TaxFax nro 72 • 5.12.2018
Työttömyysvakuutusmaksut 2019
Sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa, että palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on ensi vuonna 1,5 prosenttia palkasta. Tasavallan presidentti on vahvistanut muutokset ja ne tulevat voimaan 1.1.2019.
Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,50 prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan 2 086 500 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu on 2,05 prosenttia palkasta.
Yrityksen osaomistajan maksama palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on ensi vuonna 0,78 prosenttia palkasta ja osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,50 prosenttia palkasta.
Valtion liikelaitoksen työttömyysvakuutusmaksu on 0,50 prosenttia liiketoiminnasta maksettujen palkkojen määrästä, jos palkkasumma on korkeintaan 2 086 500 euroa. Sen ylittävältä osalta maksu on 1,16 prosenttia palkasta.
Yliopistojen työttömyysvakuutusmaksu on 0,50 prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan 2 086 500 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu on 1,38 prosenttia palkasta.
Peruskorko vuoden 2019 alussa
Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi –0,25 prosenttia 1.1.2019 alkaen vuoden 2019 kesäkuun loppuun asti. Peruskorko on 1.1.2018 alkaen ollut –0,25 prosenttia.
Säästämisen verotukseen muutoksia
Hallitus on antanut lakiesityksen (He 275/2018), jossa esitetään säästöhenkivakuutusten ja muiden kuin verotuettujen vakuutetun ottamien vapaaehtoisten eläkevakuutusten verotusta koskevien säännöksien uudistamista. Lisäksi ehdotetaan, että lakiin otetaan säännökset kapitalisaatiosopimusten ja uuden sijoitusvälineen, osakesäästötilin, tuloverotuksesta. Kertamaksullisia eläkkeitä koskeva säännös ehdotetaan kumottavaksi. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2019. Muutoksia sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa. Elinkeinotulon verotuksessa muutoksia sovellettaisiin ensimmäisen kerran tilikaudelta, joka alkaa 1.1.2020 tai sen jälkeen.
Osakesäästötili
Osakesäästötili on tarkoitettu erityiseksi sijoitustiliksi, jolla sijoituskohdetta voisi vaihtaa ilman veroseuraamuksia, ja siten käyttää sijoitustoiminnasta saadut tuotot uusiin sijoituksiin täysimääräisesti. Sijoitustoiminnan tuottoja verotettaisiin vasta siinä vaiheessa, kun varoja nostetaan pois tililtä. Tilille voisi tallettaa ainoastaan rahaa, ja tililtä voisi myös nostaa ainoastaan rahaa, eli tilille ei voisi siirtää jo valmiiksi omistettuja osakkeita, eikä tilille hankittuja osakkeita voisi myöskään siirtää pois tililtä myymättä niitä ensin.
Tilille voisi siirtää enintään 50 000 euroa, ja yhdellä henkilöllä voisi olla ainoastaan yksi tili. Tilin voisi kuitenkin siirtää toiselle palveluntarjoajalle ilman veroseuraamuksia. Tilin varoja voisi sijoittaa kotimaisiin tai ulkomaisiin pörssilistattujen yhtiöiden osakkeisiin. Osakkeista saadut luovutusvoitot ja osakkeiden perusteella saadut osingot olisivat saantihetkellä verovapaita Suomessa.
Verotus varojen nostohetkellä
Osakesäästötilistä nostetuista varoista katsottaisiin tuotoksi se osa säästövarojen käyvästä arvosta, joka ylittää osakesäästötilille tehtyjen rahasuoritusten määrän. Siten myös osakkeiden realisoitumaton arvonnousu olisi tuottoa.
Osakesäästötilin tuottoa verotettaisiin, kun varoja nostetaan tililtä. Nostettavaan määrään sisältyvä tuoton osuus luettaisiin veronalaiseksi pääomatuloksi. Nostettujen varojen kokonaismäärästä katsottaisiin tuotoksi sama suhteellinen osuus, kuin mikä osuus tilin käyvästä arvosta on tuottoa. Muu osa nostetuista varoista olisi verovapaata pääoman nostoa, joka pienentää tilille sijoitettua rahasuoritusten määrää.
