TaxFax nro 74 • 13.12.2018
Sähköisten julkaisujen arvonlisäverokanta
Hallitus esittää (He 303/2018), että arvonlisäverolakia muutetaan siten, että sähköisiin kirjoihin ja sanoma- ja aikakauslehtiin sekä lehtien irtonumeromyyntiin sovellettavaa verokantaa alennetaan 24 prosentista 10 prosenttiin. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 heinäkuun alusta.
Tietokoneohjelmia tai -pelejä ei pidettäisi sähköisinä julkaisuina. Sähköisessä muodossa olevia tietokantoja ja muita vastaavia tietosisältöjä ei pidettäisi sähköisinä julkaisuina. Kokonaan tai pääasiassa musiikki- tai videosisältöä sisältävät julkaisut verotettaisiin nykyiseen tapaan yleisellä 24 prosentin verokannalla.
Sijoitusrahastojen verotus
Hallitus esittää muutoksia sijoitusrahastojen verosääntelyyn (He 304/2018). Esityksessä esitetään, että sijoitusrahastoa pidettäisiin edelleen verovapaana yhteisönä, mutta tuloverolaissa säädettäisiin tarkemmin verovapauden edellytyksistä. Verovapauden edellytyksenä olisi, että sijoitusrahasto on sopimusperusteinen, rahastolla on vähintään 30 osuudenomistajaa ja rahasto on avoin.
Tuloverolakiin ehdotetaan otettavaksi erillinen säännös erikoissijoitusrahaston tuloverovapaudesta ja sen edellytyksistä. Jos sijoitusrahasto tai erikoissijoitusrahasto koostuu yhdestä tai useammasta alarahastosta, sovellettaisiin alarahastoon, mitä sijoitusrahastosta tai erikoissijoitusrahastosta säädetään.
Sijoitusrahaston ja erikoissijoitusrahaston verovapautta koskevia säännöksiä sovellettaisiin myös niitä vastaaviin sopimusperusteisiin ulkomaisiin rahastoihin. Sijoitusrahastojen verovapautta koskevan säännöksen soveltaminen edellyttäisi myös, että Suomen ja ulkomaisen sijoitusrahaston rekisteröintivaltion välillä olisi voimassa sopimus tietojenvaihdosta ja että rekisteröintivaltiosta on myös tosiasiassa mahdollista saada riittävät tiedot verovapauden edellytysten arvioimiseksi.
Rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettuun lakiin ehdotetaan otettavaksi säännökset kotimaista verovapaata sijoitusrahastoa tai erikoissijoitusrahastoa vastaavalle ulkomaiselle rahastolle maksettujen osinkojen lähdeverovapaudesta. Tavoitteena on selkiyttää niitä tilanteita, joissa ulkomainen rahasto rinnastuu verotuksessa suomalaiseen verovapaaseen sijoitusrahastoon tai erikoissijoitusrahastoon.
Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2019. Lakeja sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa.
Ulkomaisten pääomasijoittajien verotus
Hallitus esittää muutoksia ulkomaisten pääomasijoittajien verosääntelyyn (He 306/2018). Rajoitetusti verovelvollisen suomalaiseen kommandiittiyhtiömuotoiseen pääomarahastoon tekemän sijoituksen verokohtelua muutettaisiin siten, että sijoituksen voisi tehdä myös rahastojen rahaston kautta ja sijoitus asetettaisiin verotuksellisesti samaan asemaan kuin suoraan suomalaiseen kohdeyritykseen tehty sijoitus.
Rajoitetusti verovelvolliseen pääomasijoittajaan olisi sovellettava kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevaa sopimusta. Rahastojen rahaston olisi oltava rekisteröity sellaisella lainkäyttöalueella tai perustettu sellaisen lainkäyttöalueen lainsäädännön mukaisesti, jonka kanssa on sovittu viranomaisten välisestä tietojenvaihdosta veroasioissa.
Lisäksi lakiin lisättäisiin edellytys siitä, että suomalaisen kommandiittiyhtiömuotoisen pääomarahaston olisi oltava vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitettu vaihtoehtorahasto.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2019. Lakia sovellettaisiin pääasiallisesti ensimmäisen kerran verovuodelta 2019 toimitettavassa verotuksessa. Ennen lain voimaantuloa rekisteröityjen pääomasijoitustoimintaa harjoittavien kommandiittiyhtiöiden osalta vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain soveltumista koskevaa vaatimusta sovellettaisiin kuitenkin ensimmäisen kerran vuodelta 2024 toimitettavassa verotuksessa.
Kansainvälisten veroriitojen ratkaiseminen
Hallitus esittää kansainvälisten veroriitojen ratkaisumenettelyä koskevan lain säätämistä (He 308/2018). Uuden lain tavoitteena on saattaa kansainvälisten veroriitojen ratkaisumenettelyä koskeva EU-direktiivi voimaan Suomessa. Menettelyssä yksittäiseen, kansainvälistä verotusta koskevaan tulkintaongelmaan EU-valtioiden välillä pyrittäisiin löytämään ratkaisu valtioiden välisin neuvotteluin ja viime kädessä välimiesmenettelyssä.
Tavoitteena on soveltaa uusia säännöksiä tietyiltä osin myös muihin valtioiden välisiin, kansainvälistä verotusta koskeviin riidanratkaisumenettelyihin. Tarkoituksena on, että tiettyjä uuteen lakiin sisältyviä säännöksiä sovellettaisiin myös silloin, kun verovelvollinen on hakeutunut riitojenratkaisua koskevaan menettelyyn verosopimuksen perusteella tai siirtohinnoittelua koskevan EU-arbitraatiosopimuksen nojalla. EU-arbitraatiosopimuksen puitteissa voidaan pyrkiä ratkomaan EU-valtioiden välisiä siirtohinnoitteluun liittyviä ongelmia.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 30 päivänä kesäkuuta 2019. Direktiivin mukaiseen menettelyyn liittyviä säännöksiä sovellettaisiin hakemuksiin, jotka on tehty 1.7.2019 tai sen jälkeen koskien 1.1. 2018 tai sen jälkeen alkaneita verovuosia. Muilta osin säännöksiä sovellettaisiin hakemuksiin, jotka on tehty 1.7.2019 tai sen jälkeen.
Veropohjan rapautumisen estäminen
Hallitus ehdottaa (He 307/2018), että eduskunta hyväksyisi Pariisissa vuonna 2016 tehdyn monenvälisen yleissopimuksen, jolla mukautetaan verosopimuksia veropohjan rapautumisen ja voitonsiirron estämiseksi. Tavoitteena on varmistaa, että verosopimusetuja ei anneta veron kiertämisen tai välttämisen tilanteissa.
Yleissopimus mahdollistaa lukuisten kahdenvälisten verosopimusten mukauttamisen yhdellä monenvälisellä sopimuksella ilman jokaisen kahdenvälisen sopimuksen erillistä muuttamista sekä muutoksia koskevia hyväksymis- ja voimaansaattamismenettelyjä.
Yleissopimusta sovelletaan varsinaisen verosopimuksen rinnalla. Jotta yleissopimuksella olisi vaikutuksia tiettyyn verosopimukseen, on kahdenvälisen verosopimuksen molempien osapuolien sitouduttava yleissopimukseen.
Välimiesmenettelyn kautta verovelvollisilla olisi käytössään entistä tehokkaampi keinoja, joiden avulla oman, kaksinkertaista verotusta koskevan tapauksensa voisi saattaa valtioiden väliseen menettelyyn ja saada asiassa ratkaisun.