TaxFax nro 8 • 5.3.2018
Työpanokseen perustuvan osingon ja ylijäämän verotus
Verohallinto on julkaissut 1.3.2018 päivätyn ohjeen Työpanokseen perustuvan osingon ja ylijäämän verotus (dnro: A263/200/2017). Ohjeessa käsitellään työpanokseen perustuvan osingon ja siihen rinnastettavan osuuskunnan ylijäämän verotusta.
Ohjetta on päivitetty varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta koskevan tuloverolain 33 b §:n 6 momentin (30.12.2013/1237) säätämisen sekä korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2016 antamien ratkaisujen KHO 2016:218 ja KHO 2016:219 perusteella.
Työpanososinko
Työpanososinkoa on vain sellainen osinko, jonka jakoperusteena on osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanos. Osinko ei siten ole työpanososinkoa pelkästään sen johdosta, että osingon jakaneen yhtiön tulos on kertynyt ehkä yksinomaankin osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työskentelyn perusteella. Jos osingon jakoperusteena ei ole miltään osin työpanos, vaan esimerkiksi omistusosuus yhtiössä, työpanososinkoa koskevia säännöksiä ei sovelleta.
Verotuskäytännössä on kuitenkin sovellettu työpanososinkosäännöksiä tilanteisiin, joissa osingonjako sinänsä perustuu näennäisesti osakeomistukseen, mutta erilaisilla sopimusjärjestelyillä osakkeiden lukumäärä tai oikeus omistaa osakkeita tosiasiassa määräytyy henkilön työpanoksen mukaan. Asiaa arvioitaessa ei ole merkitystä, muuttuuko osakkeiden lukumäärä tai oikeus omistaa osakkeita vastikkeellisesti vai vastikkeettomasti.
Holdingyhtiölle jaettu työpanososinko
Työpanososinko voidaan jakaa osakeyhtiölle, jonka osakkeita työpanososingosta verovelvollinen henkilö omistaa. Tällaista "väliyhtiötä" kutsutaan seuraavassa holdingyhtiöksi). Työpanososingosta verovelvollisen henkilön ansiotulona verotettu osinko ei ole holdingyhtiön verotuksessa veronalaista tuloa.
Holdingyhtiö voi jakaa saamansa tulon edelleen osinkona omistajalleen. Työpanososinkona jo verotettua osinkoa vastaavaa osinkoa ei tällaisessa tapauksessa veroteta toiseen kertaan samalla verovelvollisella. Holdingyhtiöstä edelleen jaettu osinko on hänelle verovapaata tuloa. Holdingyhtiön edelleen jakamia osinkoja ei tällaisessa tilanteessa myöskään oteta huomioon laskettaessa tuloverolain 33 b §:n 1 momentin mukaista osinkotulon verovapaata määrää.
Holdingyhtiöllä voi olla muutakin tuloa kuin työpanokseen perustuva osinko, esimerkiksi sijoitustoiminnan tuottoja. Tällöin on ratkaistava, miltä osin edelleen jaettu osinko vastaa jo verotettua työpanososinkoa ja miltä osin se perustuu muuhun tuloon. Verovelvollinen voi osoittaa, että holdingyhtiön jakama osinko ei ole edelleen jaettua työpanososinkoa, vaan muun toiminnan tuottoa. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun holdingyhtiö on jakanut osingon ennen kuin työpanososinko on jaettu holdingyhtiölle ja holdingyhtiöllä on ollut muita voitonjakokelpoisia varoja.
Holdingyhtiön edelleen jakamat osingot katsotaan lähtökohtaisesti työpanososinkoa vastaaviksi osingoiksi. Verovelvollinen voi kuitenkin esittää muuta selvitystä jaettujen varojen luonteesta ja perusteesta.
Holdingyhtiössä voi olla osakkaina myös muita henkilöitä (esimerkiksi puoliso), kuin työsuorituksen tehnyt henkilö. Holdingyhtiö voi poiketa osakkeenomistajille kuuluvasta osinko-oikeudesta ja jakaa osakkaansa työpanososinkona verotetun tulon vain työpanoksen suorittajalle, vaikka holdingyhtiön yhtiöjärjestyksessä ei olisi mainintaa osakkeiden erilaisesta oikeudesta osinkoon.
Tällaisessa tilanteessa toisen osakkaan ei katsota luopuneen oikeudestaan osinkoon työnsuorittajan hyväksi, vaan kysymys on työpanososinkoa koskevan erityisjärjestelmän soveltamisesta, joten suosivaa osingonjakoa koskevat periaatteet eivät sovellu tilanteeseen (KHO 2016:218). Muun osingon kuin työpanososingon jakamiseen sen sijaan sovelletaan osingonjakoa ja suosivaa osingonjakoa koskevia yleisiä säännöksiä.
Holdingyhtiön jakama osinko verotetaan osingon saaneen henkilön tulona, jos yhtiö jakaa osingon muulle henkilölle kuin sille, jota on verotettu työpanokseen perustuvasta osingosta. Jos holdingyhtiö maksaa työpanososingosta verotetulle henkilölle muuta tuloa kuin osinkoa (esimerkiksi palkkaa), saatu tulo on veronalaista palkkaa koskevien säännösten mukaan. Samoin jos työpanososingosta verotettu henkilö myy tai muulla tavoin luovuttaa holdingyhtiön tai suoraan osinkoa jakavan yhtiön osakkeet, saatu tulo on veronalaista yleisten luovutusta koskevien säännösten mukaan.
