TaxFax nro 52 • 27.9.2018
Yritysten korkovähennysoikeuden rajoitukset laajenevat
Hallitus esittää korkomenojen vähennysrajoituksen laajentamista (He 150/2018). Tavoitteena on nykyistä laajemmin ehkäistä suurista korkomenovähennyksistä johtuvaa veropohjan rapautumista. Muutokset kiristävät yritysten tuloverotusta. Muutoksia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2019 toimitettavassa verotuksessa.
Nykyiset korkovähennysoikeuden rajoitukset
Korkomenojen vähentämistä on nykyisin rajoitettu yhteisöjen, avoimien yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden tuloverotuksessa. Korkomenot voi nykyisin vähentää täysimääräisesti korkotulojen määrää vastaavilta osin. Jos nettokorkomenot ovat verovuonna enintään 500 000 euroa, ne voidaan vähentää kokonaan. Nettokorkomenojen ylittäessä tämän määrän menot voidaan vähentää siltä osin kuin ne ovat enintään 25 prosenttia elinkeinotoiminnan tuloksesta. Rajoituksesta voi nykyisin vapautua niin sanotun tasevertailun perusteella. Rajoitusta ei sovelleta rahoitusalan yrityksiin. Näiltä osin rajoituksen sisältö säilyy pääosin nykyisellään.
Nykyinen rajoitus on koskenut vain etuyhteydessä olevien yritysten välisiä korkosuorituksia, ja sitä on sovellettu vain elinkeinotulon verotuksessa. Etuyhteydessä voi olla kyse esimerkiksi omistuksen kautta syntyvästä määräysvallasta.
Korkorajoitusten soveltamisala laajenee
Esitys laajentaa rajoitusta ulkopuolisilta tahoilta otettujen lainojen korkomenoihin. Ulkopuolisille tahoille maksettujen nettokorkomenojen vähennyskelpoinen määrä lasketaan samalla tavalla kuin etuyhteydessä oleville osapuolille suoritettujen korkojen vähennyskelpoinen määrä. Tästä poiketen ulkopuolisille maksettuja korkomenoja voi kuitenkin vähentää kolme miljoonaa euroa.
Lisäksi rajoitetaan myös henkilökohtaiseen tulolähteeseen ja maatalouden tulolähteeseen kuuluvien korkomenojen vähentämistä. Rajoitus koskee jatkossa myös kiinteistötoimialaa.
Siirtymäsääntö
Rajoitusta ei sovelleta lainoihin, jotka on otettu ennen 17. kesäkuuta 2016, eikä korkomenoihin, jotka on aktivoitu verotuksessa ennen tammikuun 2019 alkua.
Infrastruktuurihankkeet
Rajoitusta ei sovelleta korkotukilainsäädännön mukaiseen sosiaaliseen asuntotuotantoon liittyviin korkomenoihin.
Mahdollinen laajempi infrastruktuurihankkeita koskeva poikkeus siirretään jatkovalmisteluun. Jatkovalmistelussa tarkastellaan esimerkiksi julkisyhteisöjen toimitila- ja liikenneverkkohankkeita sekä energia-alan hankkeita.
Arvonlisäverolakiin muutoksia
Hallitus esittää (He 148/2018) arvonlisäverolain sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevien verottomuuksien sääntelyä ajantasaistettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen uudistus huomioon ottaen.
Lisäksi kuulo-, kuulonäkö– ja puhevammaisten tulkkauspalvelujen verokohtelua selkeytettäisiin sekä yhtenäistettäisiin muiden sosiaalihuollon palvelujen verottomuuden kanssa.
Arvonlisäverolakia ehdotetaan muutettavaksi myös väliaikaisesti, koska siltä osin kuin muutokset liittyvät sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtymiseen maakunnille, muutokset tulisivat voimaan vasta vastuun siirtyessä.
Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 2019 alusta.
Suomi.fi valtuudet kysymyksiä ja vastauksia
Verohallinto on julkaissut Suomi.fi valtuuksiin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia (linkki). Seuraavassa osa kysymyksistä ja vastauksista:
Miksi elinkeinonharjoittajien ja maa- ja metsätaloudenharjoittajien sekä heidän asianhoitajiensa on tärkeä muistaa marraskuun alku 2018?
Jos elinkeinonharjoittajan (toiminimi) tai maa- ja metsätaloudenharjoittajan asianhoitaja hoitaa yrittäjän veroasioita OmaVerossa, asianhoitajan on saatava yrittäjältä uusi Suomi.fi-valtuutus ennen marraskuun alkua 2018.
