TaxFax nro 70 • 3.12.2018
Edustusmenot tuloverotuksessa
Verohallinto on julkaissut 29.11.2018 ohjeen Edustusmenot tuloverotuksessa (linkki). Elinkeinoverotuksessa edustusmenoista on vähennyskelpoista 50 prosenttia edustusmenojen määrästä. Verrattuna aikaisempaan ohjeeseen uudessa ohjeessa on muutettu alkoholilahjojen kohtelua. Alkoholilahjojen osalta ohjeessa todetaan seuraavasti:
”Alkoholilahjojen on katsottu verotuskäytännössä liittyvän lähtökohtaisesti edustamiseen. Alkoholituotetta voidaan poikkeuksellisesti pitää luonteeltaan mainoslahjana, jos kyseessä on yrityksen omien tuotteiden jakaminen mainostarkoituksessa tilanteessa, jossa yleiset mainoslahjaksi katsomisen edellytykset täyttyvät.”
Aikaisemmassa v. 2015 annetussa ohjeessa todettiin, että alkoholilahjojen on verotuskäytännössä katsottu aina liittyvän edustamiseen.
Kuntien ja seurakuntien veroprosentit vuonna 2019
Verohallinto on julkaissut luettelon kuntien, evankelisluterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 (linkki).
Vuoden 2019 ennakkoverojen ja ennakonpidätysprosenttien laskentaperusteet
Verohallinto on tehnyt päätökset, joiden perusteella vuoden 2019 ennakkoverot ja ennakkopidätysten veroprosentit määritetään (palkat ym. linkki 1, eläkkeet linkki 2). Laskennan perusteena käytetään viimeksi päättyneen verotuksen (2017) tietoja.
Ennakkoverot
Ennakonkannossa maksettavaa ennakkoveroa määrättäessä tuloina otetaan huomioon verovelvollisen veronalaiset tulot, jos niiden oletetaan jatkuvan. Myös ulkomailta saadut ennakonkannon alaiset tulot lasketaan mukaan vuoden 2017 vahvistetusta verotuksesta.
Luonnollisen henkilön saamaa elinkeinotoiminnan tuloa sekä yhtymän elinkeinotoiminnan tuloa korotetaan 7,5 %:lla. Muita kuin edellä mainittuja tuloja käytetään sellaisenaan.
Osinkotuloja ja osuuskunnan maksamia ylijäämiä sekä ulkomaan osinkotuloja ei oteta laskennassa huomioon. Tuloverolain mukaan laskettavia puun myyntituloja ei oteta huomioon. Myöskään pääomatuloa oleville käyttökorvauksille ei lasketa ennakkoveroa, vaan tulolle lasketaan verokortti.
Vuokratulot osakehuoneistoista, kiinteistöistä ja muusta omaisuudesta sekä ennakonkannon alaiset palkkatulot otetaan mukaan laskentaan sellaisenaan viimeksi päättyneestä verotuksesta tai ennakkoperinnän muutoslaskennoista.
Palkkana verotettavaa työpanokseen perustuvaa osinkoa, työkorvauksena verotettavaa työpanokseen perustuvaa osinkoa ja YEL/MYEL-vakuutetun yrittäjän palkkana verotettavaa työpanokseen perustuvaa osinkoa ei oteta huomioon verokorttien ja ennakkoveron laskennassa.
Jos ennakonkannon alaiset tulot ovat enintään 7 000 euron suuruiset, ne voidaan ottaa huomioon ennakonpidätysprosenttien laskennassa. Jos ennakonkannon alaiset tulot yhteensä ovat yli 7 000 euroa, määrätään ennakkovero.
Palkkatulot
Vuodelta 2017 käytettävää palkkatuloa korotetaan 4,0 %:lla. Jos tieto palkkatuloista on ennakkoperinnän muutoslaskennoista (2018), sitä korotetaan 2,0 %:lla.
Eläkkeet
Eläkkeen tai suorituksen ennakonpidätysprosentti lasketaan kaikille yleisesti verovelvollisille luonnollisille henkilöille, joille eläkkeen- tai suorituksen maksaja on suorasiirrossa ilmoittanut eläkettä tai suoritusta. Suorasiirron ulkopuoliset eläkkeet otetaan laskentaan, jos Verohallinto on niitä päivittänyt verovuotta 2019 varten.
