TaxFax nro 18 • 26.3.2019
Henkilöveroilmoituksen korjaamistapa on muuttunut
Verohallinto tiedottaa, että esitäytettyjen veroilmoitusten postitus on alkanut. Veroilmoitukset lähetetään satunnaisessa järjestyksessä huhtikuun loppuun mennessä. Veroilmoitus on erilainen kuin ennen: se ei ole enää täytettävä lomake vaan tuloste verotustiedoista. Veroilmoitus näkyy myös OmaVero-palvelussa, jossa voi tarvittaessa täydentää tietoja. Jos veroilmoituksessa on täydennettävää, määräpäivä on joko 7.5., 14.5. tai 21.5.2019.
Veroilmoituksen voi tehdä OmaVerossa (vero.fi/omavero). Veroilmoitukset julkaistaan OmaVerossa satunnaisessa järjestyksessä. Veroilmoitus avautuu tarkistettavaksi viimeistään 23.4.2019. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.
Veroilmoitusta voi edelleen täydentää paperilla, mutta korjaamistapa on muuttunut. Korjauksia ei enää merkitä suoraan esitäytetylle veroilmoitukselle vaan tiedot on ilmoitettava lomakkeilla, jotka on mainittu veroilmoituksessa. Esimerkiksi kotitalousvähennystä tai vuokratuloja varten on omat lomakkeensa. Tarvittavat lomakkeet voi tulostaa osoitteesta vero.fi/lomakkeet. Lomakkeet ja palautuskuoren voi myös tilata palvelunumerosta 029 497 030 (Lomaketilaukset) tai hakea verotoimistosta.
Paperilomakkeiden on oltava perillä Verohallinnossa viimeistään veroilmoitukseen merkittynä päivänä.
Veronpalautuspäivä ja jäännösveron eräpäivät eivät ole enää samat kaikille. Suurimmalla osalla maksupäivät aikaistuvat. Suurin osa saa veronpalautuksen tililleen jo 6.8.2019, jos tilinumero on Verohallinnon tiedossa. Yleisimmät jäännösveron eräpäivät ovat 1.8.2019 (1. erä) ja 1.10.2019 (2. erä).
Veronpalautuspäivä tai jäännösveron eräpäivät voivat siirtyä eteenpäin, jos veroilmoitukseen tulee muutoksia. Uudet päivämäärät näkyvät uudessa verotuspäätöksessä, joka lähetetään, kun veroilmoitukset on käsitelty.
Maa-ainesten myynnin verotus
Verohallinto on julkaissut 21.3.2019 päivätyn ohjeen Maa-aineksista saatavat tulot luonnollisen henkilön verotuksessa (linkki). Ohje kattaa maa-ainesten myyntitoiminnan verotuksen lisäksi myös kaivoslain mukaiset kiinteistön omistajalle maksettavat korvaukset.
Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty vuoden 2017 alusta voimaan tuleen tuloverolain muutoksen takia. Vastikkeetta saadun maa-ainesalueen hankintamenona käytetään lähtökohtaisesti perintö- ja lahjaverotuksessa käytettyä arvoa. Jos maa-ainesalueeseen on perintö- tai lahjaverotuksessa saatu perintö- ja lahjaverolain mukainen sukupolvenvaihdoshuojennus, käytetään hankintamenona huojennettua arvoa.
Uutta oikeuskäytäntöä
Konkurssi ja kiinteistöveron palautus
A Oy asetettiin konkurssiin 6.3.2013. A Oy:n konkurssipesä vastasi vastuuvelvollisena vuodelta 2015 määrätystä kiinteistöverosta ja maksoi sen konkurssipesän massavelkana. Konkurssipesän oikaisuvaatimuksesta mainittua veroa palautettiin.
Vaikka vero-oikeudellisesti kysymyksessä oli verovelvolliselle eli A Oy:lle maksettava veronpalautus, sitä ei voitu käyttää sellaisten A Oy:n konkurssiin asettamista edeltäneiden verovelkojen suoritukseksi, joista konkurssipesä ei ollut massavelkaisessa vastuussa.
KHO 18.3.2019 T:963 eli vuosikirjassa KHO:2019:39
Ulkopuolisten varojen käyttö perinnönjaossa aiheutti luovutusvoittoverotuksen
Perittävän veljenpoika D sai pesänjakajan toimittamassa perinnönjaossa perittävän sisaren A:n vastustuksesta huolimatta maatilan perintökaaren 25 luvun mukaisessa jaossa käyvän hinnan alittavaa lunastuskorvausta vastaan. Luovutusvoittoverotusta toimitettaessa A:n katsottiin luovuttaneen jaossa omaisuutta D:lle siltä osin kuin D maksoi A:lle lunastushintaa kuolinpesän ulkopuolisilla varoilla. Luovutuksesta saatu voitto oli A:n veronalaista pääomatuloa. Verovuosi 2013.
