TaxFax nro 50 • 14.9.2018

Vuoden 2019 verotukseen muutoksia

Hallitus on antanut lakisesityksen (He 124/2018), jossa esitetään muutoksia sekä tuloverokseen että perintö- ja lahjaverotukseen. Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2019 alusta.

Vuoden 2019 ansiotulon tuloveroasteikko

Työasuntovähennys

Työasuntovähennyksen enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi nykyisestä 250 eurosta 450 euroon. Vähennystä myönnettäisiin siten 450 euroa jokaista sellaista täyttä kalenterikuukautta kohti, jona verovelvollisella on ollut käytössään kaksi asuntoa. Vähennyksen rakenteeseen tai myöntämisedellytyksiin ei ehdoteta muutoksia. 

Perheellisellä henkilöllä, joka asuu vakituisessa asunnossa puolisonsa tai alaikäisen lapsensa kanssa, on oikeus työasuntovähennykseen, jos hän vuokraa käyttöönsä toisen asunnon varsinaisen työpaikkansa sijainnin vuoksi. Työasuntovähennyksen edellytyksenä on, että vakituinen asunto sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä työasunnosta ja siitä varsinaisesta työpaikasta, jonka sijainnin vuoksi työasunto on hankittu. 

Vapaaehtoistyöntekijöiden verovapaiden matkakustannusten korvaukset

Vapaaehtoistyöntekijöiden verovapaiden kilometrikorvausten nykyistä 2 000 euron ylärajaa korotetaan. Hallitus esittää, että muulla kuin julkisella kulkuneuvolla tehdystä matkasta on verovapaata enintään 3 000 euroa kalenterivuodelta. Lisäksi verovapauden soveltamisalaa ehdotetaan laajennettavaksi koskemaan myös vapaaehtoistyöntekijän muun muassa valtiolta, kunnalta tai seurakunnalta saamia matkakustannustenkorvauksia. Nykyinen sääntö koskee vain yleishyödylliseltä yhteisöltä saatuja matkakustannusten korvauksia. 

Vapaa- ja alennuslippu liikenteenharjoittajan työntekijälle

Tavanomaisia henkilökuntaetuja koskevaa säännöstä täsmennettäisiin siten, että liikenteenharjoittajan työntekijöilleen myöntämien vapaa- ja alennuslippujen verovapaus koskisi myös välittömästi liikenteenharjoittamista palvelevien tytäryhtiöiden henkilöstöä. 

Verotus- ja oikeuskäytännössä henkilökuntalippujen verovapautta koskevaasäännöstä ei ole kaikissa tapauksissa sovellettu tytäryhtiössä työskenteleviin henkilöihin, vaikka he tekevät edelleen samaa työtä ja olivat verovapauden piirissä ennen yhtiöittämistä. Ehdotetulla muutoksella ei olisi vaikutusta lippujen verovapauden muihin kriteereihin. 

Liikenteenharjoittajan toimintaa välittömästi palvelevana tytäryhtiönä pidettäisiin yhtiöitä, jotka olennaisesti ja ensisijaisesti palvelevat emoyhtiön liikenteenharjoittamista ja näin yhdessä emoyhtiön kanssa muodostavat liikenteenharjoittamista koskevan toimintakokonaisuuden. Tämän tyyppisiä yhtiöitä olisivat esimerkiksi tekninen huolto sekä muut vastaavat välittömästi liikenteenharjoittamista palvelevat tytäryhtiöt. 

Kunnallisverotuksen perusvähennys

kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi 3 100 eurosta 3 305 euroon. Perusvähennys tulisi täysimääräisenä myönnettäväksi päivärahatuloa saavalla 3 305 euron vuosituloilla, palkkatuloa saavalla noin 6 800 euron vuosituloilla ja eläketuloa saavalla noin 11 400 euron vuosituloilla. 

Perusvähennyksen vaikutus ulottuisi päivärahatulon saajalla noin 21 700 euron vuosituloille, palkkatulonsaajalla noin 28 100 euron vuosituloille ja eläketulonsaajalle noin 23 300 euron vuosituloille. 

Työtulovähennys

Työtulovähennyksen enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi 1 540 eurosta 1 630 euroon. Vähennyksen poistumaprosenttia korotettaisiin 1,65 prosentista 1,72 prosenttiin puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta. Kun puhdas ansiotulo on noin 128 400 euroa, työtulovähennystä ei enää myönnettäisi. Vähennyksen kertymäprosenttia ehdotetaan korotettavaksi 12 prosenttista 12,2 prosenttiin. 

Valtionverotuksen eläketulovähennys

Valtionverotuksen eläketulovähennystä ehdotetaan kasvatettavaksi korottamalla eläketulovähennyksen täyden määrän laskemiseksi käytettävää kerrointa 3,81:stä 3,867:ään. Muutoin valtionverotuksen eläketulovähennyksen määrä laskettaisiin samalla tavalla kuin nykyisin. Vuonna 2019 valtionverotuksen eläketulovähennyksen täysi määrä olisi tämän hetken arvion mukaan 11 590 euroa. 

Kunnallisverotuksen eläketulovähennys

Kunnallisverotuksen eläketulovähennystä ehdotetaan kasvatettavaksi korottamalla eläketulovähennyksen täyden määrän laskemiseksi käytettävää kerrointa 1,393:stä 1,395:ään. Muutoin kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen määrä laskettaisiin samalla tavalla kuin nykyisin. Vuonna 2019 kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen täysi määrä olisi tämän hetken arvion mukaan 9 050 euroa. 

Perintö- ja lahjaverotus

Perintö- ja lahjaverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että perintöveroa on suoritettava vapaaehtoiseen yksilölliseen eläkevakuutukseen liittyvän kuolemanvaravakuutuksen perusteella saadusta vakuutuskorvauksesta. Muutos koskee 18 päivänä syyskuuta 2009 tai sen jälkeen otettuja eläkevakuutuksia, jotka tuloverolain ja sen voimaantulosäännöksen nojalla ovat kuolinpesän tai edunsaajan pääomatuloa ja jotka perintö- ja lahjaverolain nojalla ovat sen vuoksi nykyisin verovapaita. 

Uutta oikeuskäytäntöä 

Autovero ja ulkomainen leasingauto

E Leasing AS ja B Oü olivat tehneet Virossa rekisteröidystä pakettiautosta leasingsopimuksen, jonka nojalla B Oü:llä oli oikeus käyttää ajoneuvoa myös Suomessa. Ajoneuvon käyttäjäksi oli tällöin nimetty B Oü:n hallituksen jäsen D, joka oli myös suomalaisen C Oy:n omistaja. Ajoneuvo oli havaittu Suomessa liikenteessä C Oy:n työmaalla. Ajoneuvossa oli ollut C Oy:n mainostarrat. Ajoneuvon kuljettajana oli toiminut C Oy:n työntekijä A. Tulli oli määrännyt pakettiautosta autoveron veronkorotuksineen ja viivästysseuraamuksineen A:lle.  

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että esillä olleissa olosuhteissa A:ta ei voitu katsoa ajoneuvon käyttöönottajaksi. Koska A ei myöskään ollut ajoneuvon omistaja, korkein hallinto-oikeus kumosi autoveron maksuunpanopäätöksen ja poisti A:lle määrätyn autoveron veronkorotuksineen ja viivästysseuraamuksineen.

KHO 12.9.2018 T:4127 eli vuosikirjassa KHO:2018:127

Sisällysluettelo