TaxFax nro 1 • 2.1.2019
Tulorekisteri otettu käyttöön
Työnantajat ilmoittavat tulorekisteriin kaikki maksetut palkat 1.1.2019 alkaen. Tiedot ilmoitetaan joko automaattisesti suoraan palkkajärjestelmästä rajapintaa pitkin tai lataamalla tiedostot tai syöttämällä tiedot verkkolomakkeella tulorekisterin sähköisessä asiointipalvelussa. Tiedot voi ilmoittaa tulorekisteriin vain erityisestä syystä paperilomakkeella.
Tulorekisteriyksikkö on julkaissut tulorekisteri.fi-sivulla yksityiskohtaisen luettelon tulorekisteriin talletettavista tiedoista ja ilmoittamiseen liittyvät soveltamisohjeet (linkki).
Tulorekisteriin ilmoitettavia pakollisia tietoja ovat tehdystä työstä maksetut palkat, luontoisedut, palkkiot, työkorvaukset sekä muut ansiotulot. Myös verovapaat ja veronalaiset kustannusten korvaukset on ilmoitettava. Tulorekisteriin ilmoitetaan maksetut päivärahat, ateriakorvaukset ja kilometrikorvaukset.
Tulorekisteri koskee myös kaikenlaisia yhdistyksiä (mm. yleishyödyllinen tai rekisteröimätön yhdistys tai säätiö), jotka maksavat palkkoja tai muita ansiotuloja. Mikäli esimerkiksi urheiluseura maksaa palkkaa tai muita ansiotuloja, kuten erotuomareiden palkkioita tai valmentajien kustannusten korvauksia, sen on ilmoitettava tiedot tulorekisteriin.
Tulorekisteri koskee myös asunto-osakeyhtiöitä ja kiinteistöosakeyhtiöitä, jotka maksavat palkkoja, muita ansiotuloja tai kustannusten korvauksia. Jos taloyhtiö maksaa hallituksen jäsenille kustannusten korvauksia esimerkiksi oman puhelimen käytöstä tai kilometrikorvauksia, korvaukset on ilmoitettava tulorekisteriin. Isännöitsijän palkkiot on ilmoitettava, jos isännöitsijä tai isännöitsijäyhtiö ei ole ennakkoperintärekisterissä. Toiminnantarkastajan palkkio on ilmoitettava tulorekisteriin, jos toiminnantarkastaja ei ole ennakkoperintärekisterissä. Remonteista maksetut korvaukset on ilmoitettava tulorekisteriin, jos remonttipalvelua tarjoava yritys tai henkilö ei ole ennakkoperintärekisterissä.
Yrityksen omistajan palkat
Tulorekisteriin ilmoitetaan kaikki palkat vakuuttamismuodosta riippumatta. YEL- ja MYEL-vakuutetulle yrittäjälle maksettu palkkatulo ilmoitetaan tulorekisteriin.
Yrityksen omistajien palkkatietojen ilmoittamisessa on merkitystä sillä, voiko yrityksen omistaja nostaa yrityksestä palkkaa. Osakeyhtiöstä yrityksen omistaja voi nostaa palkkaa, mutta esimerkiksi toiminimestä yrittäjä ei voi nostaa palkkaa vaan nostot ovat yksityisnostoja. Osakeyhtiön omistajalle maksettu palkka ilmoitetaan tulorekisteriin. Toiminimen yksityisnostoja käsitellään toiminimen kirjanpidossa, ja ne ilmoitetaan veroilmoituksella. Toiminimiyrittäjän yksityisnostoja ei ilmoiteta tulorekisteriin. Jos toiminimellä on kuitenkin työntekijöitä, ilmoitetaan toiminimestä työntekijöille maksetut palkat tulorekisteriin.
