TaxFax nro 19 • 29.3.2019
Palkintojen verotus
Verohallinto on julkaissut 27.3.2019 päivätyn ohjeen Palkintojen verotus (linkki). Ohjeessa käsitellään erilaisista kilpailuista, arvonnoista tai muista tapahtumista saatavien palkintojen verotusta.
Ohjeen mukaan arvoltaan merkityksettömät palkintoesineet ja tavarapalkinnot kuten pokaalit, mitalit, lippikset, karkkipussit, kahvipaketit yms. eivät ole veronalaista tuloa, joten niitä ei myöskään ilmoiteta tulorekisteriin. Seuraavassa ohjeen keskeisimmät kohdat:
Omalta työnantajalta saadut palkinnot
Omalta työnantajalta saadut palkinnot ovat palkkaa, olipa sitten kyse satunnaisista tai säännöllisesti toistuvista palkinnoista.
Myös työnantajan henkilökunnan kesken arpoma rahanarvoinen palkinto on työntekijän työsuhteen perusteella saamaa palkkaa. Samoin työnantajan järjestämien myynti-, asiakashankinta- ja muiden vastaavien kilpailujen palkinnot ovat työntekijöille palkkaa.
Työnantajan virkistys- tai harrastustoiminnan yhteydessä järjestämien erilaisten kilpailujen tai arpajaisten perusteella saatuja vähäarvoisia esinepalkintoja on kuitenkin verotuskäytännössä pidetty verovapaana etuna. Tällainen verovapaa esinepalkinto voi olla arvoltaan enintään 100 euroa.
Muiden yritysten omistajille ja työntekijöille annetut palkinnot
Yritys saattaa antaa erilaisia palkintoja myös muille kuin palveluksessaan oleville työntekijöille tai samaan konserniin kuuluville työntekijöille. Esimerkiksi franchising-yhtiöiden työntekijöiden ja omistajayrittäjien saamat palkinnot eivät ole palkkaa, koska kyse ei ole palkinnon antajaan työsuhteessa olevien henkilöiden saamista suorituksista.
Tällaiset palkinnot ovat saajan veronalaista työkorvausta, jos palkinto on sen antajan kanssa työstä, tehtävästä tai palvelusta sovittua vastiketta. Jos palkinto ei ole työkorvausta, se on saajansa muuta veronalaista ansiotuloa.
Työnantajan yhteistyökumppanilta saadut palkinnot
Palkkana ei pidetä työntekijän asemansa perusteella, esimerkiksi työnantajansa liiketuttavilta tai asiakkailta suoraan saamia palkkioita tai etuuksia, vaikka hän olisi ansainnut ne osin omalle työnantajalleen tekemänsä työn perusteella. Tällaiset palkinnot eivät ole työntekijöiden työsuhteessa sovittua palkkaa, jonka maksamiseen työnantaja olisi velvollinen.
Muulta kuin omalta työnantajalta saadut palkinnot ovat verotuksessa joko työkorvausta tai muuta ansiotuloa. Työkorvauksesta on kyse silloin, kun palkinto on työstä, tehtävästä tai palvelusta saatavaa vastiketta. Esimerkiksi maahantuojan suoraan asiakasyrityksen palkansaajalle maksama myynninedistämispalkkio on luonteeltaan työkorvausta, koska se saadaan työskentelyn perusteella.
Muut kuin työkorvauksena saatavat palkkiot ovat muuta veronalaista ansiotuloa. Esimerkiksi palkintomatkan, jonka toimitusjohtaja saa suoraan tavarantoimittajayhtiöltä, arvo on muuta ansiotuloa. Jos yhteistyökumppanin antama palkinto kuitenkin maksetaan tai annetaan työntekijän oman työnantajan kautta, palkinto on työsuhteen perusteella saatua palkkatuloa sen perusteesta, määrästä ja laadusta riippumatta.
Muut kuin työnantajalta tai yhteistyökumppanilta saadut palkinnot
Muilta kuin työnantajalta tai tämän yhteistyökumppanilta saadut palkinnot ovat veronalaista ansiotuloa, jos ne eivät kuulu arpajaisverolain piiriin tai eivät ole Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa kyseisen valtion lainsäädännön mukaisesti toimeenpannuista arpajaisista saatuja.
Muu kuin arpajaisverolain soveltamispiiriin kuuluva palkinto on tuloverotuksessa saajan muuta veronalaista ansiotuloa, jos
- voiton saaminen ei perustu sattumaan
- kyseessä ei ole niin sanottu julkinen arvonta
- palkinto on saatu kilpailusta suorituksen perusteella
- voitto on saatu Euroopan talousalueen ulkopuolisessa valtiossa toimeenpannuista arpajaisista.
Esimerkiksi tieto-, pilkki- ja muista kilpailuista saadut palkinnot ovat saajan veronalaista ansiotuloa, kun palkinto on saatu sijoituksen tai suorituksen perusteella. Samoin muista kuin julkisista arvonnoista saadut erilaiset palkinnot ovat palkinnon saajan veronalaista ansiotuloa.
Erilaisiin kirjoitus-, musiikki-, näytelmä-, elokuva- yms. kilpailuihin osallistujille maksettava palkinto saattaa sisältää myös korvausta teoksen tekijänoikeuksien luovuttamisesta kokonaan tai osittain kilpailun järjestäjälle esimerkiksi teoksen julkaisemista varten. Tällainen korvaus on luonteeltaan veronalaista käyttökorvausta, josta on toimitettava ennakonpidätys, jos saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin.