Osakesäästötilin tuoton verottamisessa ei olisi kysymys luovutusvoittoverotuksesta. Tilin tuoton verotuksessa tililtä tehtävien nostojen tai tilin lopettamisen yhteydessä ei sovellettaisi hankintameno-olettamia.
Tappiot
Tilillä syntyvät luovutustappiot eivät olisi verotuksessa vähennyskelpoisia. Osakesäästötilin tappio olisi vähennyskelpoinen silloin, kun osakesäästötili lopetetaan. Osakesäästötilin tappio olisi vähennyskelpoinen veronalaisista pääomatuloista sinä vuonna, jona osakesäästötili lopetetaan. Siltä osin kuin tappiota ei verovuonna ole vähennetty veronalaisista pääomatuloista, otettaisiin se huomioon vahvistettaessa pääomatulolajin tappiota.
Perintöverotus
Perintöverotuksessa osakesäästötilillä olevat varat arvostettaisiin kuolinhetken käyvän arvon mukaan. Säästäjän kuoleman johdosta tapahtuvasta osakesäästötilin lakkaamisesta ei aiheutuisi tuloveroseuraamuksia. Osakkeita edelleen luovutettaessa osakkeiden hankintamenoksi katsottaisiin perintöverotuksessa käytetty verotusarvo.
Kapitalisaatiosopimukset
Kapitalisaatiosopimusten luovutuksen verotuksesta otettaisiin tuloverolakiin nimenomaiset säännökset. Nykyisestä verotuskäytännöstä poiketen kapitalisaatiosopimuksen luovutukseen sovellettaisiin luovutusvoittoverotusta koskevia säännöksiä, kuitenkin siten, että luovutukseen ei sovellettaisi hankintameno-olettamaa koskevia säännöksiä.
Sopimuksen perusteella takaisinostoarvona tai muulla nimellä maksetuista suorituksista luetaan maksuvuoden veronalaiseksi tuloksi se suhteellinen osuus, joka maksuhetkellä vastaa jäljellä olevan tuoton osuutta jäljellä olevasta säästömäärästä. Tuotoksi katsotaan se osa kapitalisaatiosopimuksen säästöstä, joka ylittää kapitalisaatiosopimuksen maksujen määrän.
Kapitalisaatiosopimuksen tappio olisi ehdotuksen mukaan verotuksessa vähennyskelpoinen. Tappio vähennettäisiin sopimuksen päättymisvuonna, jolloin tappio myös käy lopulliseksi.
Säästöhenkivakuutukset
Säästöhenkivakuutusten tuoton verotusta koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että vakuutussuorituksesta katsottaisiin sen maksuvuoden veronalaiseksi pääomatuloksi se suhteellinen osa, joka maksuhetkellä vastaa tuoton osuutta säästömäärästä.
Edellytyksenä sille, että veronalaista olisi vain tuoton osuus, olisi se, että maksuja ei ole vähennetty verotuksessa. Jos sopimuksen perusteella sopimusaikana maksettujen suoritusten määrä vähennettynä niistä tuloksi luetulla määrällä alittaa maksujen määrän, näin muodostunut tappio olisi vähennyskelpoinen veronalaisista pääomatuloista sopimuksen päättymisvuonna ja otettaisiin huomioon pääomatulolajin tappiota vahvistettaessa.
Määräaikaiset ja elinikäiset eläkevakuutukset
Ehdotuksen mukaan vakuutetun ottaman määräaikaisen eläkevakuutuksen tuoton verotukseen sovellettaisiin samaa verotustapaa kuin säästöhenkivakuutuksiin ja kapitalisaatiosopimuksiin. Sama koskisi tappioiden vähentämistä.
Elinikäisen eläkevakuutuksen perusteella verovuonna maksetusta eläkkeestä katsottaisiin veronalaiseksi pääomatuloksi se osa, joka ylittää maksettujen vakuutusmaksujen määrän jaettuna vakuutetun ikäisen henkilön elinajanodotteella sinä vuonna, jona eläkkeen maksaminen alkaa.