Tulorekisteriin ei kuitenkaan ilmoiteta esimerkiksi
- työnantajan tositteen perusteella maksamia matka- ja majoittumiskorvauksia, kuten matkalippua tai hotellilaskua
- työnantajalle kuuluvia kulueriä
• jos työntekijä ostaa työmaalle kahvia ja pullaa ja kulut korvataan kuittien mukaan maksajalle tai jos työntekijä tankkaa firman auton omalla rahallaan ja tämä maksetaan kulukorvauksena palkan yhteydessä
- työnantajalle maksettuja korvauksia
- sosiaalivakuutusmaksujen perusteena käytettävää työtuloa, joka määritetään yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaan vakuutetulle yrittäjälle
- yritystuloja
poikkeuksena tästä: tulorekisteriin ilmoitetaan ennakkoperintärekisteriin kuulumattomalle työn suorittajalle maksetut vastikkeet (tulolajilla työkorvaus), joista tulee toimittaa ennakonpidätys. Ilmoitus on tehtävä riippumatta siitä, onko työkorvauksen saajana luonnollinen henkilö, osakeyhtiö, avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö.
Tiedot ilmoitetaan viiden päivän kuluessa maksupäivästä
Tietoja annetaan tulorekisteriin kahdella ilmoituksella. Palkkatietoilmoitus annetaan jokaisesta työntekijästä ja jokaiselta palkkapäivältä erikseen. Työnantajan erillisilmoitus annetaan yrityskohtaisesti kerran kuukaudessa.
Palkkatietoilmoitus tulee antaa viiden kalenteripäivän kuluessa maksupäivästä. Maksupäivällä tarkoitetaan palkkapäivää eli päivää, jolloin suoritus on tulonsaajan käytettävissä. Myös satunnaisena työnantajana toimivan yrityksen tulee antaa tiedot maksupäivä + 5 päivää -periaatteella.
Työnantajan erillisilmoitus annetaan palkanmaksua seuraavan kalenterikuukauden 5. päivänä. Erillisilmoituksella ilmoitetaan maksettujen työnantajan sairausvakuutusmaksujen yhteismäärä ja siitä mahdollisesti tehdyt vähennykset sekä työnantajarekisteriin kuuluvan työnantajan "Ei palkanmaksua" -tieto. Satunnaisen työnantajan tulee antaa tulorekisteriin työnantajan erillisilmoitus vain niiltä kuukausilta, joilta se maksaa palkkaa.
Palkkaennakko
Myös palkkaennakko tulee ilmoittaa viidentenä kalenteripäivänä palkkaennakon maksupäivästä. Palkkaennakosta tulee toimittaa ennakonpidätys ja maksaa sosiaalivakuutusmaksut. Palkkaennakko vähennetään työntekijän bruttopalkasta varsinaisena palkanmaksupäivänä. Tulorekisteriin ilmoitettua palkkaennakkoa ei saa ilmoittaa tulorekisteriin uudelleen varsinaisena palkanmaksupäivänä.
Luontoisedut ilmoitetaan myös ajantasaisesti
Luontoisedut ovat nautintaperiaatteen mukaisesti sen kuukauden tuloa, jolloin etu on ollut tulonsaajan käytettävissä.
Jos tulonsaajalle maksetaan sekä rahapalkkaa että luontoisetuja, ilmoitetaan kaikki tiedot maksupäivä + 5 päivää -periaatteella. Jos sen sijaan tulonsaajalle ei makseta rahasuorituksia eli rahapalkkaa vaan ainoastaan esimerkiksi luontoisetuja, ilmoitetaan tiedot tulorekisteriin kuukausittain viimeistään edun saamiskuukautta seuraavan kalenterikuukauden viidentenä päivänä.
Matkakustannusten korvausten ilmoittaminen
Myös verovapaat ja veronalaiset kustannusten korvaukset on ilmoitettava tulorekisteriin. Verovapaista kustannusten korvauksista ilmoitetaan kilometrikorvaukset, päivärahat ja ateriakorvaukset. Matkakustannusten korvaukset on ilmoitettava maksupäivä + 5 päivää -periaatteella, vaikka rahapalkkaa ei maksettaisi.
