TaxFax nro 53 • 1.10.2018
Työttömyysvakuutusmaksut 2019
Hallitus on antanut lakisesityksen vuoden 2019 työttömyysvakuutusmaksuista (He 161/2018). Työttömyysvakuutusmaksujen kokonaismäärää ehdotetaan alennettavaksi yhteensä 0,8 prosenttiyksikköä. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua ja työnantajan keskimääräistä työttömyysvakuutusmaksua alennettaisiin kumpaakin 0,4 prosenttiyksikköä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019.
Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu olisi 1,5 prosenttia palkasta ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 0,5 prosenttia palkasta palkkasumman 2 086 500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 2,05 prosenttia palkasta.
Yrityksen osaomistajan maksama palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu olisi ensi vuonna 0,78 prosenttia (0,92 % vuonna 2018) palkasta ja osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,50 prosenttia (0,65 % vuonna 2018) palkasta.
Valtion liikelaitoksen työttömyysvakuutusmaksu olisi 0,50 prosenttia liikelaitoksen liiketoiminnasta maksamien palkkojen määrästä palkkasumman 2 086 500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 1,16 prosenttia palkasta.
Yliopistojen työttömyysvakuutusmaksu olisi 0,50 prosenttia (0,65 % vuonna 2018) palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan 2 086 500 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu olisi 1,38 prosenttia (1,81 % vuonna 2018) palkasta.
Omavastuumaksun palkkasummarajoja ehdotetaan muutettavaksi siten, että täysimääräinen omavastuumaksu perittäisiin yrityksiltä, joiden palkkasumma olisi vähintään 33 384 000 euroa. Omavastuumaksua ei perittäisi yrityksiltä, joiden palkkasumma olisi enintään 2 086 500 euroa.
Säästämisen verotuksen muutosehdotukset julkisuuteen
Valtiovarainministeriö tiedottaa, että se on lähettänyt lausuntokierrokselle lakiluonnoksen (linkki), jossa esitetään piensijoittajien osakesäästötilin käyttöönottoa. Samalla esitetään muutoksia säästöhenkivakuutusten, kapitalisaatiosopimusten ja ei-verotuettujen vapaaehtoisten määräaikaisten eläkevakuutusten verotukseen. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa loppuvuodesta. Eduskunta voisi hyväksyä lait kevätistuntokaudella 2019, ja niitä sovellettaisiin vuoden 2020 alusta.
Osakesäästötili
Osakesäästötili on tarkoitettu erityiseksi sijoitustiliksi, jolla sijoituskohdetta voisi vaihtaa ilman veroseuraamuksia, ja siten käyttää sijoitustoiminnasta saadut tuotot uusiin sijoituksiin täysimääräisesti. Sijoitustoiminnan tuottoja verotettaisiin vasta siinä vaiheessa, kun varoja nostetaan pois tililtä. Tilille voisi tallettaa ainoastaan rahaa, ja tililtä voisi myös nostaa ainoastaan rahaa, eli tilille ei voisi siirtää jo valmiiksi omistettuja osakkeita, eikä tilille hankittuja osakkeita voisi myöskään siirtää pois tililtä myymättä niitä ensin.
Tilille voisi siirtää enintään 50 000 euroa, ja yhdellä henkilöllä voisi olla ainoastaan yksi tili. Tilin voisi kuitenkin siirtää toiselle palveluntarjoajalle ilman veroseuraamuksia. Tilin varoja voisi sijoittaa kotimaisiin tai ulkomaisiin pörssilistattujen yhtiöiden osakkeisiin. Osakkeista saadut luovutusvoitot ja osakkeiden perusteella saadut osingot olisivat saantihetkellä verovapaita Suomessa.
Tilin voisi avata kuka tahansa yksittäinen ihminen (luonnollinen henkilö). Tili voitaisiin avata myös alaikäiselle. Osakesäästötilejä saisivat tarjota pankit ja sijoituspalveluyritykset ja niitä vastaavat Euroopan talousalueelle sijoittautuneet palveluntarjoajat.
Tuoton verotus
Osakesäästötilin tuottoa verotettaisiin, kun varoja nostetaan tililtä. Nostettavaan määrään sisältyvä tuoton osuus luettaisiin veronalaiseksi pääomatuloksi. Nostettujen varojen kokonaismäärästä katsottaisiin tuotoksi sama suhteellinen osuus, kuin mikä osuus tilin käyvästä arvosta on tuottoa. Muu osa nostetuista varoista olisi verovapaata pääoman nostoa, joka pienentää tilille sijoitettua rahasuoritusten määrää.
