TaxFax nro 13 • 21.2.2019
Henkilöverotuksen veroilmoitus uudistui
Verohallinto on julkaissut 14.2.2019 päivätyn ohjeen Verovelvollisen ilmoittamisvelvollisuus (linkki). Ohjeessa käsitellään pääasiassa luonnollisen henkilön ja kuolinpesän velvollisuutta antaa veroilmoitus.
Veroilmoitus näyttää erilaiselta kuin ennen, ja sen korjaamista on muutettu. Esitäytetty veroilmoitus toimitetaan sekä sähköisesti OmaVero-palveluun että paperipostina Verohallinnon tiedossa olevaan osoitteeseen. Jos henkilö on ottanut käyttöönsä sähköisen viranomaisasioinnin Suomi.fi-palvelussa (Suomi.fi/viestit), esitäytetty veroilmoitus toimitetaan ainoastaan sähköisesti.
Veroilmoitusten antamispäivät on porrastettu. Verohallinto merkitsee verovelvolliselle lähetettävään esitäytettyyn veroilmoitukseen sen päivän, jolloin tämän on viimeistään ilmoitettava puuttuvat ja korjatut tiedot Verohallinnolle. Määräpäivät ovat 7.5., 14.5.tai 21.5.2019. Riippumatta siitä, ilmoitetaanko puuttuvat ja korjatut tiedot Verohallinnolle sähköisesti vai paperilomakkeilla, korjausten tulee olla perillä Verohallinnossa esitäytettyyn veroilmoitukseen merkittyyn määräpäivään mennessä.
Verotuksen päättymispäivä on henkilökohtainen. Se voi siirtyä, jos veroilmoitusta korjataan, puoliso korjaa omaansa tai Verohallinto saa muualta verotukseesi vaikuttavaa tietoa. Verotuksen päättymispäivä vaikuttaa esimerkiksi veronpalautuksen maksupäivään tai jäännösveron eräpäiviin. Valtaosalla henkilöasiakkaista mahdollinen verovuoden 2018 jäännösveron ensimmäinen erä tulee maksettavaksi jo elokuussa.
Esitäytettyä veroilmoitusta ei palauteta
Esitäytettyä veroilmoitusta ei palauteta, vaikka olisi täydennettäviä tai korjattavia tietoja.
Vuodesta 2019 alkaen esitäytetyn veroilmoituksen tietoja korjataan aina kunkin tiedon korjaamiseen tarkoitetulla lomakkeella. Soveltuva lomake on merkitty esitäytettyyn veroilmoitukseen kyseistä tulo- tai vähennystietoa koskevaan kohtaan.
Esimerkiksi asunnon ja työpaikan välisistä matkoista verovelvollisen on täytettävä liitelomake 1A, omaisuuden luovutusvoitosta liitelomake 9 tai 9A ja kotitalousvähennyksestä liitelomake 14A tai 14B. Ansiotulot ja niistä tehtävät vähennykset ilmoitetaan lomakkeella 50A. Pääomatulot ja niistä tehtävät vähennykset ilmoitetaan lomakkeella 50B. Liitelomakkeita vastaavat tiedot voidaan antaa sähköisesti. Tietoja voi ilmoittaa OmaVero-palvelussa jo ennen esitäytetyn veroilmoituksen valmistamista.
Lomakkeita saa vero.fi:stä. Lomakkeita voi myös tila puhelimitse numerosta 029 497 030 (Lomaketilaukset) tai noutaa verotoimistosta. Veroilmoituksen mukana ei ole palautuskuorta. Palautuskuoren saat tarvittaessa verotoimistosta tai pyytämällä sen lomakkeiden kanssa puhelimitse.
Jos verovelvollinen antaa veroilmoituksen paperisena, Verohallinnolle palautetaan ainoastaan puuttuvat ja korjatut tiedot sisältävät liitelomakkeet.
Esitäytetyn veroilmoituksen tietosisältö
Vuodesta 2019 alkaen esitäytetty veroilmoitus ei enää ole täytettävä lomake vaan tuloste verotustiedoista. Verohallinto tulostaa esitäytetylle veroilmoitukselle sillä olevat tiedot verovelvollisen tuloista, varoista ja vähennyksistä sekä muut verotukseen vaikuttavat tiedot.