Esimerkiksi työntekijä toimittaa usean kuukauden matkalaskut kerralla työnantajalle ja verovapaat matkakulut maksetaan työntekijälle kerralla yhtenä maksupäivänä, Työnantaja ilmoittaa maksetut kulukorvaukset tulorekisteriin maksupäivän jälkeen viiden kalenteripäivän kuluessa. Maksetut kustannusten korvaukset (ja muut tulot) ilmoitetaan sen palkanmaksukauden ja maksupäivän ilmoituksella, jolloin kulut on korvattu tulonsaajalle tai muu tulo maksettu.
Palkanmaksukausi ja tulojen ansaintakausi tarkoittavat eri asioita. Ansaintakausi voi olla pidempi kuin palkanmaksukausi. Ansaintakausi on tulolajikohtainen tieto ja ilmaisee, miltä aikaväliltä tulo on kertynyt.
Tiedot tulee antaa tulorekisteriin ilman euromääräisiä alarajoja tai ikärajoja
Tiedot on annettava tulorekisteriin ilman euromääräisiä alarajoja. Tulorekisterin tiedon käyttäjillä, kuten Verohallinnolla, työeläkevakuutusyhtiöillä ja työtapaturmavakuutusyhtiöillä, on erilaisia euromääräisiä rajoja, jotka liittyvät esimerkiksi vakuuttamisen velvollisuuksiin tai ennakonpidätyksen toimittamiseen. On kuitenkin huomattava, että tulorekisteriin ilmoitetaan tiedot ilman euromääräisiä alarajoja. Jos maksat palkkaa, tiedot on ilmoitettava tulorekisteriin.
Myös alaikäisille maksettu palkka on ilmoitettava tulorekisteriin. Vaikka alaikäistä ei tarvitsisi sosiaalivakuuttaa, lapsen saama tulo on veronalaista ja tiedot on ilmoitettava tulorekisteriin kaikissa tilanteissa ilman euromääräisiä alarajoja.
Kotitalous työn teettäjänä
Verohallinto on julkaissut 14.12.2018 päivätyn ohjeen Kotitalous työn teettäjänä (linkki). Ohjeessa käsitellään yksityishenkilön (kotitalouden) verotukseen liittyviä velvoitteita silloin, kun kotitalous teettää työtä joko palkkaamalla työntekijän työsuhteeseen tai ostamalla palvelun yritykseltä tai yrittäjältä. Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty vuoden 2019 maksuprosenteilla sekä tehty verokortteja koskevien säännösten muutoksista ja tulorekisterin käyttöönotosta johtuvia muutoksia.
Huojennus ennakonpidätysvelvollisuudesta ja työantajan sairausvakuutusmaksusta
Kotitalous ei ole velvollinen toimittamaan ennakonpidätystä, jos samalle saajalle työstä maksettava palkka ja muut suoritukset eivät ylitä 1.500 euroa kalenterivuodessa. Jos palkkaa maksetaan useissa erissä, ennakonpidätyshuojennuksen raja määräytyy kalenterivuodessa maksettavan kokonaispalkan perusteella. Jos jo kalenterivuoden tai työsuhteen alkaessa tiedetään, että työntekijälle tullaan maksamaan kalenterivuoden aikana palkkaa yli 1.500 euroa, ennakonpidätys on toimitettava jo ensimmäisestä palkasta.
Kotitalous ei ole velvollinen maksamaan myöskään työnantajan sairausvakuutusmaksua, jos samalle saajalle työstä maksettava palkka ei ylitä 1.500 euroa kalenterivuodessa. Vuonna 2019 kotitaloustyönantajan sairausvakuutusmaksun suuruus on 0,77 prosenttia palkkasummasta (0,86 % vuonna 2018). Työnantajan sairausvakuutusmaksun määrä lasketaan prosentteina työntekijöiden ennakonpidätyksen alaisen palkan määrästä.
Työeläkemaksut
Kotitaloustyönantajan on lähtökohtaisesti maksettava työeläkevakuutusmaksu työntekijänsä palkasta, jos palkka on vähintään 59,36 euroa kuukaudessa (vakuuttamisvelvollisuuden alaraja vuonna 2019). Vuonna 2019 työntekijän osuus työeläkemaksusta on alle 53-vuotiailla ja yli 62-vuotiailla on 6,75 prosenttia ja 53–62 -vuotiailla 8,25 prosenttia. Vakuuttamisvelvollisuus alkaa työntekijän 17 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta.