Osakesäästötilistä nostetuista varoista katsottaisiin tuotoksi se osa säästövarojen käyvästä arvosta, joka ylittää osakesäästötilille tehtyjen rahasuoritusten määrän. Siten myös osakkeiden realisoitumaton arvonnousu olisi tuottoa.
Osakesäästötilillä olevan tuoton osuuden laskemiseksi selvitettäisiin ensin tilillä olevien varojen sen hetkinen käypä arvo. Käypä arvo muodostuisi tilillä olevien osakkeiden viimeisimpien kurssinoteerausten perusteella lasketusta markkina-arvosta lisättynä tiliin liitetyllä talletustilillä olevilla varoilla. Tämän jälkeen käyvästä arvosta vähennettäisiin tilille tehtyjen rahasuoritusten nettomäärä eli vähennettäisiin tilille tehdyt rahasuoritukset ja lisättäisiin aiemmin nostettujen määrien muuksi kuin tuotoksi laskettava osuus (pääoman nostot). Näin saataisiin selville osakesäästötilillä olevan tuoton määrä. Tuoton suhteellinen osuus tilillä olevien säästövarojen käyvästä arvosta saataisiin jakamalla tuoton määrä tilillä olevien varojen käyvällä arvolla.
Esimerkki
Tilille on sijoitettu rahaa 10 000 euroa ja varoilla ostettujen osakkeiden arvo on noussut 5 000 euroa. Tilin varojen käypä arvo on 15 000 euroa. Jos tililtä nostetaan 1 500 euroa, on tästä määrästä veronalaista pääomatuloa 5 000 / 15 000 eli 500 euroa ja tilille tehtyjen rahasijoitusten määrä vastaavasti alenee 1 000 euroa.
Koska osakesäästötilin tuoton verottamisessa ei olisi kysymys luovutusvoittoverotuksesta, ei tilin tuoton verotuksessa tililtä tehtävien nostojen tai tilin lopettamisen yhteydessä sovellettaisi hankintameno-olettamia.
Osinkojen verotus
Osakesäästötilillä olevien osakkeiden perusteella saadut osingot luettaisiin osaksi osakesäästötilin tuottoa, eikä osinkoja verotettaisi niiden saantihetkellä. Varoja nostettaessa ei eroteltaisi, mistä tuotto on muodostunut. Nykyisin voimassa olevia listattujen yhtiöiden osinkoja koskevia osittaisia verovapauksia ei siten sovellettaisi miltään osin varojen nostoon.
Jos ulkomailta saaduista osingoista on maksajan kotivaltio pidättänyt lähdeveroa, tilin tuotoksi katsottaisiin osingon nettomäärä, eli osingon bruttomäärä vähennettynä ulkomaisella lähdeverolla. Jos verovelvollinen osingon saantihetken jälkeen hakisi ja saisi osingosta pidätetyn lähdeveron osin tai kokonaan takaisin, lisättäisiin tämä verovelvolliselle palautettu lähdeveron määrä tilin tuottoon.
Tappion vähentäminen
Tilillä syntyvät luovutustappiot eivät olisi verotuksessa vähennyskelpoisia. Osakesäästötilin tappio olisi vähennyskelpoinen silloin, kun osakesäästötili lopetetaan. Osakkeiden myynneillä ja niistä saatavilla luovutusvoitoilla tai luovutustappioilla ei näin ollen olisi merkitystä laskettaessa osakesäästötilin tuottoa.
Jos osakesäästötilin säästövarojen käypä arvo on osakesäästötiliä lopetettaessa pienempi kuin osakesäästötilille tehtyjen rahasuoritusten nettomäärä, muodostuisi osakesäästötilille tehtyjen rahasuoritusten nettomäärän ja säästövarojen käyvän arvon erotuksesta osakesäästötilin tappio. Osakesäästötilin tappio olisi vähennyskelpoinen veronalaisista pääomatuloista sinä vuonna, jona osakesäästötili lopetetaan.
