TaxFax nro 14 • 22.2.2019
Veropohjan rapautumisen estäminen
Tasavallan presidentti on vahvistanut lain (He 307/2018), jonka perusteella Suomi ottaa käyttöön Pariisissa vuonna 2016 tehdyn monenvälisen yleissopimuksen, jolla mukautetaan verosopimuksia veropohjan rapautumisen ja voitonsiirron estämiseksi. Tavoitteena on varmistaa, että verosopimusetuja ei anneta veron kiertämisen tai välttämisen tilanteissa.
Yleissopimus mahdollistaa lukuisten kahdenvälisten verosopimusten mukauttamisen yhdellä monenvälisellä sopimuksella ilman jokaisen kahdenvälisen sopimuksen erillistä muuttamista sekä muutoksia koskevia hyväksymis- ja voimaansaattamismenettelyjä.
Yleissopimusta sovelletaan varsinaisen verosopimuksen rinnalla. Jotta yleissopimuksella olisi vaikutuksia tiettyyn verosopimukseen, on kahdenvälisen verosopimuksen molempien osapuolien sitouduttava yleissopimukseen.
Yleissopimuksen avulla Suomen verosopimusverkoston osaksi otetaan verosopimuksen tarkoitusta käsittelevä verosopimusten johdantokappale, verosopimusten väärinkäytön estämistä koskeva yleinen määräys, keskinäistä sopimusmenettelyä koskevat uudistetut määräykset ja siirtohinnoittelun vastaoikaisua koskeva määräys.
Lisäksi Suomi soveltaa yleissopimuksen välimiesmenettelyä koskevaa osaa. Välimiesmenettelyn kautta verovelvollisilla on käytössään entistä tehokkaampi keinoja, joiden avulla oman, kaksinkertaista verotusta koskevan tapauksensa voi saattaa valtioiden väliseen menettelyyn ja saada asiassa ratkaisun.
Verotettavan tulon laskeminen henkilöverotuksessa
Verohallinto on julkaissut 14.2.2019 päivätyn ohjeen Verotettavan tulon laskeminen henkilöverotuksessa (linkki). Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty työtulovähennyksen, eläketulovähennyksen, kunnallisverotuksen perusvähennyksen sekä asuntolainan korkojen osalta.
Verovelvollisella on oikeus vähentää pääomatuloistaan velkojensa korot, jos velka on tulonhankkimisvelka. Asuntovelan koroista verovelvollisella on oikeus vähentää pääomatuloistaan vain osa (25 prosenttia vuodesta 2019 alkaen). Korot vähennetään siten, että ensin vähennetään asunto- ja tulonhankkimisvelan korot. Ne ovat vähennysjärjestyksen suhteen keskenään samassa asemassa. Tämän jälkeen vähennetään ensiasunnon hankintaan otetun asuntovelan korot.
Sijoitusrahastoyhtiöiden sääntely
Tasavallan presidentti on vahvistanut uuden sijoitusrahastolain (He 243/2018).
Keskeisiä muutoksia ovat erikoissijoitusrahastosääntelyn siirto vaihtoehtorahastojen hoitajista annettuun lakiin ja sijoitusrahastodirektiivissä säännellyn alarahastorakenteen salliminen sijoitusrahastoissa. Muutokset tulevat voimaan 1.3.2019.
Rahastoyhtiöiden hallinnollista taakkaa kevennetään ja hallituksen toiminnan luotettavuutta vahvistetaan. Yhtiöiden ei ole enää pakko järjestää vuosittaista rahasto-osuudenomistajien kokousta, vaan ne voivat kutsua kokouksen koolle pyynnöstä. Vähintään kolmanneksen hallituksen jäsenistä pitää täyttää laissa säädetyt riippumattomuuden edellytykset.
Tilintarkastajien suorittamaa sijoitusrahaston arvonlaskennan oikeellisuuden tarkistamista harvennetaan. Finanssivalvonnan oikeudet saada tietoja laajenevat. Lakiin on lisätty rahastoyhtiöille uusi sijoitusrahaston likviditeetin hallintakeino. Sijoitusrahaston säännöissä voidaan määritellä perusteet, jolloin rahastoyhtiölle tulee oikeus lunastaa rahasto-osuudet eräissä tilanteissa ilman osuudenomistajan toimeksiantoa tai suostumusta.