Työttömyysvakuutusmaksu
Vuonna 2019 kotitaloustyönantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,5 prosenttia palkasta ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 1,50 prosenttia palkasta. Alle 17-vuotiaasta tai 65 vuotta täyttäneestä työntekijästä työnantajan työttömyysvakuutusmaksua ei makseta. Iältään 17 - 64 -vuotiaiden työntekijöiden osalta kotitaloustyönantaja on velvollinen maksamaan työnantajan työttömyysvakuutusmaksun, jos työnantajan kalenterivuoden aikana maksamat palkat ovat yhteensä yli 1.300 euroa. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu tulee pidättää työntekijän palkasta, vaikka työnantajalla ei olisi velvollisuutta maksaa työnantajan työttömyysvakuutusmaksua palkkasumman jäädessä enintään 1.300 euroon.
Tapaturmavakuutusmaksu
Vuonna 2019 kotitaloustyönantaja on velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä työtapaturman ja ammattitaudin varalta, jos työnantajan kalenterivuoden aikana teettämästään työstä maksamat tai maksettavaksi sovitut palkat ovat yhteensä yli 1.300 euroa (ennen vuotta 2019 raja oli 1.200 euroa). Rajan ylittyessä vakuuttamisvelvollisuus koskee kaikkia työntekijöitä eikä esimerkiksi työntekijöiden iällä ole merkitystä.
Tulorekisteri korvaa vuosi-ilmoituksen
Tiedot 1.1.2019 ja sen jälkeen maksetuista työkorvauksista ja niiden ennakonpidätyksistä ilmoitetaan sähköisesti tulorekisteriin. Tulorekisteriin ilmoittaminen korvaa suorituksen maksajan vuosi-ilmoituksen eikä vuosi-ilmoituksia työkorvauksista anneta enää maksuvuodelta 2019.
Jos kotitalous on satunnainen työnantaja, maksetut palkat ja muut suoritukset ilmoitetaan tulorekisteriin sähköisesti viimeistään maksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden 5. päivänä. Jos ilmoitus annetaan paperilomakkeella, määräaika on seuraavan kalenterikuukauden 8. päivä.
Jos kotitalous kuuluu Verohallinnon työnantajarekisteriin eli on säännöllinen työnantaja, maksetut palkat ja muut suoritukset ilmoitetaan tulorekisteriin sähköisesti viimeistään 5. kalenteripäivänä maksupäivän jälkeen. Jos ilmoitus annetaan paperilomakkeella, määräaika on 8 kalenteripäivää palkanmaksusta.
Palkka.fi
Palkka.fi-palvelun avulla kotitaloustyönantaja voi hoitaa työnantajan velvoitteet tapaturma- ja ryhmähenkivakuuttamista lukuun ottamatta. Palvelu lähettää Verohallintoon, työeläkeyhtiöihin ja Työttömyysvakuutusrahastoon vaadittavat ilmoitukset automaattisesti. Palkka.fi-palvelun kautta ilmoitettu kotitalousvähennys siirtyy automaattisesti kyseisen vuoden esitäytetylle veroilmoitukselle.
Sairausvakuutusmaksu
Verohallinto on julkaissut 14.12.2018 päivätyn ohjeen Sairausvakuutusmaksu (linkki). Ohjeessa selostetaan vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun määräytyminen pääpiirteissään. Ohjeeseen on päivitetty vuoden 2019 maksuprosentit sekä tehty tulorekisterin käyttöönottamisesta johtuvia muutoksia. Lisäksi ohjeen kohdan Työnantajalle maksettavat eräät muut etuudet (4.5.2) luetteloon on lisätty tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annettuun lakiin ja potilasvahinkolakiin perustuvat ansionmenetyskorvaukset.
