TaxFax nro 10 • 8.2.2019
Esiintyvien taitelijoiden arvonlisäverotus
Tasavallan presidentti on vahvistanut arvonlisäverolain muutokset (He 258/2018, VaVM 27/2018), joiden mukaan esiintyvillä taiteilijoilla, muilla julkisilla esiintyjillä ja urheilijoilla sekä heidän esityksiään myyvillä ohjelmatoimistoilla on mahdollisuus hakeutua verovelvollisiksi esiintymispalkkioiden ja tilaisuuden järjestäjille luovutettavaksi tarkoitettujen esitysten myynnistä saatavien korvausten osalta. Muutos tulee voimaan 1.4.2019.
Hakeutumalla arvonverovelvolliseksi tällaiset toimijat voisivat vähennysoikeuden avulla poistaa liiketoimintaansa liittyvien hankintojen sisältämän arvonlisäveron. Myynteihin sovellettaisiin alennettua 10 prosentin verokantaa.
Verovelvolliseksi hakeutuneen esiintyjän tai ohjelmatoimiston tulee suorittaa arvonlisävero kaikista palkkioista ja esityksen myynneistään ja muista mahdollisista verollisista myynneistään vastaavalla tavalla kuin muiden arvonlisäverollista toimintaa harjoittavien yritysten. Arvonlisäveroa on suoritettava myynneistä sekä arvonlisäverovelvollisille että ei-verovelvollisille ostajille.
Yleisten vähennysoikeutta koskevien periaatteiden mukaisesti hankinnat eivät ole vähennyskelpoisia siltä osin kuin ne liittyvät esiintyvän taiteilijan tai ohjelmatoimiston yksityiseen kulutukseen, verottomaan toimintaan kuten tekijänoikeuskorvauksiin sekä toimintaan, josta saatu vastike on palkkaa.
Osakeyhtiön vähimmäispääomavaatimus poistuu
Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutokset, joiden perusteella yksityisiltä osakeyhtiöiltä poistuu 2 500 euron vähimmäispääomavaatimus. Pääomavaatimus poistuu myös asunto-osakeyhtiöiltä. Lisäksi osuuskunnan vararahastointivelvollisuudesta luovutaan. Muutokset tulevat voimaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2019 (He 238/2018, TaVM 25/2018) .
Osakepääomavaatimuksen poisto koskee noin 85 prosenttia perustettavista osakeyhtiöistä ja osaa niistä uuden yrityksen perustamista harkitsevista, joille toinen vaihtoehto on yritystoiminta toiminimellä. Myös suuri osa olemassa olevista yksityisistä osakeyhtiöistä voi jatkossa halutessaan alentaa osakepääomaansa.
Purkava uudisrakentaminen asunto-osakeyhtiössä
Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutokset (He 210/2018, YmVM 17/2018), joiden perusteella asunto-osakeyhtiöiden päätöksentekoa rakennusten purkamisesta ja uusrakentamisesta helpotetaan. Muutokset tulevat voimaan 1.3.2019.
Keskeisin muutos on se, että taloyhtiön yhtiökokous voi päättää 4/5:n määräenemmistöllä purkamisesta ja uusrakentamisesta, kun voimassa olevan lain mukaan asunto-osakeyhtiön on päätettävä hankkeesta yksimielisesti.
Uudistus tuo taloyhtiöille nykyistä enemmän toteutus- ja rahoitusvaihtoehtoja mittaviin peruskorjauksiin ja lisäksi se turvaa kunkin osakkaan asumisen, asuntovarallisuuden arvon sekä yhtiön ja osakkaiden velkojien aseman.
Taloyhtiön yhtiökokous voi päättää 4/5:n määräenemmistöllä annetuista äänistä purkamisesta ja uusrakentamisesta, kun osakkaille tarjotaan uudet huoneistot yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti. Tällöin uuden huoneiston käypä arvo on vähintään vanhan arvo, vanhojen osakkaiden uusien huoneistojen käypien arvojen keskinäinen suhde vastaa vanhojen huoneistojen arvojen suhdetta ja uuden huoneiston hallintaoikeus vastaa likimain vanhaa huoneistoa ja osakkaan vastikeperuste ei kasva.
Lisäksi lakiin tulee uusia säännöksiä päätöksentekoa varten laadittavasta purkamisen ja uusrakentamisen suunnitelmasta ja sitä koskevasta riippumattoman asiantuntijan lausunnosta sekä niiden toimittamisesta osakkeenomistajille ja velkojille ennen yhtiökokousta.
