TaxFax nro 65 • 19.11.2018
Kilometrien ilmoittaminen tulorekisteriin
Verohallinto on pidentänyt määräaikaa, jolloin autoedun yksityisajojen kilometrit ja kilometrikorvausten kilometrit on viimeistään ilmoitettava tulorekisteriin. Pääsäännön mukaan tiedot olisi ilmoitettava tulorekisteriin viimeistään viidentenä kalenteripäivänä maksupäivän jälkeen.
Verohallinnon päätöksen 15.11.2018 (linkki) mukaan tulonsaajalle maksetun verovapaan kilometrikorvauksen kilometrimäärä on ilmoitettava viimeistään vuoden viimeisellä ilmoituksella siten, että tieto on kohdistettavissa kyseiseen verovuoteen.
Sama sääntö koskee luontoisetuna verotettavan autoedun käyttökustannusten laskennan perusteena olevien yksityisajojen kilometrimääriä.
Yritysten korkovähennysoikeuden rajoitukset
Valtiovarainvaliokunta on hyväksynyt muutettuna hallituksen esityksen, jonka perusteella yritysten korkovähennysoikeuden rajoituksia kiristetään vuoden 2019 alusta (VaVM 21/2018 – He 150/2018).
Rajoitussääntöjen soveltamisala laajenee
Elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia muutetaan siten, että korkovähennysoikeuden rajoitus koskee sekä konserniyhteysosapuolille että muille kuin konserniyhteysosapuolille suoritettuja korkomenoja.
Korkomenojen vähennysoikeuden rajoitus on yleinen rajoitus ja sen määrä perustuu velallisen elinkeinotoiminnan tulokseen, johon on lisätty korkomenot ja verotuksessa vähennyskelpoiset poistot sekä konserniavustuslain mukaiset saadut konserniavustukset ja vähennetty annetut konserniavustukset. Korkomenojen vähentämistä rajoittavaa säännöstä sovelletaan jatkossa elinkeinotulolähteen lisäksi muun toiminnan tulolähteen ja maatalouden tulolähteen verotuksessa. Nämä muutokset tulevat heijastumaan mm. infrastruktuurihankkeiden ja kiinteistöalan rahoitusjärjestelyihin.
Rajoitussäännöt eivät koske kaikkia korkoja
Korkomenot saadaan vähentää täysimääräisesti korkotulojen määrää vastaavilta osin. Jos nettokorkomenot, joilla tarkoitetaan korkotulot ylittäviä korkomenoja, ovat verovuonna enintään 500 000 euroa, ne voidaan vähentää kokonaan.
Nettokorkomenojen ylittäessä mainitun euromäärän nettokorkomenot voidaan vähentää siltä osin kuin ne ovat enintään 25 prosenttia edellä kerrotusta oikaistusta elinkeinotoiminnan tuloksesta. Prosenttimäärän ylittävät nettokorkomenot eivät ole vähennyskelpoisia. Tästä poiketen muille kuin konserniyhteysosapuolille suoritettuja nettokorkomenoja voi vähentää 3 000 000 euroa.
Korkovähennysoikeutta rajoittavaa säännöstä ei sovelleta, jos verovelvollinen on direktiivissä tarkoitettu itsenäinen yritys tai rahoitusalan yritys. Lisäksi säännöstä ei sovelleta korkomenoihin, jotka liittyvät hankkeisiin, joihin on saatu korkotukilainsäädännössä tarkoitettua tukea.
Tasevapautus
Kuten nykyisin, rajoitusta ei sovelleta, jos tilanteessa voidaan soveltaa niin sanottua tasevapautusta koskevaa säännöstä. Valiokunta piti nk. tasevapautusta tarpeellisena ja täsmensi säädöksen sanamuotoa. Tasevapautuksen perustana oleva vertailu tulee tehdä niin, että vertailtavat taseet arvostetaan samaa menetelmää käyttäen. Jos konsernitase on laadittu käyttäen kokonaan tai osin eri säännöstöä kuin verovelvollisen tase, vertailu voidaan tehdä vain, jos verovelvollinen esittää vahvistetun konsernitaseen sellaisena kuin se olisi ollut, jos se olisi laadittu käyttäen samaa säännöstöä kuin verovelvollisen tase tai jos verovelvollinen esittää oman taseensa sellaisena kuin se olisi ollut, jos se olisi laadittu käyttäen samaa säännöstöä kuin konsernitase.