Työnantajan vuonna 2019 maksama työnantajan sairausvakuutusmaksu on 0,77 prosenttia maksuperusteesta. Maksu on saman suuruinen kaikille työnantajille. Kunkin vuoden maksuprosenttia sovelletaan sinä vuonna maksettaviin palkkoihin. Sillä ei ole merkitystä, miltä ajalta palkka on ansaittu.
Vuonna 2019 palkansaajan ja yrittäjän sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 1,54 prosenttia palkkatulosta, työtulosta ja muusta sairausvakuutuslaissa tarkoitetusta päivärahamaksun maksuperusteesta. Päivärahamaksua ei kuitenkaan peritä sellaisilta pienituloisilta palkansaajilta ja yrittäjiltä, joiden vuotuisen palkka- ja työtulon yhteismäärä alittaa 14.282 euroa. Jos palkka- ja työtulon yhteismäärä on 14.282 euroa tai enemmän, päivärahamaksu peritään myös rajan alittavasta tulonosasta.
Sairausvakuutuslain mukainen omavastuuaika on YEL:n mukaisesti vakuutetuilla yrittäjillä lyhyempi kuin palkansaajilla. Tämän vuoksi päivärahamaksun lisäksi YEL-vakuutetuilta yrittäjiltä peritään päivärahamaksun yrittäjän lisärahoitusosuutta. Yrittäjältä vuonna 2019 perittävä yrittäjän lisärahoitusosuus on 0,23 prosenttia YEL:ssä tarkoitetun vakuutuksen mukaisesta työtulosta. MYEL-työtulosta ei määrätä korotettua päivärahamaksua.
Henkilökuntaedut verotuksessa
Verohallinto on julkaissut 20.12.2018 päivätyn ohjeen Henkilökuntaedut verotuksessa (linkki). Ohjeessa on käsitelty yksityiskohtaisesti verovapaaksi säädettyjä henkilökuntaetuja. Näiden lisäksi on käsitelty myös muita verotus- ja oikeuskäytännössä verovapaiksi katsottuja henkilökuntaetuja. Myös henkilökunnalle annettavia veronalaisia etuja ja niihin liittyviä työnantajavelvoitteita on käsitelty lyhyesti.
Ohje korvaa aiemman saman nimisen ohjeen. Ohjeen kohtaa, joka käsittelee vapaa- ja alennuslippu liikenteenharjoittajan työntekijöille (4.2) on muutettu 1.1.2019 lähtien sovellettavan tuloverolain muutoksen vuoksi. Tavanomaisia henkilökuntaetuja koskevaa säännöstä on täsmennetty siten, että liikenteenharjoittajan työntekijöilleen myöntämien vapaa- ja alennuslippujen verovapaus koskee myös välittömästi liikenteenharjoittamista palvelevien tytäryhtiöiden henkilöstöä.
Arvonlisäveron alarajahuojennus
Verohallinto on julkaissut 1.1.2019 päivätyn ohjeen Arvonlisäveron alarajahuojennus (linkki). Arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitynyt pienyritys voi saada arvonlisäverovelvollisuuden alarajaan liittyvän veronhuojennuksen arvonlisäverosta. Yrityksen liikevaihto ratkaisee, saako yritys huojennusta ja mikä huojennuksen määrä on. Yritysmuoto ei vaikuta huojennukseen. Jos liikevaihto on enintään 10 000 euroa, yritys saa huojennuksena koko tilikaudelta tilitettävän arvonlisäveron. Jos liikevaihto on yli 10 000 euroa mutta alle 30 000 euroa, huojennuksen saa osasta arvonlisäveroa.
Verohallinto muuttaa ohjeella tulkintaansa käytettyjen tavaroiden sekä taide-, keräily- ja antiikkiesineiden marginaaliverojärjestelmää ja matkatoimistopalvelujen marginaaliverojärjestelmää soveltavien huojennukseen oikeuttavan liikevaihdon laskennasta (kohta 4). Uuden ohjeen mukaan käytettyjen tavaroiden sekä taide-, keräily- ja antiikkiesineiden marginaaliverojärjestelmää ja matkatoimistopalvelujen marginaaliverojärjestelmää sovellettaessa liikevaihtoon luetaan ostajalta veloitettu myyntihinta vähennettynä myynnistä suoritetun arvonlisäveron osuudella.