Hallintarekisteröityjen osakkeiden osinkojen verotus
Hallitus esittää lainmuutoksia (He 282/2018), joiden perusteella verottaja saa vastedes mahdollisimman kattavasti tiedot myös niistä osingonsaajista, joiden osingot maksetaan ulkomailla hallintarekisteröidyille osakkeille. Muutosten tarkoituksena on varmistaa, että verottaja saa perittyä aina oikeamääräisen veron.
Lisäksi muutokset yhdenmukaistavat pörssiyhtiön hallintarekisteröidystä osakkeesta saadun osingon lähdeverotuksen menettelytapoja. Kuten tähänkin asti on kaikissa tilanteissa tunnistettava osingon saaja, selvittävä luotettavasti tämän verotuksellinen asuinvaltio ja varmistettava, että verosopimusta voidaan soveltaa saatuihin osinkoihin.
Osingon maksuhetkellä on mahdollista jatkossa soveltaa verosopimusta, kun säilytysketjusta saadaan veromaatiedot. Tämä edellyttää, että osingon saajan loppusaajatiedot toimitetaan seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä vuosi-ilmoituksella Verohallinnolle. Yksinkertaistettu menettely muuttuu siten, että myös silloin loppusaajatiedot on annettava vuosi-ilmoituksella.
Jos lähdevero on alle 15 prosenttia, loppusaajatietoja ei enää tarvitse antaa osinkoa maksettaessa, vaan myös niiden osalta tiedot on annettava vuosi-ilmoituksella.
Jos säilyttäjällä tai osingon maksajalla ei ole tietoa osingon lopullisesta saajasta, osingosta peritään 35 prosentin lähdevero. Jos säilyttäjä tai maksaja tietää, että saaja on Suomessa asuva henkilö, lähdeveroa ei voida periä, vaan osingosta on toimitettava 50 prosentin ennakonpidätys.
Lakia sovelletaan osinkoihin, jotka jaetaan vuoden 2020 jälkeen. Ensimmäiset uuden lain mukaiset vuosi-ilmoitukset olisi siten annettava tammikuun lopussa 2022.
Erityisjärjestelmää käyttävien verotusmenettely
Hallitus on antanut lakiesityksen (He 283/2018), jossa esitetään muutoksia arvonlisäverotuksen erityisjärjestelmää käyttävien verovelvollisten verotukseen. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä marraskuuta 2019.
EU-maahan sijoittautunut arvonlisäverovelvollinen elinkeinonharjoittaja voi käyttää erityisjärjestelmää myydessään tele-, lähetys- tai sähköisiä palveluja kuluttajille EU-maissa, joissa elinkeinonharjoittajalla ei ole liiketoiminnan kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa. Erityisjärjestelmää käyttävä elinkeinonharjoittaja hoitaa tele-, lähetys- ja sähköisten palvelujen myyntien arvonlisäverotukseen liittyvät ilmoitus- ja maksuvelvoitteet keskitetysti yhden EU-maan kautta. Myös EU:n ulkopuolelle sijoittautunut elinkeinonharjoittaja voi käyttää erityisjärjestelmää myydessään tele-, lähetys- tai sähköisiä palveluja kuluttajille EU:n alueella.
Arvonlisäverotuksen erityisjärjestelmiin sovellettavaa veronkantomenettelyä ehdotetaan muutettavaksi siten, että Suomeen erityisjärjestelmän kautta suoritettavien verojen veronkantomenettely olisi mahdollisimman yhdenmukainen muiden oma-aloitteisten verojen menettelyn kanssa.
Erityisjärjestelmää käyttävään verovelvolliseen sovellettavat seuraamusmaksut yhtenäistettäisiin oma-aloitteisiin veroihin muutoin sovellettavien seuraamusmaksujen kanssa. Lisäksi erityisjärjestelmän piiriin kuuluville veroille laskettaisiin veronlisäyksen ja viivekoron sijasta viivästyskorkoa kuten muillekin yhtenäistetyn verotusmenettelyn soveltamisalaan kuuluville oma-aloitteisille veroille.