TaxFax nro 12 • 19.2.2019

Verotuksen korot vuonna 2019

Verohallinto on julkaissut 6.2.2019 päivätyn ohjeen Perus- ja viitekorko ovat pysyneet ennallaan (linkki).

Verovuoden 2018 jäännösveroille lasketaan huojennettua viivästyskorkoa, jonka voi välttää kokonaan maksamalla lopullisen veron ja maksettujen ennakoiden erotuksen suuruisen lisäennakon viimeistään kuukauden kuluessa verovuoden päättymisestä lukien. Huojennetun viivästyskoron määrää voi alentaa maksamalla lisäennakkoa verotuksen päättymiseen saakka.

Maksun viivästymisen vuoksi määrättäviä korkoja ovat viivekorko, viivästyskorko sekä veronlisäys.

Verohallinnon näkemys siirtohinnoittelusta

Verohallinto on julkaissut tiedotteen (linkki) siirtohinnoittelua koskevasta korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä (KHO 2018:173). Tapauksessa oli kyse siitä, voitiinko etuyhteysliiketoimien hinnoittelun markkinaehtoisuus määrittää yhtiöiden käyttämien siirtohinnoittelumenetelmien perusteella ja voitiinko yhtiöiden antamia veroilmoituksia pitää siirtohinnoittelumenetelmän valinnan osalta virheellisinä.

KHO ratkaisi, että yhtiöiden etuyhteysliiketoimien markkinaehtoinen hinnoittelu oli voitu määrittää yhtiöiden siirtohinnoitteludokumentaatiossaan käyttämien siirtohinnoittelume-netelmien perusteella eikä yhtiöiden verovuosilta antamia veroilmoituksia voitu pitää siirtohinnoittelumenetelmän valinnan osalta virheellisinä.

Verohallinnon tulkinnan mukaan KHO:n ratkaisussa on keskeistä se, että siirtohinnoittelu-menetelmää valittaessa tuli tulkintalähteenä käyttää sitä siirtohinnoitteluohjetta, joka oli ollut julkaistuna veroilmoituksen antohetkellä. Verohallinto ottaa KHO:n ratkaisusta 2018:173 ilmenevät seikat huomioon käyttäessään OECD:n siirtohinnoitteluohjetta tulkintalähteenä.

Lisäksi KHO:n ratkaisusta voidaan päätellä, että KHO ei ratkaissut asiaa liiketoimen sivuuttamisen eikä uudelleen luonnehdinnan kannalta vaan siirtohinnoittelumenetelmän valinnan ja veroilmoituksen virheellisyyden perusteella. Päätös ei anna tältä osin syytä muuttaa Verohallinnon aiempaa käytäntöä, missä Verohallinto tunnistaa etuyhteydessä tehdyn liiketoimen sen tosiasiallisen luonteen perusteella ja voi tehdä VML 31 §:n nojalla siirtohinnoitteluoikaisun verovelvollisen vahingoksi, jos kokonaisuutena arvioidun liiketoimen ehdot eivät ole markkinaehtoiset.

Eläketulojen verotus kansainvälisissä tilanteissa

Verohallinto on julkaissut 13.2.2019 päivätyn ohjeen Eläketulojen verotus kansainvälisissä tilanteissa (linkki). Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty Suomen ja Espanjan välisen uuden verosopimuksen johdosta ja sen takia, että vuoden 2019 alusta lukien Suomen ja Portugalin välillä ei ole voimassa olevaa verosopimusta. Lisäksi vapaaehtoisten eläkevakuutusten verotusta käsittelevää osaa on muutettu oikeuskäytännön perusteella.

Espanja

Suomen ja Espanjan välistä uutta verosopimusta sovelletaan vuoden 2019 alusta lukien. Uuden verosopimuksen nojalla Suomessa voidaan verottaa lähes kaikki Suomesta Espanjassa asuvalle henkilölle maksettavat eläkkeet, etuudet ja elinkorot.
Suomella on oikeus verottaa Suomesta maksettavat yksityissektorin työeläkkeet, työkyvyttömyyseläkkeet, vapaaehtoiseen yksilölliseen tai kollektiiviseen eläkevakuutukseen perustuvat eläkkeet, yrittäjäin eläkelakiin (YEL) ja maatalousyrittäjän eläkelakiin (MYEL) perustuvat eläkkeet.