Jos osakas ei halua osallistua hankkeeseen, hänellä on oikeus vaatia osakkeidensa lunastamista käypään hintaan. Lakiin lisätään myös säännökset vähemmistöosakkeiden lunastamisesta käypään hintaan. Osakkeenomistajalla, jolla on yli 90 prosenttia taloyhtiön osakkeista ja niiden tuottamista äänistä, on lunastusoikeus silloin, kun peruskorjaaminen ei ole kannattavaa taloudellisesti eikä asuntojen käytettävyyden kannalta.
Yhtiökokous voi myös 4/5:n määräenemmistöllä päättää talouden ja käytettävyyden kannalta arvioiden purkukuntoisen rakennuksen ja kiinteistön luovuttamisesta sekä selvitystilasta siten, että yhtiön netto-omaisuus jaetaan saman tien osakkaille.
Tulotietojärjestelmä laajenee eläke- ja etuustuloihin
Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutokset (He 244/2018, VaVM 26/2018), joiden perusteella tulotietojärjestelmästä annettuun lakiin lisätään säännökset, jotka laajentavat tulotietojärjestelmän koskemaan eläke- ja etuustuloja.
Eläke- ja etuustulojen maksajat ilmoittavat reaaliaikaisesti maksamansa eläke- ja etuustulot keskitetysti tulorekisteriin, josta ne välitetään tiedon käyttäjille laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi. Tietojen saanti edistää viranomaisessa asioiden joutuisaa käsittelyä ja päätösten oikeellisuutta sekä vähentää tarvetta etuuksien takaisinperintään ja perinteisin menetelmin tapahtuvaa tietojenvaihtoa.
Lakiin on lisätty myös säännökset tilanteista, joissa etuus on maksettu muulle saajalle kuin etuuteen oikeutetulle tulonsaajalle itselleen.
Perintö- ja lahjaverolakia on muutettu siten, että vakuutusyhtiön tai muun etuudenmaksajan on ilmoitettava kuoleman perusteella maksettuja vakuutuskorvauksia koskevat tiedot tulorekisteriin. Sama sääntö koskee edunsaajamääräyksen perusteella maksettuja vastikkeetta saatuja vakuutuskorvauksia. Tiedot katsottaisiin annetuksi Verohallinnolle, kun ne on annettu Tulorekisteriyksikölle.
Lait tulevat voimaan 1.3.2019 ja niitä sovelletaan 1.1.2020 tai sen jälkeen maksettavia vakuutuskorvauksia ja eläke- sekä etuustuloja koskeviin tietoihin.
Lapsen asemaa vahvistetaan
Tasavallan presidentti on vahvistanut lapsenhuoltolainmuutokset (He 88/2018, LaVM 12/2018). Muutokset tulevat voimaan 1.12.2019. Muutokset parantavat lapsen oikeutta osallistua häntä koskevien asioiden käsittelyyn. Lapsen mielipide on selvitettävä myös riidattomissa asioissa. Huoltajille tulee velvollisuus suojella lasta väkivallalta, vaalia lapselle läheisiä ihmissuhteita ja myötävaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen.
Vanhemmat voivat sopia tai tuomioistuin voi päättää, että lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona. Vuoroasumisessa lapsella voi olla vain yksi virallinen asuinpaikka. Muutokset eivät vaikuta etuuksiin ja palveluihin, kuten asumistukeen ja lapsilisän jakautumiseen. Vuoroasumisjärjestely merkitään väestötietojärjestelmään.
Lapselle voidaan vahvistaa oikeus tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä eli henkilöä, jonka kanssa hänellä on lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde. Tällainen suhde on voinut muodostua esimerkiksi isovanhempaan, sijaisvanhempaan tai vanhemman entiseen puolisoon. Tapaamisoikeus vahvistetaan tuomioistuimen päätöksellä ja tarve sen vahvistamiseen arvioidaan lapsen edun näkökulmasta. Tapaamisoikeuden turvaamiseksi tuomioistuin voi asettaa sakon uhan.
Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta voidaan sopia sosiaaliviranomaisen vahvistamalla sopimuksella nykyistä laajemmin. Vanhemmat voivat sopia esimerkiksi keskinäisestä tehtäviensä jaosta, tietojensaantioikeudesta ja huollon uskomisesta vanhempien ohella muulle henkilölle.