Esimerkiksi ratkaisussa KHO 2016:219 osakkeiden luovutus verotettiin luovutusvoittoja koskevien säännösten mukaan, kun verovelvollinen luovutti kaikki osakkeensa samanaikaisesti yhtiöjärjestyksen määräysten mukaisesti eikä hänelle suunnatulla annilla tai muutoinkaan luovutettu uudestaan yhtiön osakkeita.
Ennakkoperintärekisteröinnin vaikutukset yritystoimintaan
Verohallinto on julkaissut 1.3.2018 päivätyn ohjeen Ennakkoperintärekisteröinnin vaikutukset yritystoimintaan (dnro: A15/200/2018). Ennakkoperintärekisteriin merkitään hakemuksesta se, joka harjoittaa tai todennäköisesti ryhtyy harjoittamaan elinkeinotoimintaa, maataloutta tai muuta tulonhankkimistoimintaa, josta saatua korvausta ei ole pidettävä palkkana eikä urheilijan palkkiona.
Ennakkoperintärekisteriin merkitylle toimijalle maksetusta työ- tai käyttökorvauksesta ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä. Mikäli yritys, joka laskuttaa työ- tai käyttökorvauksia ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin, tulee palvelunostajan toimittaa ennakonpidätys veloitetusta kauppahinnasta. Yhteisöiltä, yhteisetuuksilta ja yhtymiltä pidätys toimitetaan 13 %:n suuruisena ja luonnolliselta henkilöltä verokortin perusteella.
Aikaisemmat ennakkoperintärekisterin tarkistuspäivät 28.2. ja 31.8. poistuivat käytöstä 1.3.2018.
Uudet tarkistuspäivät otetaan käyttöön 1.9.2018 ja tämän ajankohdan jälkeen uudet tarkistuspäivät ovat 1.3., 1.6., 1.9. ja 1.12. Yrityskohtaista tarkistuspäivää ei enää ole. Tarkistuspäiviä ei enää näytetä ennakkoperintärekisterimerkinnän yhteydessä YTJ:ssä ja Ilmoitin.fi-palvelussa.
Koska rekisteristä voidaan poistaa myös muuna ajankohtana kuin tarkistuspäivänä, maksajan tulisi tarkistaa maksun saajan rekisteröintiasema aina maksuhetkellä. Tarkistuskanavat eli YTJ.fi, ilmoitin.fi ja YTJ-palvelut säilyvät ennallaan. Tarkistuspäivän kumoaa työkorvauksen maksajalle toimitettu kirjallinen ilmoitus rekisteristä poistamisesta.
Sukupolvenvaihdoshuojennuksen vaikutus maatilan hankintamenoon
Verohallinto on julkaissut kannanoton (12.2.2018, dnro: A18/200/2018)Sukupolvenvaihdoshuojennuksen vaikutuksesta maatilan hankintamenoon.
Luovutusvoiton ja toimintamuodon muutoksen verotuksessa sovellettavana spv-arvona käytetään omaisuuden lahja- ja perintöverotuksessa vahvistettuja huojennettua arvoja, kun tila on saatu lahjana, perintönä tai lahjanluonteisella kaupalla ja lahja- tai perintöveroa on huojennettu perintö- ja lahjaverolain 55 §:n nojalla. Verohallinnon kannanotossa kerrotaan kuinka spv-arvot arvioidaan ja määritetään jälkikäteen, jos lahja- ja perintöverotuksessa vahvistettuja huojennettua arvoja ei ole käytettävissä.
Verohallinnon puhelinpalvelusta ei saanut palvelua kohtuullisessa ajassa
Apulaisoikeuskanslerin sijainen kehotti Verohallintoa kiinnittämään huomiota hyvään hallintoon kuuluvan palveluperiaatteen noudattamiseen ja neuvonnan asianmukaiseen saamiseen Verohallinnon tarjoaman puhelinpalvelun välityksellä kohtuullisessa ajassa (Oikeuskanslerinviraston päätös 27.02.2018, Dnro OKV/498/1/2017).
Kantelija oli kantelussaan arvostellut Verohallinnon puhelinpalvelun jonotuksen kestoa ja palvelun maksullisuutta. Kantelijan Verohallinnolta saamassa selvityspyyntökirjeessä on mainittu vuosi-ilmoitusten puhelinnumero, johon soittamalla on ollut mahdollista saada asiassa ohjeita ja lisätietoja. Hän on kertonut soittaneensa mainittuun puhelinpalveluun yli tunnin saamatta palvelua.
Selvityksen mukaan Verohallinto informoi asiakkaitaan internetsivuillaan jonotusajan enimmäispituudesta ja asiakkaalle annettavasta katkaisutiedotteesta. Verohallinnon palvelunumeroissa jonotusaika on rajattu 10 minuuttiin. Muutamissa palvelunumeroissa oli alkuvuodesta 2017 parin päivän ajan tekninen virhe, jolloin puhelu ei katkennut 10 minuutin jonotusajan jälkeen.
Verohallinnon selvityksen mukaan kantelijan yhtiön puhelinnumerosta soitettiin kysymyksessä olevaan palkkojen ja muiden suoritusten vuosi-ilmoituksia koskevaan palvelunumeroon 20.2.2017 yhteensä 19 kertaa klo 9:13–9:58 välisenä aikana, joista puheluista 18 kertaa jonoon ei päässyt lainkaan ja viimeisellä kerralla puheluun ei ehditty vastaamaan 10 minuutin jonotusajan kuluessa.
Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi, että kantelija ei ollut saanut haluamaansa puhelinpalvelua hyvän hallinnon edellyttämällä tavalla.