Valiokunta totesi, että vahvistettu tase tulee esittää edellä kuvatuin tavoin kokonaan uudelleen laadittuna. Lisäksi, vaikka säännös ei edellytä, että jokin taho vahvistaisi uudelleen laaditun taseen, verovelvollinen voi aina antaa siitä oman vakuutuksensa.
Vanhojen lainojen siirtymäsääntö
Säännöstä ei myöskään sovelleta muille kuin konserniyhteysosapuolille suoritettuihin korkomenoihin, jotka kertyvät lainoista, jotka on otettu ennen 17 päivää kesäkuuta 2016 tai jotka on aktivoitu ennen 1 päivää tammikuuta 2019.
Vanhoja lainoja koskeva siirtymäsäännöksen osaltavaliokunta totesi, että siirtymäsäännöksen on tarkoitettu soveltuvan lainoihin, joista on sovittu sitovasti ja jotka olisi voitu nostaa viimeistään 17.6.2016. Se seikka sinänsä, että jokin lainaerä nostetaan tuota ajankohtaa myöhemmin, ei siis ole esteenä säännöksen soveltamiselle. Vastaavasti, jos lainasopimus on tehty ennen 17.6.2016, se täyttää soveltamisedellytykset, vaikka laina sittemmin nostettaisiin kokonaisuudessaan ajankohdan jälkeen.
Omaishoitajien menot
Verohallinto on julkaissut 16.1.2018 päivätyn kannanoton (linkki) omaishoidon menojen vähentämisestä verotuksessa. Omaishoitajalle suoritetaan hoitopalkkiota, joka on veronalaista ansiotuloa (työkorvausta). Hoitopalkkiota ei suoriteta hoidosta aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi.
Hoidosta aiheutuneet kustannukset ovat lähtökohtaisesti hoidettavan omia menoja. Esimerkiksi kulut hoidettavan käynnistä lääkärissä ovat luonteeltaan hoidettavan omia kustannuksia, vaikka omaishoitaja olisi seurannut saattajana mukana. Tällaiset kulut ovat hoidettavan vähennyskelvottomia elantomenoja, joita omaishoitajakaan ei voi vähentää verotuksessaan, vaikka hän olisi ne maksanut.
Jos omaishoitajana on puoliso tai alaikäisen lapsen vanhempi, hoidettavan puolesta maksetut kulut ovat yleensä vähennyskelvottomia myös sillä perusteella, että niiden suorittamisen katsotaan perustuvan puolisoiden tai vanhemman ja lapsen väliseen elatusvelvollisuuteen.
Jos omaishoitaja ei asu hoidettavan luona, hänelle voi aiheutua matkakustannuksia käynneistä hoidettavan luona. Tällaiset kustannukset omaishoitaja voi vähentää verotuksessa asunnon ja varsinaisen työpaikan välisten matkojen kustannuksina.
Perhepäivähoitajien menot
Verohallinto on julkaissut 16.1.2018 päivätyn kannanoton (linkki) kunnallisten ja yksityisten perhepäivähoitajien menojen vähentämisestä.
Kunnalliset perhepäivähoitajat
Omassa kodissaan työskentelevälle kunnalliselle perhepäivähoitajalle hyväksytään tulon hankkimisesta aiheutuneina menoina vähennykseksi työnantajan maksamat kustannuskorvaukset maksetun määräisenä ilman eri selvitystä.
Kustannuskorvauksen ulkopuolelle jäävät tulonhankkimiskulut perhepäivähoitaja voi vähentää verotuksessa erillisen selvityksen perusteella. Jos kunta on kuitenkin korvannut perhepäivähoitajalle jonkin tulonhankkimiskulun normaalin kustannuskorvauksen lisäksi, tällaisesta kulusta ei myönnetä vähennystä.
Suomen Kuntaliitto antaa vuosittain kunnille suosituksen perhepäivähoitajille maksettavasta kustannuskorvauksesta.