Siltä osin kuin tappiota ei verovuonna ole vähennetty veronalaisista pääomatuloista, otettaisiin se huomioon vahvistettaessa pääomatulolajin tappiota. Osakesäästötilin tappio vähennettäisiin puhtaasta pääomatulosta luovutustappioiden jälkeen ennen muita pääomatulosta tehtäviä vähennyksiä. Osakesäästötilin tappiota ei otettaisi huomioon pääomatulolajin alijäämää vahvistettaessa.
Osakesäästötili perintöverotuksessa
Osakesäästötiliä koskeva sopimus lakkaa säästäjän kuollessa. Oikeus varoihin siirtyy säästäjän oikeudenomistajille. Varojen siirtyminen oikeudenomistajille rinnastuu varojen nostamiseen tililtä.
Sopimuksen lakkaamisesta huolimatta osakesäästötiliin liitetyt arvo-osuustili ja talletustili säilyisivät sellaisenaan olemassa, ja näillä tileillä olevat varat kuuluisivat kuolinpesälle. Arvo-osuustilillä ja talletustilillä olevat varat otettaisiin perintöverotuksessa huomioon kuten millä tahansa muullakin vastaavalla tilillä olevat varat. Varat arvostettaisiin perintöverotuksessa näin ollen kuolinhetken käyvän arvon mukaan. Säästäjän kuoleman johdosta tapahtuvasta osakesäästötilin lakkaamisesta ei aiheutuisi tuloveroseuraamuksia. Osakkeita edelleen luovutettaessa osakkeiden hankintamenoksi katsottaisiin perintöverotuksessa käytetty verotusarvo.
Lesken osakesäästötilin käyvästä arvosta puolison kuolinhetkellä vähennettäisiin puolison perillisten perintöverotuksessa osakesäästötiliin kohdistuva laskennallinen verovelka.
Osakesäästötilin veronkorotus
Henkilöllä saisi olla vain yksi osakesäästötili. Jos henkilöllä kuitenkin olisi kaksi tai useampia tilejä, määräisi Verohallinto tältä osin päiväkohtaisen veronkorotuksen kaikilta niiltä päiviltä, joiden aikana henkilöllä olisi useampi kuin yksi tili.
Säästöhenkivakuutukset ja kapitalisaatiosopimukset
Säästöhenkivakuutusten ja kapitalisaatiosopimusten verotusta ehdotetaan uudistettavaksi. Sopimuksen perusteella maksetusta suorituksesta katsotaan verovuoden pääomatuloksi se suhteellinen osuus, joka vastaa säästömäärään nostohetkellä sisältyvän tuoton osuutta säästömäärästä.
Säästöhenkivakuutuksen ja kapitalisaatiosopimuksen tappio, joka muodostuisi, jos maksettujen vakuutusmaksujen ja muiden säästäjän tekemien maksusuoritusten määrä olisi säästäjälle vakuutussuorituksina tai muina suorituksina sopimusaikana maksettuja määriä suurempi, olisi ehdotuksen mukaan verotuksessa vähennyskelpoinen. Tappio vähennettäisiin sopimuksen päättymisvuonna, jolloin tappio myös käy lopulliseksi.
Edellytyksenä edellä kuvatun tuoton verotustavan soveltamiselle olisi se, että sopimuksen perusteella maksettuja maksuja ei ole vähennetty verotuksessa. Jos edellytys ei täyty, vaan vakuutetun tekemät maksut ovat olleet kokonaan tai osittain vähennyskelpoisia, vakuutussuoritukset olisivat koko määrältään veronalaista pääomatuloa.
Kapitalisaatiosopimuksen luovutuksen verotus
Kapitalisaatiosopimusten luovutuksen tuloverotuksesta otettaisiin tuloverolakiin nimenomaiset säännökset. Nykyisestä verotuskäytännöstä poiketen kapitalisaatiosopimuksen luovutukseen sovellettaisiin luovutusvoittoverotusta koskevia säännöksiä, kuitenkin siten, että luovutukseen ei sovellettaisi hankintameno-olettamaa.
Verotettavaa tuloa on luovutushinnan ja säästäjän maksamien maksujen erotus. Luovutusvoittoverotusta koskevien säännösten soveltaminen merkitsee kuitenkin sitä, että luovutuksesta aiheutuva tappio olisi luovutustappiona vähennyskelpoinen.
Luovutuksensaajan verotuksessa hänen nostaessaan sopimuksesta hänen maksamansa vastike olisi rinnastettava kapitalisaatiosopimuksen maksuihin vastaavasti kuin nykyisin.
