TaxFax nro 11 • 14.2.2019
Yleishyödyllisten yhdistysten verotus
Verohallinto on julkaissut 14.2.2019 päivätyn ohjeen Verotusohje yleishyödyllisille yhteisöille (linkki). Ohjeessa käsitellään yhdistysten ja säätiöiden tulojen veronalaisuutta tuloverotuksessa. Aikaisempaa ohjetta on päivitetty uuden oikeuskäytännön perusteella. Ohjeeseen on lisätty kappale, joka käsittelee metsästysseurojen toiminnan veronalaisuutta. Urheiluseurojen toiminnan veronalaisuutta koskevaa kohtaa on täsmennetty urheilukoulutoiminnan, harjoitustoiminnan ja puhvettitoiminnan osalta.
Urheiluseurat
Perinteinen urheiluseuratoiminta esimerkiksi junioritoiminnan ja kilpailutoiminnan muodossa on pääsääntöisesti yleishyödyllistä toimintaa. Urheiluseurojen verovapaana toimintana voidaan pitää mm. jäsen-, lisenssi-, kilpailu- ja sarjamaksujen keräämistä, avustuksien sekä lahjoitusten saamista.
Myös läheisesti urheiluseuran tarkoituksen toteuttamiseen liittyvää maksullista urheilukoulutoimintaa tai harjoitustoimintaa, kuten esimerkiksi jalkapallokoulua voidaan pitää verovapaana toimintana, kun toimintaa ei harjoiteta kilpailuolosuhteissa elinkeinotoimintaa harjoittavien yritysten kanssa.
Esimerkiksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä 2017:191 ampumaurheiluseuran jäsenilleen ja ulkopuolisille tarjoamaa harjoitustoimintaa ulkoampumaradalla pidettiin seuran verovapaana toimintana.
Urheiluseuraa, jonka toiminta kohdistuu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin, ei voida pitää yleishyödyllisenä.
Urheilutoiminta on osin myös kehittynyt yhä ammattimaisemmaksi. Laajaa ammattiurheilutoimintaa ei lähtökohtaisesti voida verotuksessa pitää yleishyödyllisenä toimintana. Jos urheiluseura harjoittaa suuressa mittakaavassa ammattiurheilua ilman muunlaista yleishyödyllistä toimintaa, seura voi menettää yleishyödyllisyysstatuksensa. Osassa palloilulajeja ammattiurheilua edistävä toiminta onkin jo yhtiöitetty.
Metsästysseurat
Metsästysseuraa voidaan pitää verotuksessa yleishyödyllisenä yhteisönä, kun sen tarkoituksena on esimerkiksi riistakantojen hoito, riistavahinkojen torjunta ja suurriistavirka-apu, jotka tapahtuvat yleiseksi hyväksi. Lisäksi metsästysseuran tulee hyväksyä toimintaansa mukaan uusia jäseniä eikä toiminta saa olla pienen suljetun joukon, kuten kaveriporukan tai tietyn suvun jäsenten, harjoittamaa toimintaa. Yleishyödyllisyyden esteenä ei kuitenkaan ole esimerkiksi se, että vaatimuksena metsästysseuran jäsenyydelle on ampumakokeen hyväksytty suorittaminen.
Yleishyödyllisenä yhteisönä pidetyn metsästysseuran satunnaiset ja pienimuotoiset vierasmetsästykset ovat metsästysseuran verovapaata tuloa. Sen sijaan laaja ja jatkuva metsästysmatkojen tai metsästysoikeuksien myynti on seuran veronalaista elinkeinotoimintaa. Lihan myynti on seuran verovapaata tuloa siltä osin, kun toiminta on vähäistä, sitä ei harjoiteta palkatulla henkilökunnalla kilpailutilanteessa ja myynti tapahtuu rajoitetulle henkilöpiirille, kuten seuran omille jäsenille tai heidän perheilleen. Laajamittaista lihan myyntiä pidetään lähtökohtaisesti metsästysseuran veronalaisena elinkeinotoimintana.