Esitäytetylle veroilmoitukselle voidaan tulostaa myös sellaisia tulo-, vähennys- ja varallisuustietoja, jotka on viety Verohallinnon tietokantaan verovuoden aikana tai sen päättymisen jälkeen ennen esitäytetyn veroilmoituksen valmistamista. Tällaisia tietoja voivat olla esimerkiksi Verohallinnon ennakkoon selvittämä ja laskema omaisuuden luovutusvoitto, verokorttimuutoksen yhteydessä Verohallinnolle ilmoitettu tieto asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten määrästä, verovelvollisen Palkka.fi:n kautta ilmoittama kotitalousvähennys tai verovelvollisen itse OmaVero-palvelun kautta etukäteen ilmoittamat tiedot ansio- ja pääomatuloista sekä niistä tehtävistä vähennyksistä.
Esitäytetylle veroilmoitukselle tulostetaan myös tietoja, jotka eivät välittömästi osoita tulon tai vähennyksen määrää. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi arvopaperivälittäjältä saadut tarkkailutiedot verovelvollisen osakkeiden myyntitapahtumista silloin, kun arvopaperivälittäjältä ei ole saatu kaikkia tarvittavia tietoja luovutusvoiton tai -tappion laskemiseksi suoraan esitäytetylle veroilmoitukselle.
Tarkistamis- ja korjaamisvelvollisuus
Verovelvollisen on tarkistettava esitäytetyssä veroilmoituksessa olevat tiedot. Jos tiedoissa on puutteita tai virheitä, verovelvollinen on velvollinen antamaan veroilmoituksen ilmoittamalla puuttuvat ja korjatut tiedot Verohallinnolle.
Osan vuoden 2018 tiedoista voi ilmoittaa veroilmoitusta varten jo nyt OmaVerossa. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi matkakulut, kotitalousvähennys, työasuntovähennys, vuokratulot sekä luovutusvoitot ja -tappiot muusta omaisuudesta kuin arvopapereista
Verovelvollisella olevaan tarkistamis- ja korjaamisvelvollisuuteen ei vaikuta se, mistä esitäytetty tieto on saatu. Siten hänen on esimerkiksi tarkistettava, että Verohallinnon ennakkoon selvittämän omaisuuden luovutusvoiton verotettava määrä tai hänen itsensä ennakkoperinnässä ilmoittamiensa asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten määrä, Palkka.fi -palvelussa ilmoittamansa kotitalousvähennyksen määrä tai OmaVero-palvelussa etukäteen ilmoittamiensa tulojen tai vähennysten määrä on veroilmoituksella oikein.
Uutta oikeuskäytäntöä
Pääomatuloa syntyi avainhenkilön myydessä osakeannissa merkitsemiään osakkeita
B-suvun jäsenet omistivat B Oy:n ja C Oy:n. B Oy ja C Oy omistivat holdingyhtiö D Oy:n, jolle B Oy vuonna 2008 suuntasi osakeannin. Kun D Oy oli merkinnyt B Oy:n osakkeita, D Oy:n osakkeita tarjottiin merkittäväksi kolmelle B Oy:n avainhenkilölle mukaan lukien yhtiön talousjohtajana elokuussa 2009 aloittanut A.
A merkitsi D Oy:n osakkeita marraskuussa 2009. A rahoitti osakkeiden merkintähinnan maksamisen C Oy:n antamalla velalla, jonka vakuudeksi A panttasi merkitsemänsä D Oy:n osakkeet. Lainan koroksi sovittiin 360 päivän euribor lisättynä 1 prosentin marginaalilla. Lainaehtojen mukaan korkoa perittiin kerran vuodessa 30.9. Jos A ei jonain vuonna olisi saanut osakesijoituksesta tuottoa niin paljon, että se olisi riittänyt koron maksuun, A:lla oli oikeus vaatia korkoa lisättäväksi tuottoa ylittävältä osalta lainan pääomaan. C Oy:n, A:n ja muiden B Oy:n avainhenkilöiden välisen osakassopimuksen mukaan avainhenkilöillä ei ollut oikeutta luovuttaa osakkeitaan ilman C Oy:n suostumusta. Jos avainhenkilön työsuhde B Oy:ssä päättyi, hänen oli myytävä D Oy:n osakkeensa C Oy:lle.