Vapaaehtoisten eläkevakuutusten verotus
Kertamaksulliset eläkevakuutukset
Kertamaksullisille eläkevakuutuksille ehdotetaan samaa verotustapaa kuin säästöhenkivakuutuksille ja kapitalisaatiosopimuksille. Ehdotetun verokohtelun piiriin voisivat kuulua paitsi kertamaksuiset vakuutukset, myös vakuutukset, joihin maksuja on tehty useammassa erässä. Eläkevakuutuksiin kytkettäisiin vaatimus siitä, että vakuutuksen maksuja ei ole vähennetty tuloverotuksessa, jotta vain tuotto olisi veronalaista.
Määräaikaiset ja elinikäiset eläkevakuutukset
Vakuutetun ottaman määräaikaisen eläkevakuutuksen tuoton verotukseen sovellettaisiin samaa verotustapaa kuin säästöhenkivakuutuksiin ja kapitalisaatiosopimuksiin. Sama koskisi tappioiden vähentämistä.
Myös elinikäisten eläkevakuutusten verotusta koskevissa ehdotuksissa on se lähtökohta, että vain vakuutuksen tuotto on veronalaista. Tuotolla tarkoitettaisiin vakuutussuoritusten eli eläkkeen ja muiden vakuutussuoritusten yhteismäärää vähennettynä vakuutusmaksuilla.
Ehdotuksen mukaan verovuoden eläkkeestä tuotoksi katsottavaa osuutta laskettaessa vakuutusmaksujen yhteismäärä vähennettäisiin jaksotettuna eläkkeen maksuajalle siten, että vakuutusmaksujen yhteismäärä jaettaisiin vakuutetun ikäisen henkilön Tilastokeskuksen kuolevuustilaston perusteella laskeman elinajanodotteen mukaiselle vuosimäärälle. Tämä osuus vakuutusmaksuista vähennettäisiin vuosittain maksettavasta eläkkeestä ja yli menevä osa katsottaisiin verotettavaksi tuotoksi.
Muut ei-verotuetut vapaaehtoiset eläkevaakutukset
Eläkevakuutuksia koskevat ehdotukset eivät rajoitu vain kertamaksullisiin eläkevakuutuksiin, vaan koskevat yleisesti vakuutetun ottamia vapaaehtoisia eläkevakuutuksia, lukuun ottamatta verotuettuja vapaaehtoisia yksilöllisiä eläkevakuutuksia (TVL 34 a §).
Vakuutetun ottaman muun kuin tuloverolain 34 a §:ssä tarkoitetun eläkevakuutuksen perusteella maksetusta eläkkeestä katsottaisiin verovuoden veronalaiseksi tuotoksi edellisessä jaksossa todetun mukainen osuus edellyttäen, että vakuutuksen maksuja ei ole vähennetty verotuksessa.
Luopuminen kertamaksullisuutta koskevasta vaatimuksesta ehdotuksen mukaisesti merkitsee sitä, että nykyisen 34 §:n 1 momentin nojalla veronalaisena ansiotulona verotettavat ulkomailta maksettavat eläke- ja muut vakuutussuoritukset siirtyisivät täysimääräisen ansiotuloverotuksen piiristä ehdotetun uuden verotustavan piiriin, jolloin vain tuotto verotettaisiin edellyttäen, että vakuutuksen maksuja ei ole vähennetty verotuksessa.
Muusiikintekijän tekijänoikeuksien siirto yhtiölle
Verohallinto on julkaissut 28.9.2018 päivätyn ohjeen Tekijänoikeuksien yksinomaisen käyttöoikeuden luovuttaminen määräajaksi musiikintekijän yhtiölle, (dnro: A120/200/2018). Ohjeessa käsitellään tekijänoikeuksien käyvän arvon määrittämistä ja verotusta, kun musiikintekijä myöntää määräajaksi yksinomaisen käyttöoikeuden tekijänoikeuden soveltamisalaan kuuluviin oikeuksiin ja korvauksiin omistamalleen osakeyhtiölle. Ohjetta sovelletaan 28.9.2018 tai sen jälkeen solmittuihin ohjeessa tarkoitettuihin tekijänoikeuksien määräaikaista luovutusta koskeviin sopimuksiin tekijänoikeusjärjestön, tekijän ja yhtiön välillä.