Työkorvauksen maksaminen ulkomaiselle yritykselle
Verohallinto on julkaissut 1.1.2019 päivätyn ohjeen Työkorvauksen maksaminen ulko-maiselle yritykselle (linkki). Ohje on tarkoitettu suomalaiselle työn teettäjälle, joka maksaa työkorvausta ulkomaiselle yritykselle. Ohjetta on päivitetty 1.1.2019 tulorekisterin käyttöönoton vuoksi.
Suomalainen työn teettäjä on velvollinen perimään lähdeveron ulkomaiselle yritykselle maksamastaan työkorvauksesta, kun työ on tehty Suomessa.
Työn teettäjän ei tarvitse periä maksamastaan työkorvauksesta lähdeveroa, jos
- ulkomainen yritys kuuluu suomalaiseen ennakkoperintärekisteriin tai
- ulkomainen yritys esittää työn teettäjälle lähdeverokortin, jolla perittävän veron määrä on 0 %.
Työn teettäjä voi jättää lähdeveron perimättä myös silloin, kun ulkomainen yritys esittää selvityksen siitä, että kansainvälinen sopimus estää veron perimisen (verosopimustilanteessa yleensä tilanne, jossa ulkomaiselle yritykselle ei muodostu kiinteää toimipaikkaa).
Jos työkorvausta maksetaan kuitenkin tehdystä talonrakennus-, maanrakennus-, vesirakennus- tai muusta rakennustyöstä, asennus- tai kokoonpanotyöstä, laivanrakennustyöstä, kuljetustyöstä tai siivous-, hoiva- tai hoitotyöstä, tai näille aloille vuokratusta työvoimasta, työn teettäjä voi jättää lähdeveron perimättä vain, jos korvauksen saaja on merkitty suomalaiseen ennakkoperintärekisteriin tai esittää 0-veron lähdeverokortin.
Lähdevero työkorvauksesta on 13 %, kun työkorvauksen saaja on osakeyhtiöön tai henkilöyhtiöön rinnastuva yritys, ja 35 %, kun työkorvauksen saaja on yksityinen liikkeen- tai ammatinharjoittaja.
Jos ulkomainen yritys haluaa välttää lähdeveron perimisen sen saamasta työkorvauksesta, on yrityksen selkeintä hakeutua ennakkoperintärekisteriin tai hakea lähdeverokortti, jolla perittävän veron määrä on 0 %
Toiminnan aloittaminen Suomessa
Verohallinto on julkaissut 1.1.2019 päivätyn ohjeen Toiminnan aloittaminen Suomessa (linkki). Ohjeessa kerrotaan, mitä ilmoituksia ja selvityksiä ulkomaisen yrityksen on annettava Verohallinnolle, kun se aloittaa yritystoiminnan Suomessa. Ohje korvaa aiemman saman nimisen ohjeen. Ohjeen lukuja 7 (Rekisteröityminen säännölliseksi työnantajaksi) ja 9 (Työnantajasuoritusten ja arvonlisäveron ilmoittaminen ja maksaminen) on päivitetty 1.1.2019 tulorekisterin käyttöönoton vuoksi.
Rajoitetusti verovelvollisen osingot, korot ja rojaltit
Verohallinto on julkaissut 1.1.2019 päivätyn ohjeen Rajoitetusti verovelvollisen osingot, korot ja rojaltit (linkki). Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty tulorekisterin käyttöönoton vuoksi. Tulorekisteri korvaa muun muassa rajoitetusti verovelvollisen vuosi-ilmoituksen (7809) A-, B- ja P -alkuiset suorituslajit. Vuosi-ilmoitusta ei siten anneta esimerkiksi rojaltin tai työpanokseen perustuvan osingon osalta, jos ne maksetaan vuonna 2019, vaan ne ilmoitetaan 1.1.2019 alkaen tulorekisteriin.