A oli eronnut B Oy:n palveluksesta marraskuussa 2010, ja hän myi vuonna 2011 osakkeet C Oy:lle kauppahinnasta, joka ei ylittänyt osakkeiden käypää arvoa kaupantekohetkellä. A:n tällöin saamaa luovutusvoittoa oli verotettava luovutusvoittoja koskevien tuloverolain säännösten mukaisesti. Verovuosi 2011.
KHO 21.2.2019 T:648 eli vuosikirjassa KHO:2019:26
Vaihto-oppilaspaikkojen välitys yhteisön ulkopuolella
A Oy tarjosi lukioikäisille suomalaisille opiskelijoille palvelua, joka liittyi opiskelijoiden vaihto-oppilasvuoden järjestämiseen Yhdysvalloissa. Palvelu sisälsi oppilaiden tapaamisen yhdessä heidän vanhempiensa kanssa, oppilaiden haastattelemisen tietojen keräämiseksi heidän toiveistaan, ohjelmavaihtoehtojen etsimisen ja oppilaiden kanssa eri vaihtoehtojen läpikäymisen ja sopimisen siitä, mihin kouluun A Oy oli yhteydessä, koulujen kontaktoimisen, oppilaskandidaattien tietojen toimittamisen kouluille ja mahdollisesti myös oppilaiden puolesta vaihto-oppilasohjelman ehdoista neuvottelemisen.
Asiassa oli kysymys siitä, oliko yhtiön tarjoama palvelu katsottava arvonlisäverolain 66 §:n myyntimaan yleissäännöksen alaiseksi palveluksi vai oliko siihen sovellettava arvonlisäverolain 69 l §:ssä säädettyä välityspalvelun myyntiä muulle kuin elinkeinonharjoittajalle koskevaa myyntimaasäännöstä.
Palvelussa A Oy saattoi asiakkaansa ja oppilaitoksen yhteen, jotta nämä voisivat tehdä keskenään sopimuksen. Oppilaspaikan välityksen oli katsottava olevan yhtiön tarjoaman palvelun pääasiallinen sisältö. Palveluun liittyviä neuvonta- ja muita vastaavia palveluja oli pidettävä osana tätä välityspalvelua. Koska välityspalvelua ei arvonlisäverolain 69 l §:n mukaan ollut myyty Suomessa, A Oy:n ei ollut tullut suorittaa arvonlisäveroa palvelun myynnistä perimistään vastikkeista. Arvonlisäveron maksuunpanot tilikausilta 1.1.–31.12.2013 ja 1.1.–31.12.2014.
KHO 12.2.2019 T:425 eli vuosikirjassa KHO:2019:24
Veronkiertona pidettiin osakkeiden tappiollista myyntiä puolisolle
A oli omistanut 3 000 kappaletta X Oyj:n osaketta. X Oyj oli asetettu konkurssiin 17.7.2014. A oli 3.9.2015 myynyt omistamansa ja käytännössä arvonsa menettäneet X Oyj:n osakkeet nimelliseen yhden euron hintaan puolisolleen. Näin menetellen valittajalle oli muodostunut
15 059,44 euron suuruinen luovutustappio. A ei ollut esittänyt verotuksesta riippumattomia perusteita toimelleen. Asiassa ei ollut ilmennyt, että osakkeiden arvonmenetys olisi ollut tuloverolain 50 §:n 3 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla lopullinen vielä verovuonna 2015.
Edellä kerrotuissa oloissa hallinto-oikeus katsoi, että puolison kanssa tehtyyn oikeustoimeen oli ilmeisesti ryhdytty vain siinä tarkoituksessa, että A saisi tuloverolain 50 §:ssä tarkoitetun vähennyskelpoisen luovutustappion ja täten vapautuisi luovutusvoitoista suoritettavasta verosta. Tämän vuoksi A:lla ei kyseisenä verovuonna ollut, kun otetaan huomioon verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n säännös, oikeutta vähentää luovutusvoitostaan X Oyj:n osakkeiden luovutustappiota.
Itä-Suomen hallinto-oikeus 29.1.2019 T:19/0071/1 (ei lainvoimainen)