Metsästysseuran omistaman metsästysmajan vuokrauksesta saatu tulo on seuran verovapaata kiinteistötuloa, jos vuokralainen käyttää metsästysmajaa yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.
Ulkomaisten vuokratyöntekijöiden verotus
Verohallinto on julkaissut 12.2.2019 päivätyn ohjeen Ulkomaiset vuokratyöntekijät ja Suomen verotus (linkki). Ohjeessa käsitellään ulkomailta Suomeen töihin tulevan vuokratyöntekijän verotusta sekä menettelyohjeita vuokratyöntekijälle, ulkomaiselle vuokratyönantajalle ja Suomessa olevalle työn teettäjälle. Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty 1.1.2019 voimaan tulleilla verosopimusmuutoksilla. Ulkomaisen työnantajan menettelyä koskevia osia on myös päivitetty. Myös suorituksensaajan ilmoitusmenettely muuttuu vuonna 2019. Työntekijän on lähdeverovähennyksen saadakseen tarvittaessa ilmoitettava tarkka työskentelyaikansa Suomessa veroilmoituslomakkeella 50A.
Ulkomaisen työnantajan on ilmoitettava tulorekisteriin palkat, jotka se maksaa ulkomailta Suomeen töihin tulevalle vuokratyöntekijälle, jos kansainvälinen sopimus ei estä veron perimistä palkasta sekä muu palkka silloin, kun palkansaaja jatkuvasti oleskelee Suomessa yli kuuden kuukauden ajan. Lisäksi työnantajan on annettava tulorekisteriin ulkomaisesta vuokratyöntekijästä vuokratyöntekijän aloittamisilmoituksen tiedot.
Työvoimaa vuokralle antavan ulkomaisen yrityksen on myös ilmoittauduttava Suomessa työnantajarekisteriin ennen ensimmäistä palkanmaksua, jos yrityksellä on Suomessa kiinteä toimipaikka.
Ulkomaisen yrityksen, joka vuokraa Suomeen työntekijöitä, on suositeltavaa ilmoittautua Suomessa ennakkoperintärekisteriin. Kun yritys on ennakkoperintärekisterissä, suomalaisen työn teettäjän ei tarvitse periä ulkomaiselle yritykselle maksamastaan työkorvauksesta lähdeveroa. Lähdevero työkorvauksesta on 13 %, kun työkorvauksen saaja on osakeyhtiöön tai henkilöyhtiöön rinnastuva yritys.
Varainsiirtoverotus
Verohallinto on julkaissut 4.2.2019 päivätyn ohjeen Varainsiirtoverotuksen yhtenäistämisohje (linkki). Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty mm. varainsiirtoverolain muutoksen takia, joka liittyy huoneistotietojärjestelmän käyttöönottoon.
Veron oikeamääräisestä suorittamisesta on vastuussa luovutuksensaaja eli ostaja. Jos osakkeen tai osuustodistuksen siirtyminen merkitään osake- tai osuustodistusluetteloon, vaikka selvitystä suoritetusta tai peritystä verosta ei ole esitetty, on veron oikeamääräisestä suorittamisesta vastuussa myös asunto-osakeyhtiö, jollei yhteisön osakeluettelon tietoja ole ennen osakeluetteloon merkitsemistä ilmoitettu huoneistotietojärjestelmään.
Maanmittauslaitoksen ylläpitämä huoneistotietojärjestelmä korvaa yhteisön pitämän osakeluettelon. Vastuu varainsiirtoverosta poistuu sekä osakeluettelon ylläpidon huoneistotietojärjestelmään siirtäneiltä yhtiöiltä että niiltä yhtiöiltä, jotka perustetaan huoneistotietojärjestelmän käyttöönoton jälkeen ja joiden osakeluettelo siirtyy suoraan huoneistotietojärjestelmään.