Suomalaisen julkisyhteisön palveluksessa kertyneet eläkkeet verotetaan Suomessa. Jos eläkkeensaaja asuu Espanjassa ja on sen kansalainen, verotetaan julkisyhteisön palveluksessa kertynyt eläke kuitenkin vain Espanjassa. Jos eläke on kertynyt suomalaisen julkisyhteisön harjoittaman liiketoiminnan yhteydessä, sovelletaan siihen yksityistä eläkettä koskevan 17 artiklan määräyksiä, jolloin Suomesta maksettava eläke verotetaan Suomessa eikä eläkkeensaajan kansalaisuudella ole merkitystä.

Kolmen vuoden siirtymäsäännös (2019-2021)

Espanjan uudessa verosopimuksessa on kolmen vuoden siirtymäsäännös, jonka mukaan vuosina 2019-2021 Suomella ei ole oikeutta verottaa vanhan verosopimuksen 18 artiklan tarkoittamia aikaisempaan palvelukseen perustuvia eläkkeitä eikä suomalaisen julkisyhteisön harjoittaman liiketoiminnan yhteydessä karttuneita eläkkeitä siltä osin kuin eläke on veronalaista tuloa eläkkeensaajan asuinvaltiossa Espanjassa.
Aikaisempaan palvelukseen perustuvia eläkkeitä ovat lakisääteisten työeläkkeiden lisäksi esimerkiksi työnantajan työntekijälleen ottamaan vapaaehtoiseen yksilölliseen tai kollektiiviseen eläkevakuutukseen perustuva eläke sekä työntekijän eläkelain (TyEL) ja työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella maksettava työkyvyttömyyseläke.

Jos Suomesta maksettava aikaisempaan palvelukseen perustuva eläke tai julkisyhteisön harjoittaman liiketoiminnan yhteydessä ansaittu eläke ei ole veronalaista tuloa Espanjassa, siirtymäsäännös ei sovellu ja eläke verotetaan Suomessa vuoden 2019 alusta lähtien. Jos esimerkiksi työkyvyttömyyseläke on Espanjassa tiettyyn euromäärään asti verovapaata tuloa ja tämän ylittävältä osalta veronalaista tuloa, Suomessa verotetaan eläkkeestä se määrä, joka on Espanjassa verovapaata tuloa. Jos Suomi vastaa eläkkeensaajan sairaanhoidon kustannuksista, sairaanhoitomaksu määrätään koko työkyvyttömyyseläkkeen perusteella.

Jos eläketulo on veronalaista tuloa Espanjan lainsäädännön nojalla, mutta tulosta ei mene veroa esimerkiksi vähennysten huomioimisen jälkeen tai siitä syystä, että tulon määrä jää alle verotettavan tulon määrän, voidaan siirtymäsäännöstä soveltaa ja jättää tulo Suomessa verottamatta.

Siirtymäsäännös soveltuu vuoden 2021 loppuun asti siitä riippumatta, milloin eläkkeen maksaminen on alkanut tai missä vaiheessa henkilöstä on tullut Espanjassa asuva.

Siirtymäsäännös ei sovellu esimerkiksi yrittäjäin eläkelakiin (YEL) ja maatalousyrittäjän eläkelakiin (MYEL) perustuviin eläkkeisiin, kansaneläkkeeseen eikä henkilön itsensä ottamaan vapaaehtoiseen yksilölliseen eläkevakuutukseen perustuvaan eläkkeeseen.

Portugali

Suomen ja Portugalin välillä ei ole voimassa olevaa verosopimusta vuoden 2019 alusta lukien. Suomesta Portugalissa asuvalle henkilölle maksettava eläke verotetaan tästä syystä Suomen sisäisen lainsäädännön määräysten mukaisesti.

Jos Portugalissa asuva henkilö on Suomessa yleisesti verovelvollinen, hän on velvollinen suorittamaan Suomeen veroa täältä ja muualta saamastaan tulosta. Suomessa yleisesti verovelvollinen henkilö on Suomessa verovelvollinen kaiken tyyppisistä eläketuloista ja riippumatta mistä ne maksetaan. Jos Portugalissa asuva henkilö on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen, hän on velvollinen suorittamaan Suomessa veroa täältä saamastaan tulosta.

Sisällysluettelo