehdotetaan korkovähennysrajoituksen laajentamista ulkopuolisilta tahoilta otettujen lainojen korkomenoihin. Lisäksi rajoitettaisiin henkilökohtaiseen tulolähteeseen ja maatalouden tulolähteeseen kuuluvien korkomenojen vähentämistä. Lisäksi ehdotetaan, että korkojen vähentämistä koskevat rajoitukset koskisivat jatkossa myös kiinteistötoimialaa ja rahoitusalan yrityksiä.
Lakiluonnoksen mukaan korkomenot saisi vähentää täysimääräisesti korkotulojen määrää vastaavilta osin. Korot voisi myös vähentää kokonaan, mikäli nettokorkomenot, joilla tarkoitetaan korkotulot ylittäviä korkomenoja ovat verovuonna enintään 500 000 euroa. Rajan ylittävältä osalta vähennyskelpoisia olisi se osa nettokoroista, joiden määrä vastaa 25 prosentin osuutta tulokseen perustuvasta laskupohjasta, kun on kyse koroista, joka maksetaan etuyhteydessä olevalle taholle. Tästä poiketen muille kuin etuyhteydessä oleville maksetuista nettokoroista vähennyskelpoista olisi 3 000 000 euroa.
Korkomenojen vähentämistä on nykyisin rajoitettu yhteisöjen, avoimien yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden tuloverotuksessa. Rajoitus on koskenut vain etuyhteydessä olevien yritysten välisiä korkosuorituksia, ja sitä on sovellettu vain elinkeinotulon verotuksessa.