TaxFax nro 58 • 25.10.2018
Verovuoden 2017 verotiedot julkiseksi
Verohallinto tiedottaa, että luonnollisten henkilöiden sekä yhteisöjen ja yhteisetuuksien verovuodelta 2017 toimitettavan tuloverotuksen tiedot tulevat julkisiksi 1.11.2018.
Luonnolliset henkilöt
Luonnollisten henkilöiden tuloverotuksen julkisten tietojen luettelot laaditaan maakunnittain verovelvollisten nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Maakunnalla tarkoitetaan laissa sitä maakuntaa, jonka alueella verovelvollisen verovuoden 2017 verotuskunta on sijainnut. Luettelolla ei ole verotuskuntatietoa.
Luonnollisten henkilöiden tuloverotuksen julkiset tiedot verovuosilta 2009 – 2017 ovat nähtävillä verotoimistoissa asiakaspäätteillä. Asiakas voi selata asiakaspäätteeltä eri maakuntien tietoja. Hän voi myös tehdä asiakaspäätteeltä muistiinpanoja ja esimerkiksi kerätä tietoja omalle tietokoneelleen.
Yhteisöt
Yhteisöjen tuloverotuksen julkisiin tietoihin sisältyy tieto kotikunnasta ja luettelot laaditaan kunnittain. Verovuosien 2010 - 2017 luettelot ovat nähtävillä asiakaspäätteillä verotoimistoissa. Yhteisöjen tuloverotuksen julkiset tiedot ovat verovuosilta 2011 – 2017 saatavilla myös Verohallinnon vero.fi- sivuilla.
Otteet ja tietojen antaminen suullisesti
Luonnollisten henkilöiden tuloverotuksen julkisten tietojen luovuttaminen otteella edellyttää tietojen käyttötarkoituksen selvittämistä. Asiakasta pyydetään täyttämään lomake, jolla selvitys käyttötarkoituksesta voidaan antaa, ks. liite (pdf). Muutaman henkilön tiedoista voidaan antaa ote tai kopio suullisen selvityksen perusteella. Otteita voidaan antaa mm. toimitukselliseen tarkoitukseen.
Asiakkaan ei tarvitse antaa selvitystä tietojen käyttötarkoituksesta, kun tiedot annetaan puhelimessa tai muutoin suullisesti.
Yhteisöjen julkisten tietojen antamista ei ole laissa rajoitettu, joten tietoja niistä voidaan antaa myös otteina ilman edellä mainittua henkilötietojen käyttöön liittyvää käyttötarkoitusselvitystä.
Muutoksia asunto-osakeyhtiön päätöksentekoon
Hallitus esittää lakimuutoksia (He 210/2018), joiden avulla asunto-osakeyhtiöiden päätöksentekoa rakennusten purkamisesta ja uusrakentamisesta helpotettaisiin. Keskeisin muutos olisi se, että taloyhtiön yhtiökokous voisi päättää 4/5 määräenemmistöllä purkamisesta ja uusrakentamisesta, kun voimassa olevan lain mukaan asunto-osakeyhtiön on päätettävä hankkeesta yksimielisesti. Ehdotuksen mukaan laki tulisi voimaan vuoden 2019 alusta.
Muutokset toisivat taloyhtiöille nykyistä enemmän toteutus- ja rahoitusvaihtoehtoja mittaviin peruskorjauksiin ja lisäksi ne turvaisivat kunkin osakkaan asumisen, asuntovarallisuuden arvon sekä yhtiön ja osakkaiden velkojien aseman.
Esityksen mukaan taloyhtiön yhtiökokous voisi päättää 4/5 määräenemmistöllä annetuista äänistä purkamisesta ja uusrakentamisesta, kun osakkaat saavat uudesta rakennuksesta huoneistot yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti. Osakehuoneiston hallintaoikeutta tai muita osakkaiden oikeuksia tai velvollisuuksia yhtiössä ei muutettaisi. Lisäksi esityksessä ehdotetaan lakiin uusia säännöksiä päätöksentekoa varten laadittavasta suunnitelmasta ja sitä koskevasta riippumattoman asiantuntijan lausunnosta sekä niiden toimittamisesta osakkeenomistajille ja velkojille ennen yhtiökokousta.
Jos osakas ei haluaisi osallistua hankkeeseen, hänellä olisi oikeus vaatia osakkeidensa lunastamista käypään hintaan. Lakiin ehdotetaan myös uusia säännöksiä vähemmistöosakkeiden lunastamisesta käypään hintaan. Lunastusoikeus olisi yli 90 prosenttia taloyhtiön osakkeista ja niiden tuottamista äänistä omistavalla osakkeenomistajalla silloin, kun peruskorjaaminen ei ole taloudellisesti eikä asuntojen käytettävyyden kannalta kannattavaa. Yhtiökokous voisi myös 4/5 määräenemmistöllä päättää yhtiön omistaman rakennuksen ja kiinteistön luovuttamisesta sekä selvitystilasta siten, että yhtiön netto-omaisuus jaettaisiin saman tien osakkaille. Tässä tilanteessa osakkaat saisivat rahoitusta esimerkiksi uuden huoneiston hankkimiseen jostain muualta.
Uutta oikeuskäytäntöä
Lesken hallintaoikeuden arvon laskeminen perintöverotuksessa
Perittävä oli yksin omistanut puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon. Ositusta ei ollut toimitettu, mutta leski oli perukirjassa vedonnut avioliittolain mukaiseen tasinkoetuoikeuteensa sekä oikeuteen pitää asunto jakamattomana hallinnassaan. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että tällaisessa tilanteessa, jossa perukirjan perusteella arvioiden koko asunto jäi kuulumaan perillisten kesken jaettavaan jäämistöön, asuntoon kohdistuvan lesken hallintaoikeuden arvo oli perintöverotuksessa laskettava ja vähennettävä asunnon koko arvosta eikä sen puoliosuudesta. Vuonna 2014 toimitettu perintöverotus.
KHO 24.10.2018 T:4853 eli vuosikirjassa KHO:2018:139
Vahingonkorvausvelvollisuus konkurssipesälle ei ollut peruste verotuksen oikaisemiseen
A oli toiminut B Oy:n toimitusjohtajana. B Oy oli vuonna 2008 maksanut A:lle rahapalkkaa yhteensä noin 1,3 miljoonaa euroa. Kyseinen määrä oli verotettu A:n sanotun verovuoden ansiotulona. Helsingin hovioikeus oli vuonna 2013 antamallaan lainvoimaisella tuomiolla katsonut, että palkanmaksussa oli osin ollut kysymys törkeästä velallisen epärehellisyydestä, ja velvoittanut A:n korvaamaan B Oy:n konkurssipesälle rikoksella aiheutettuna vahinkona 732 000 euroa. A oli hovioikeuden tuomion perusteella vaatinut, että hänen B Oy:n konkurssipesälle korvattavaksi määrätty 732 000 euroa on poistettava hänen verovuoden 2008 verotettavasta ansiotulostaan.
A ei ollut suorittanut B Oy:n konkurssipesälle osaakaan 732 000 euron määrästä. Kun lisäksi otettiin huomioon se, että asiassa oli kyse törkeästä velallisen epärehellisyydestä eikä sellaisesta rikoksesta, joka tarkoittaisi toiselle kuuluvien varojen anastamista, korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei A:n veronalaiseksi ansiotuloksi luettua määrää ollut oikaistava. Verovuosi 2008.
KHO 19.10.2018 T:4773 eli vuosikirjassa KHO:2018:137