TaxFax nro 77 • 21.12.2018
Sosiaalivakuutusmaksut 2019
Verohallinto on julkaissut taulukon v. 2019 sosiaalivakuutusmaksuista:
Verohallinnolle maksettavat
|
Työnantajan sairausvakuutusmaksu |
0,77 % |
|
Vakuutetun sairausvakuutusmaksu: |
|
|
- sairaanhoitomaksu palkka- ja työtuloista |
0,00 % |
|
- päivärahamaksu - jos tulot ovat alle 14 282 euroa |
1,54 % 0,00% |
|
yhteensä (minipidätys) |
1,54 % |
|
Sairaanhoitomaksu eläke- ja etuustuloista |
1,61% |
|
YEL-yrittäjän päivärahamaksun korotus |
0,23 % |
|
YEL-yrittäjän korotettu päivärahamaksu |
1,77 % |
Vakuutusyhtiöille maksettavat
|
Työntekijän eläkevakuutusmaksu (17–52-vuotiaat) |
6,75 % |
|
Työntekijän eläkevakuutusmaksu (53–62-vuotiaat) |
8,25 % |
|
Työntekijän eläkevakuutusmaksu (63–67-vuotiaat) |
6,75 % |
|
Työnantajan eläkevakuutusmaksu (keskimäärin) |
17,35 % |
|
Työnantajan eläkevakuutusmaksu (merimiehet) |
12,80 % |
Työttömyysvakuutusrahastolle maksettavat
|
Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu osaomistajan työttömyysvakuutusmaksu |
1,50 % 0,78 % |
|
Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu (17– 64-vuotiaat) |
|
|
- palkkoja maksettu enintään 2 086 500 euroa/vuosi |
0,50 % |
|
- palkkoja maksettu yli 2 086 500 euroa/vuosi |
2,05 % |
Työnantajan tapaturmavakuutusmaksu sekä ryhmähenkivakuutusmaksu vaihtelevat toimiala- ja yrityskohtaisesti.
YIT:n ja Lemminkäisen sulautuminen
Verohallinto on julkaissut 18.12.2018 päivätyn ohjeen YIT Oyj:n ja Lemminkäinen Oyj:n sulautuminen (linkki). Ohjeessa käsitellään YIT Oyj:n ja Lemminkäinen Oyj:n sulautumisen veroseuraamuksia osakkeenomistajina olleiden yksityishenkilöiden kannalta.
Lemminkäinen on sulautunut varoineen ja velkoineen YIT:hen ja sulautuminen on astunut voimaan sen kaupparekisteriin merkitsemishetkellä 1.2.2018. Sulautuminen täyttää verovapauden edellytykset, koska käteisvastikkeen määrä on ollut alle 10 % vastikkeena annettujen osakkeiden yhteenlasketusta nimellisarvosta. YIT:n sulautumisessa Lemminkäisen osakkeenomistajille sulautumisvastikkeena antamien YIT:n uusien osakkeiden perusteella ei muodostu veronalaista tuloa. Sulautumisen seurauksena yhden Lemminkäisen osakkeen hankintahinta luetaan 3,6146 uuden YIT:n osakkeen hankintahinnaksi.
Siltä osin kuin Lemminkäisen osakkeenomistajille on annettu sulautumisvastikkeena rahaa, sulautumista pidetään osakkeiden luovutuksena. Sulautumisessa saatua luovutusvoittoa verotetaan pääomatulona.
Portugalin verosopimus kumottu
Valtiovarainministeriö tiedottaa, että Suomen ja Portugalin välillä alkaa vuoden 2019 alusta verosopimukseton tila, kun vanha sopimus kumoutuu eikä uusi sopimus tule sovellettavaksi.
Kumpikin maa verottaa toiseen maahan maksettavia tuloja sisäisen verolainsäädäntönsä perusteella. Suomi poistaa kaksinkertaisen verotuksen vain Portugalissa maksetun valtionveron osalta.
Eläketulon verotus
Verohallinto on julkaissut 18.12.2018 päivätyn ohjeen Eläketulojen verotus (linkki). Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty vuoden 2019 lainsäädäntömuutoksilla.
Eläketulosta ei peritä työntekijän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksua eikä sairausvakuutuksen päivärahamaksua kuten palkasta. Eläketulosta peritään ainoastaan sairaanhoitomaksu, joka on 1,61 % vuonna 2019 (1,53 % vuonna 2018). Sairaanhoitomaksua peritään kunnallisverotuksessa verotettavan ansiotulon perusteella. Yrittäjän ja joissakin tapauksissa myös apurahansaajan sairaanhoitomaksun perusteena ovat eläkelain mukaiset työtulot.
Arvonlisäveron erityisjärjestelmä
Verohallinto on julkaissut 21.12.2018 päivätyn ohjeen Arvonlisäveron erityisjärjestelmä. Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty 1.1.2019 voimaan tulevien muutosten vuoksi (linkki).
Muille kuin elinkeinonharjoittajille (kuluttajat) myydyt telepalvelut, radio- ja televisiolähetyspalvelut ja sähköiset palvelut verotetaan siinä maassa, johon ostaja on sijoittautunut. Myyjä voi käyttää myynnistä suoritettavan veron ilmoittamiseksi ja maksamiseksi arvonlisäveron erityisjärjestelmää.