Kustannuskorvauksen lisäksi voidaan erillisen selvityksen perusteella vähentää esimerkiksi seuraavanlaisia kuluja:
- erityishankintojen, kuten esim. kaksosten rattaiden, syöttötuolien ym. kulut
- huoneiston saneerauskulut, jos huoneisto saneerataan hoitolapsen allergisuuden vuoksi
- perhepäivähoidosta mahdollisesti aiheutuvat tiemaksujen korotukset
- piharakenteiden hankkimis- tai kunnostamiskulut, kuten esim. hiekkalaatikon hiekan vaihtokustannukset
- perhepäivähoitajan ammattikirjallisuuden hankinnasta aiheutuneet kulut
Yksityiset perhepäivähoitajat
Yksityiskohtaisen selvityksen puuttuessa vähennetään yksityisen perhepäivähoitajan tulosta hoitomenoina Verohallinnon yhtenäistämisohjeessa vahvistettu määrä kuukautta kohden jokaisesta hoidettavana olleesta lapsesta. Arvioitu määrä perustuu Suomen Kuntaliiton suositukseen kunnallisille perhepäivähoitajille korvattavien hoitokustannusten määristä.
Jos lapsi ei ole viittä päivää viikossa perhepäivähoidossa, vähennetään lapsesta aiheutuneina hoitomenoina muun selvityksen puuttuessa yhtenäistämisohjeessa vahvistettu määrä päivää kohden.
Edellä mainitun kuukausi- tai päiväkohtaisen vähennyksen voi tehdä myös silloin kun lapsi on vain osan päivää päivähoidossa.
Tietoliikenneyhteyden kustannukset maataloudessa
Verohallinto on julkaissut 16.11.2018 päivätyn kannanoton Tietoliikenneyhteyden kustannusten vähentämisestä maatalousverotuksessa (linkki). Tietoliikenneyhteyden käytön kulut oikeuttavat vähennykseen siltä osin, kuin yhteyttä käytetään maatalouden tulonhankinnassa. Sama koskee puhelimen käyttömenoja. Jos tietoliikenneyhteyttä ja puhelinta käytetään pääasiallisesti maataloudessa ja yksityiskäyttö on vähäistä, käyttömenot voi vähentää kokonaan maatalouden menona.
Kun tietoliikenneyhteys hankitaan maatilalle, jolla myös asutaan, sen hankkimisesta aiheutuvat menot ovat pääsääntöisesti tavanomaisia elantomenoja. Näitä ovat menot tietoliikenneyhteyden rakentamisesta tilan asuinrakennukseen. Omassa käytössä olevaan asuntoon tulevan tietoliikenneyhteyden asennus-, kunnossapito- ja opastustyöt oikeuttavat kuitenkin tietyin edellytyksin kotitalousvähennykseen. Kotitalousvähennystä ei saa niistä menoista, jotka vähennetään maatalouden menoina.
Maatalouden menoja ovat ne lisäkustannukset, jotka aiheutuvat maataloustoiminnan tarpeista. Maatalouden menoja ovat siten ne rakentamis- ja asennusmenot, jotka syntyvät tietoliikenneyhteyden rakentamisesta maatalouden tuotantorakennuksiin esimerkiksi karjan valvontakameroita tai muuta maatalouskäyttöä varten. Nämä menot lisätään tuotantorakennusten hankintamenoon ja vähennetään vuotuisin poistoin.
Biopolttoaineiden jakeluvelvoite
Verohallinto on julkaissut 14.11.2018 päivätyn ohjeen Biopolttoaineiden jakeluvelvoite (linkki). Ohjeessa käsitellään biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen toteuttamista vuosina 2019-2020. Ohje korvaa Tullissa 2016 tehdyn Biopolttoaineen jakeluvelvoite -ohjeen.
Liikennepolttoaineen jakelijoilla on velvoite toimittaa vuosittain kulutukseen vähimmäisosuus biopolttoaineita. Velvoitteen täyttämisen valvonnasta vastaa Verohallinto. Valvonta perustuu jakelijoiden vuosittain Verohallinnolle tekemään ilmoitukseen, jossa ilmoitetaan edellisen kalenterivuoden aikana kulutukseen toimitettujen moottoribensiinin, dieselöljyn ja biopolttoaineiden energiasisältöjen määrät tuotteittain.