KHO 18.3.2019 T:962 eli vuosikirjassa KHO:2019:38
Osakkaan eläinlääkärikoulutuksen ei katsottu tapahtuvan työnantajayrityksen intressissä
X Oy on eläinten --- erikoisklinikka. Yhtiön osakkeista omistaa B 55 prosenttia ja hänen lapsensa A, C ja D kukin 15 prosenttia. Vuonna 1993 syntynyt A on ollut töissä yhtiössä vuodesta 2009 alkaen ensin koulujen loma-aikoina. Yhtiö on 1.5.2012 solminut hänen kanssaan kirjallisen, toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen. Ylioppilastutkinnon jälkeen A on suorittanut Yhdysvalloissa suomalaista kandidaatin tutkintoa vastaavan Bachelor's Degree in Biomedical Sciences -nimisen tutkinnon vuonna 2016. Tämän jälkeen hän on vuonna 2018 suorittanut Suomessa klinikkaeläintenhoitajan tutkinnon.
A on työskennellyt lukion ja Yhdysvalloissa opiskelunsa ohessa yhtiössä. Hän on syksystä 2016 alkaen ollut säännöllisessä osa-aikatyössä yhtiössä siten, että hänen päivittäinen työaikansa on ollut klinikalla töissä ollessa 4–6 tuntia. Varsinaisen potilastyön ohella A on asuinpaikastaan riippumatta tehnyt kirjallisia työtehtäviä etätöinä. Näitä tehtäviä ovat olleet taloushallinnon ja markkinoinnin tehtävät. Klinikkaeläinhoitajan tutkintoon kuuluneen käytännön työn osuuden A suoritti osittain yhtiössä ja osittain H:n eläinlääkäriasemalla. A lopetti työskentelyn H:n eläinlääkäriasemalla kokonaan huhtikuussa 2018, minkä jälkeen hän on ollut kokopäivätyössä yhtiössä.
A on hyväksytty opiskelemaan Lontoon Royal Veterinary Collegeen suorittamaan eläinlääketieteellistä ylempää korkeakoulututkintoa. Opinnot kestävät viisi vuotta ja alkavat syksyllä 2018. Koulutus on maksullista ja lukukausimaksu on noin 9 750 euroa lukuvuotta kohden.
Asiassa on kysymys siitä, voidaanko X Oy:n suorituksia A:n Isossa-Britanniassa tapahtuvan eläinlääkärikoulutuksen lukukausimaksuista pitää verovapaina tuloverolain 69 b §:n mukaisesti. Tämä uusi lainkohta on tullut voimaan vuoden 2018 alusta ja siinä on työnantajan työntekijälleen kustantaman koulutuksen verovapauden ainoaksi edellytykseksi säädetty, että koulutuksen tulee tapahtua työnantajan intressissä. Näin ollen tässä tapauksessa tulee arvioitavaksi lähinnä se, tapahtuuko koulutus yhtiön vai A:n intressissä.
A on eläinlääkäritoimintaa harjoittavan perheyhtiön pääomistajan tytär. Hän on 25-vuotias eli iässä, jolloin vielä yleensä opiskellaan ammattiin johtavaa koulutusta, etenkin kun kyse on eläinlääkärin pätevyyteen johtavasta korkeakoulututkinnosta. Hän on työskennellyt yhtiössä lähinnä aikaisempien opiskelujensa ohessa osa-aikaisena työntekijänä avustavissa tehtävissä. Kyse ei ole koulutuksesta, joka olisi hyödyllistä A:n nykyisissä tai tulevissa työtehtävissä yhtiön palveluksessa tai tukisi niissä, vaan koulutus on välttämätön, jotta A voisi ylipäänsä toimia laillistettuna eläinlääkärinä. Edellä todetun perusteella ja etenkin kun otetaan lisäksi huomioon, että saadun selvityksen mukaan A:lla ei ole mitään velvollisuutta työskennellä yhtiössä valmistumisensa jälkeen, hallinto-oikeus katsoo, että koulutus tapahtuu lähinnä hänen omassa intressissään. Näin ollen X Oy:n suorituksia hänen lukukausimaksuistaan ei voida pitää verovapaina tuloverolain 69 b §:n nojalla, vaan kysymys on ennakkoratkaisuhakemuksessa tarkoitetuissa oloissa ennakkoperintälain 13 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta palkasta, josta X Oy:n on toimitettava ennakonpidätys. Asiaa ratkaistaessa on toimitettu äänestys 2-1.
Helsingin HAO 5.3.2019 T:19/0178/6