Koululaiskilpailusta saadut palkinnot
Veronalaista tuloa ei ole peruskoulun, lukion, iltalukion, ammattikoulun tai muun näihin verrattavan oppilaitoksen oppilaille tieto- ja taitoaineessa järjestetystä kilpailusta muuna kuin rahana tai siihen verrattavana suorituksena saatu palkinto.
Koululaiskilpailusta saatu palkinto on aina veronalaista ansiotuloa, jos se annetaan suoraan rahana tai siihen verrattavana suorituksena, kuten esimerkiksi vapaavalintaisena lahjakorttina tai sijoitusrahasto-osuutena. Vaikka säännöksen tarkoittamat palkinnot ovat yleensä arvoltaan vähäisiä, palkintoa ei voida pitää veronalaisena sillä perusteella, että palkinnon arvo saattaa joissakin tapauksissa olla korkeampikin. Siten esimerkiksi oppilaan vuodeksi käyttöönsä saama palkintoauto voi olla verovapaa koululaiskilpailupalkinto. Tällaisessa tilanteessa ulkopuolinen taho (autoliike) antaa auton oppilaan käyttöön kilpailussa pärjäämisen perusteella. Oppilas ei saa palkintoa työn tekemisen vaan kilpailusuorituksen perusteella.
Konserniavustus
Verohallinto on julkaissut 29.3.2019 päivätyn ohjeen Konserniavustus (linkki). Ohjeessa käsitellään konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain keskeisiä periaatteita ja konserniavustuksen vähentämisen edellytyksiä tuloverotuksessa. Konserniavustuksella voidaan pienentää konserniavustusta antavan voitollisen yhteisön verotettavaa elinkeinotoiminnan tuloa. Vastaavasti saatu konserniavustus kasvattaa konserniavustusta saavan yhteisön elinkeinotoiminnan tuloa tai pienentää mahdollista elinkeinotoiminnan tappiota. Jotta varojensiirtoa voidaan pitää verotuksessa konserniavustuksena, sen tulee täyttää konserniavustuslain edellytykset.
Ulkomailta Suomeen tulevan työntekijän sairausvakuutus
Verohallinto tiedottaa, että uusi laki asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa tulee voimaan 1.4.2019. Lakimuutos vaikuttaa Suomeen töihin tulevien työntekijöiden oikeuteen tulla Suomessa sairausvakuutetuksi eli saada KELA:n myöntämiä etuuksia.
Tähän saakka ulkomailta Suomeen tuleva työntekijä on tullut Suomessa sairausvakuu-tetuksi, jos työskentely on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 4 kuukautta. 1.4.2019 alkaen Suomeen tuleva työntekijä on työsuhteen kestosta tai viikkotyötuntimäärästä riippumatta sairausvakuutettu, kun palkka on vähintään 696,60 e/kk (vuonna 2019).
Verohallinto määrää Suomessa sairausvakuutetuille työntekijän sairausvakuutusmaksun. Lisäksi työnantajan tulee maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksu, jos työntekijä on Suomessa sairausvakuutettu. Sairausvakuutusmaksuja ei kuitenkaan makseta Suomeen, jos ulkomailta tuleva työntekijä osoittaa A1- tai vastaavalla todistuksella olevansa vakuutettu asuinvaltiossaan.
Työntekijän sairausvakuutusmaksu sisältyy ennakonpidätysprosenttiin, eikä sitä pidätetä palkasta erikseen. Kuitenkin henkilöltä, joka on Suomessa enintään 6 kuukautta, sairausvakuutusmaksu peritään palkasta lähdeveron (35 %) lisäksi.
Käytännössä ulkomailta tulevalta työntekijältä ei peritä sairausvakuutusmaksua, vaikka hän olisi Suomessa sairausvakuutettu, jos palkkatulot ovat vuonna 2019 alle 14 282 euroa.
Verohallinto ei saanut veroparatiisiyhtiöihin liittyvää nk. Panama-aineistoa
Korkein hallinto-oikeus tiedottaa, että Veroparatiisiyhtiöihin liittyvää nk. Panama-aineistoa ei tarvinnut luovuttaa Verohallinnolle. Tutkivien journalistien kansainvälinen järjestö oli saanut haltuunsa veroparatiisiyhtiöihin liittyvän aineiston, johon se oli myöntänyt Suomessa lukuoikeuden Yleisradiolle ja sen palveluksessa oleville kahdelle toimittajalle.
Verohallinto oli perustellut tietopyyntöään mm. sivullisen erityistä tiedonantovelvollisuutta koskevalla säännöksellä. Säännöksen mukaan jokaisen on annettava Verohallinnon kehotuksesta yksilöinnin perusteella tietoja, jotka saattavat olla tarpeen muun verovelvollisen verotusta tai muutoksenhakua koskevan asian käsittelyä varten. Tältä osin tietopyyntö kaatui siihen, että Verohallinto ei ollut riittävästi yksilöinyt tietopyynnön yhteyttä konkreettiseen veroasiaan.
Verohallinto esitti tietopyyntönsä perusteeksi myös vertailutietotarkastusta. Vertailutietotarkastuksella tarkoitetaan sitä, että tarkastajat keräävät pelkästään vertailutietoja tarkastuksen kohteena olevan verovelvollisen liikekumppaneista tai muista toimijoista. Verohallinto hyödyntää näitä vertailutietoja arvioidessaan toisten verovelvollisten verotuksellista asemaa ja verotuksen oikeellisuutta.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan vertailutietotarkastuksenkin tulee kuitenkin kohdistua kirjanpitoon tai muuhun sellaiseen aineistoon, joka on keskeisessä asemassa tavanomaisessa verotarkastuksessa. Tämä edellytys ei täyttynyt. Katso päätös seuraavasta linkistä KHO:2019:40.