Asianhoitaja pitää valtuuttaa uudelleen, koska henkilöyrittäjien OmaVero-näkymä laajenee marraskuun alussa. Verohallinto suosittelee, että elinkeinonharjoittajat sekä maa- ja metsätaloudenharjoittajat tekevät valtuutuksen Suomi.fi-valtuudet palvelussa.
Asianhoitajat voivat jatkaa asiointia myös Katsolla, mutta myös silloin on haettava uusi Katso-rooli ennen marraskuuta 2018. Uuden Katso-roolin nimi on "Henkilön ja yrittäjän OmaVero" ja sen voi hakea Katso-palvelussa. Henkilön ja yrittäjän OmaVero -rooli toimii vain OmaVerossa.
Elinkeinonharjoittajat sekä maa- ja metsätaloudenharjoittajat voivat jatkaa Katsolla, jos:
- asianhoitajan yhtiömuoto on jokin muu kuin osakeyhtiö, kommandiittiyhtiö, avoin yhtiö tai toiminimi (esimerkiksi yhdistys tai elinkeinoyhtymä).
- yrittäjällä ei ole käytössään sähköisiä tunnisteita (henkilökohtaisia pankkitunnuksia, HST-korttia tai mobiilivarmennetta).
Olen elinkeinonharjoittajan asianhoitaja ja minulla on veroasioiden hoitamiseen Katso-rooli Vero - kaikki. Asiakkaallani ei ole käytössään henkilökohtaista tunnistetta, joten valtuutus pitää tehdä vielä Katsossa. Sisältääkö nykyinen käytössä oleva Vero - Kaikki -rooli myös uuden Henkilön ja yrittäjän OmaVero -roolin?
Ei sisällä. Vanhat Katso-roolit eivät muutu automaattisesti uusiksi Suomi.fi-valtuuksiksi tai uudeksi Katso-rooliksi.
Jos elinkeinonharjoittajan asianhoitaja hoitaa asiakkaan veroasioita OmaVerossa, tätä varten on haettava uusi Suomi.fi-valtuus tai uusi Katso-rooli Henkilön ja yrittäjän OmaVero. Uusi valtuutus pitää tehdä ennen marraskuun alkua 2018.
Mikä Suomi.fi-valtuutus pitää antaa asiakasyrityksen ja kirjanpitäjän välille?
Veroasiointia varten on kaksi Suomi.fi-valtuutta, joiden nimet ovat veroasioiden hoito ja veroilmoittaminen.
Veroasioiden hoito -valtuus oikeuttaa valtuutetun hoitamaan kaikkia veroasioita valtuuttajan puolesta kaikissa Verohallinnon asiointikanavissa. Tällä valtuudella asianhoitaja voi asioida myös OmaVerossa. Veroasioiden hoito -valtuudella asianhoitaja voi nähdä, korjata ja ilmoittaa kaikkia yrityksen veroasioita. Myös oikaisuvaatimuksiin annetut Verohallinnon ja verotuksen oikaisulautakunnan päätökset näkyvät OmaVerossa.
Veroilmoittaminen-valtuudella asianhoitaja voi antaa valtuuttajan puolesta vain veroilmoituksia ja muita veroasioiden hoitoon liittyviä ilmoituksia. Tällä valtuudella asianhoitaja ei pääse OmaVeroon.
Valtuuttaako asiakas Suomi.fi-valtuudet palvelussa tilitoimiston vai jonkin henkilön tilitoimistossa (esimerkiksi kirjanpitäjä)?
Asiakas valtuuttaa tilitoimiston eli Y-tunnuksen. Tämä tilitoimiston saama valtuus voidaan tämän jälkeen siirtää tilitoimiston sisällä kirjanpitäjälle. Verohallinto on laatinut askel-ohjeita valtuuksien tekemiseen. Lue esimerkiksi ohje Asiakasyritys valtuuttaa tilitoimiston ja Tilitoimisto valtuuttaa kirjanpitäjän.
Kaupparekisterissä yrityksen nimenkirjoitusoikeus on ainoastaan kaksi yhdessä. Voiko yritys ottaa käyttöön Suomi.fi-valtuudet?
Ei voi. Nimenkirjoitus kaksi yhdessä -valtuuttaminen onnistuu lähitulevaisuudessa, mutta ei vielä. Useimmilla organisaatioilla on mahdollisuus merkitä toimitusjohtaja kaupparekisteriin. Tämä mahdollistaa valtuuttamisen Suomi.fi-palvelussa.
Tulontasaus valtionverotuksessa
Verohallinto julkaissut 6.9.2018 päivätyn ohjeen Tulontasaus ansiotulojen verotuksessa (dnro: A114/200/2018). Ohjeessa kerrotaan tulontasauksen soveltamisen edellytyksiä sekä kerrotaan, miten tulontasaus toimitetaan eri tilanteissa.
Elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulokseen sisältyvä kertatulo
Tulontasausta voidaan soveltaa vain, jos kertatulon jaksottamisesta ei ole säädelty muilla säännöksillä. Maatalouden tai elinkeinotoiminnan tuloon sovelletaan maatilatalouden tuloverolakia ja lakia elinkeinotulon verottamisesta, joissa on erilliset säännökset tulon jaksottamisesta. Tulontasaussäännös on toissijainen näihin lakeihin nähden ja tulee siksi harvoin sovellettavaksi. Tulontasauksen soveltaminen tulee lähinnä kysymykseen liikettä tai maataloustoimintaa luovutettaessa tai lopetettaessa.
Tulontasaus soveltuu myös henkilöyhtiön liiketoiminnan luovutuksesta saatuun tuloon. Tulontasauksen soveltaminen ei edellytä yhtiön purkamista, vaan yhtiö voi jäädä tyhjäksi niin sanotuksi lepääväksi yhtiöksi.
Apurahat
Apuraha maksetaan etukäteen tiettyyn määräaikaiseen hankkeeseen. Apuraha on aiemmin katsottu tuloverolain yleisen jaksotussäännöksen perusteella sen verovuoden tuloksi, jona se on ollut aikaisintaan nostettavissa. Tuloverolain 82 §:n 2 momenttia on muutettu 1.5.2018 lukien siten, että stipendit, opintorahat ja muut apurahat sekä palkinnot ovat verovuodesta 2019 alkaen sen verovuoden tuloa, jona ne maksetaan. Apurahan maksajia saattaa olla useita, mutta kukin maksaja tekee yleensä vain yhden apurahapäätöksen.
Koska apurahat kohdistuvat tulevaan aikaan, niihin voidaan soveltaa tulontasausta. Tulon kertymisaikana pidetään tutkimustyön tekoaikaa. Puhdasta kertatuloa laskettaessa voidaan ottaa vähennyksenä huomioon apurahan verovapaan osuuden ohella myös kuluvaraus. Eri maksajilta samana vuonna samaan tutkimushankkeeseen maksettuja (nostettavissa olevia) apurahoja voidaan tulontasausta toimitettaessa käsitellä yhtenä kertatulona.
Jos samaa monivuotista tutkimushanketta rahoitetaan useina eri vuosina myönnetyillä apurahoilla, eri vuosina maksettuja apurahoja käsitellään tulontasauksessa erillisinä kertasuorituksina. Mahdollinen aiemmin samaan hankkeeseen kohdistuva apurahojen tulontasaus ei vaikuta myöhempien vuosien tulontasauksen laskentaan. Asiassa ei ole merkitystä sillä, maksaako jatkoapurahan sama vai eri maksaja kuin aikaisempia apurahoja ja menevätkö apurahojen kohdevuodet osittain päällekkäin.
Viivästyskorotus
Tuloverolain TVL 61 a §:n mukaan lakisääteisen eläkkeen, tapaturmavakuutuslain, potilasvahinkolain tai liikennevakuutuslain mukaisen korvauksen taikka lakisääteisen sosiaalietuuden, eläkesäätiön tai vakuutuslaitoksen vapaaehtoisen lisäetuuden viivästymisen vuoksi maksettava korotus katsotaan verotuksessa samaksi tuloksi kuin mihin se liittyy. Tällaista suoritusta saatetaan kutsua viivästyskorotukseksi, korvauksen korotukseksi tai viivästyskoroksi. Tulontasausta toimitettaessa tällaisen viivästyskorotuksen kertymäaikana pidetään pääsuorituksen kertymäaikaa.
Kiinteistön käsite arvonlisäverotuksessa
Verohallinto on julkaissut 25.9.2018 päivätyn ohjeen Kiinteistön käsite arvonlisäverotuksessa 1.1.2017alkaen (dnro: A116/200/2018). Ohjeen kohtaa 2.3 on päivitetty tuuliturbiinin (tuulivoimalan) osalta verrattuna aikaisempaan saman nimiseen ohjeeseen.
Tuuliturbiinia on pidettävä täytäntöönpanoasetuksen 13 b artiklan b alakohdassa tarkoitettuna rakennelmana. Energiantuotantoa palvelevia koneita ja laitteita ei pidetä kiinteistön osana, jos ne voidaan poistaa kiinteistöä tuhoamatta tai sitä merkittävästi muuttamatta. Tuuliturbiineja pidetään kuitenkin kokonaisuudessaan kiinteistönä. Ohje tulee tältä osin voimaan 1.1.2019 alkaen.