Erityisjärjestelmää käyttävä elinkeinonharjoittaja hoitaa tele-, lähetys- ja sähköisten palvelujen myyntien arvonlisäverotukseen liittyvät ilmoitus- ja maksuvelvoitteet keskitetysti yhden EU-maan kautta. Elinkeinonharjoittaja, joka ei käytä erityisjärjestelmää, on velvollinen rekisteröitymään arvonlisäverovelvolliseksi niissä EU-maissa, joissa hän myy tele-, lähetys- tai sähköisiä palveluja kuluttajille.
1.1.2019 lähtien tele-, lähetys- ja sähköisten palvelujen myynnit toisissa EU-maissa oleville kuluttajille 10 000 euron arvonlisäverottomaan liikevaihtorajaan asti voidaan verottaa EU:n arvonlisäveroalueelle sijoittautuneen myyjän maassa. Suomeen sijoittautuneen vähäisen liiketoiminnan harjoittajan ei siten 1.1.2019 lähtien ole rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi toisessa EU-maassa tele-, lähetys- tai sähköisen palvelun myynnistä tässä toisessa EU-maassa olevalle kuluttajalle.
Uutta oikeuskäytäntöä
Virtuaalivaluutan luovutuksen verotuksessa voidaan soveltaa hankintameno-olettamaa
Asiassa oli ratkaistava, katsotaanko verovelvollisen toteuttama virtuaalivaluutan luovutus tuloverolain 45 §:n 1 momentin mukaiseksi omaisuuden luovutukseksi, johon sovelletaan tuloverolain 46 §:n 1 momentin mukaisia luovutusvoiton laskemista koskevia säännöksiä, kun Bitcoin-virtuaalivaluuttaa (BTC), Ethereum-virtuaalivaluuttaa (ETH), OmiseGO-virtuaalivaluuttaa (OMG), Metal-virtuaalivaluuttaa (MTL), Chainlink-virtuaalivaluuttaa (LINK) ja districtOx-virtuaalivaluuttaa (DNT) myydään saaden vastasuorituksena rahaa.
Hallinto-oikeus totesi, että luovutusvoittoverotuksen ala on laaja. Lähtökohtaisesti kaikki omaisuuden vastikkeelliset luovutukset kuuluvat luovutusvoittoverotuksen piiriin, jollei erikseen ole toisin säädetty. Luovutusvoitot ovat pääsääntöisesti veronalaisia riippumatta luovutetun omaisuuden laadusta, käyttötarkoituksesta, saantotavasta, luovutuksen syystä, omistusajan pituudesta tai vastikkeen laadusta.
Hallinto-oikeus totesi, että luovutusvoittoverotuksen kohteena voi olla kaikenlainen kiinteä tai irtain omaisuus, irtaimen omaisuuden joukossa myös aineeton omaisuus. Luovutusvoittojen verotusta koskevan oikeuskäytännön perusteella voidaan päätellä, että luovutusvoittoverotus ei rajoitu ainoastaan esineiden omistusoikeuden luovutuksiin.
Hallinto-oikeus totesi, että vaikka virtuaalivaluutalla ei ole lainsäädäntöön perustuvaa virallista asemaa, voidaan virtuaalivaluuttaa käyttää vaihdon välineenä tai sijoituskohteena. Virtuaalivaluutan luovutus rahavastiketta vastaan merkitsee virtuaalivaluutan omistusoikeuden vastikkeellista luovutusta. Virtuaalivaluutan tuottama tulo syntyy sen luovutuksen yhteydessä realisoituvan arvonnousun perusteella. Koska virtuaalivaluutta on ostajan ja myyjän sopimussuhteesta riippumaton hyödyke, virtuaalivaluutta ei hallinto-oikeuden arvion mukaan ole rinnastettavissa hinnanero- tai muihin johdannaissopimuksiin, joiden nojalla osapuolet maksavat toisilleen sopimuksenmukaisia rahasuorituksia ilman, että mikään varallisuusarvoinen omaisuus vaihtaa omistajaa.
Hallinto-oikeus katsoi, että virtuaalivaluuttaa voidaan pitää omaisuutena, jolla on aineettomien oikeuksien tavoin varallisuusarvoa. Koska virtuaalivaluutan verotuksesta ei ole lain tasolla erikseen säädetty, on kuvattuja virtuaalivaluutan luovutuksia pidettävä tuloverolain 45 §:n 1 momentin mukaisina omaisuuden luovutuksina, joihin sovelletaan tuloverolain 46 §:n 1 momentin mukaisia luovutusvoiton laskemista koskevia säännöksiä.
Ennakkoratkaisua muutettiin siten, että verovelvollisen myydessä ennakkoratkaisuhakemuksessa kuvatulla tavalla, siinä mainittuja virtuaalivaluuttoja saaden vastasuorituksena rahaa, luovutukset katsotaan tuloverolain 45 §:n 1 momentin mukaisiksi omaisuuden luovutuksiksi, joihin sovelletaan tuloverolain 46 §:n 1 momentin mukaisia luovutusvoiton laskemista koskevia säännöksiä.
Itä-Suomen hallinto-oikeus 29.11.2018 T:18/1027/1