Uutta oikeuskäytäntöä
Kiinteistön verotusarvo alennettiin todennäköisen luovutushinnan perusteella
A Oy:n omistaman entisen virastotalokiinteistön verotusarvoksi oli vahvistettu vuoden 2014 kiinteistöverotuksessa 3 577 166 euroa. A Oy oli vuonna 2013 ostanut kiinteistön Suomen valtiolta 250 000 euron kauppahinnalla ja harjoitti kiinteistöllä toimistotilojen vuokraustoimintaa. Asiassa oli ratkaistavana, ylittikö kiinteistön varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (arvostamislaki) mukaisten kaavamaisten laskentaperusteiden mukaisesti vahvistettu verotusarvo mainitun lain mukaisen käyvän arvon, joka on kiinteistön verotusarvon enimmäismäärä.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että arvostamislain 32 §:n 2 momentissa on ilmaistu kaksi vaihtoehtoista menetelmää käyvän arvon määrittämiseksi. Kumpaakin menetelmää käytettäessä kysymys on kiinteistön arvostamisesta sen yksilöllisten ominaisuuksien perusteella. Kiinteistön käypää arvoa omistajan hallussa osoittaa lähtökohtaisesti sen taloudellinen käyttöarvo omistajalleen siinä toiminnassa, jossa kiinteistöä käytetään. Siten vuokrauskäytössä olevan kiinteistön käypään arvoon vaikuttavat keskeisesti kiinteistöstä saatavissa olevat vuokratulot ja siitä aiheutuvat menot. Myös varsinkin arvostamishetkeä ajallisesti lähellä olevassa kiinteistön hankinnassa käytetty hankintahinta on yksi osoitus kiinteistön käyvästä arvosta omistajan hallussa.
Silloinkin, kun määritettävänä on omaisuuden arvo omistajan hallussa, merkitystä voi olla myös tiedolla siitä, mikä on kohteen todennäköinen luovutushinta. Esillä olleissa olosuhteissa korkein hallinto-oikeus katsoi kiinteistön käyväksi arvoksi kiinteistöverotuksessa sen hankintahintaa korkeamman kokonaisarvon 400 000 euroa.
Äänestys 2+1-2
KHO 29.11.2018 T:5631 eli vuosikirjassa KHO:2018:161
Yrityksen käsite sukupolvenvaihdoshuojennusta sovellettaessa
Asiassa oli ratkaistavana, voitiinko A:lle myöntää perintö- ja lahjaverolain 55 §:ssä tarkoitettu sukupolvenvaihdoshuojennus sillä perusteella, että A:n isältään B:ltä vuonna 2011 lahjana saamiin X Oy:n osakkeisiin sisältyi osa perintö- ja lahjaverolain 55 §:ssä tarkoitetusta yrityksestä.
X Oy oli muodostunut vuonna 2002 Y Oy:n jakauduttua X Oy:ksi ja uudeksi Y Oy:ksi. Jakautumisessa X Oy:lle siirtyivät metsämaat ja kiinteistöt teollisuusrakennuksineen sekä pääosa osakkeista. Uusi Y Oy jatkoi osittain entisen Y Oy:n sahausliiketoimintaa X Oy:n sille vuokraamilla maa-alueilla ja teollisuusrakennuksilla. X Oy:tä oli verotettu tuloverolain mukaan. X Oy:n tytäryhtiöistä ainoastaan Z Oy harjoitti elinkeinotoimintaa. Z Oy:n toiminta oli verovuonna 2011 ollut tappiollista ja yhtiön 302 666 euron suuruinen liikevaihto oli muodostanut vain vähäisen osan X-konsernin mainitun vuoden liikevaihdosta 1 379 060 euroa. X Oy:tä ei siten voitu pitää perintö- ja lahjaverolain 55 §:ssä tarkoitettuna yrityksenä.
Kun otettiin huomioon, ettei X Oy omistanut osaakaan jakautumisessa syntyneestä Y Oy:stä, joka ei kuulunut X-konserniin, asiaa ei myöskään ollut syytä arvioida toisin sen johdosta, että X Oy oli vuokrannut omistamansa maa-alueet ja teollisuusrakennukset Y Oy:lle ja että yhtiöissä oli osakkaina samoja luonnollisia henkilöitä.
KHO 26.11.2018 T:5570 eli vuosikirjassa KHO:2018:160