TaxFax nro 26 • 26.4.2019
Yritysten tulolähdejaon muutos ja tappioiden siirtyminen
Hallitus on antanut lakiesityksen (He 1/2019), jossa esitetään muutettaviksi voimaantulosäännöksiä lainmuutosten osalta, joiden mukaan yhteisöjen verotuksessa elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia sovelletaan kaikkeen toimintaan lukuun ottamatta maatilatalouden tuloverolain mukaan laskettavaan maatalouden tuloon.
Hallitus esittää, että lakien voimaantuloa siirrettäisiin 1. päivästä heinäkuuta 2019 vuoden 2020 alkuun. Vahvistettujen lakien soveltamissäännöksiä ei muutettaisi. Lakeja sovellettaisiin edelleen ensimmäisen kerran verovuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa.
Tuloverolain mukaisten luovutustappioiden tai muun toiminnan perusteella syntyneiden tappioiden siirtymäsäännösten osalta vahvistetuissa laeissa on säädetty, että säännökset koskevat lain voimaan tullessa tai lain voimaantulopäivänä vähentämättä olevia tappioita. Tämä tarkoittaisi, että ajanjaksolla 1.7.2019 – 31.12.2019 päättyneillä tilikausilla syntyneet tappiot eivät kuuluisi siirtymäsäännösten piiriin. Sanottua vaikutusta ei ollut tarkoitettu.
Ehdotettujen muutosten tarkoituksena on varmistua siitä, että lakien voimaantulon yhteydessä ei jää väliaikaa, jonka aikana syntyneiden tuloverolaissa tarkoitettujen luovutustappioiden tai muun toiminnan tappioiden vähentäminen ei olisi mahdollista.
Verotuksen toimittamisen periaatteet
Verohallinto on julkaissut 25.3.2019 päivätyn ohjeen Verotuksen toimittamisen periaatteita (linkki). Ohje korvaa aikaisemman saman nimisen ohjeen. Ohjeessa on otettu huomioon verotusmenettelystä annettuun lakiin tehdyt muutokset. Muilta osin ohje vastaa aikaisempaa ohjetta.
Ohjeessa todetaan, että jos ratkaisulinja tai verotuskäytäntö muuttuu uuden oikeuskäytännön tai olosuhteiden muuttumisen vuoksi, on uutta verotuskäytäntöä noudatettava johdonmukaisesti muutoksesta alkaen.
Jos verotuskäytäntö kuitenkin kiristyy uuden korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen tai Verohallinnon uuden ohjeen vuoksi, sovelletaan uutta tulkintaa verovelvollisten yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi pääsääntöisesti vasta seuraavan verovuoden alusta tai verovelvollisuuden alkamishetkestä alkaen. Esimerkiksi ennakkoperintää kiristäviä linjanmuutoksia sovelletaan verovelvollisuuden alkamishetken jälkeisiin tapahtumiin yleensä heti korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen julkaisemisen tai päätöksestä tiedottamisen jälkeen.
Verohallinnon on ilmoitettava kirjallisesti muuttuneesta käytännöstä ja sen vaikutuksesta seuraaviin verovuosiin.
Verotuksen muutospaineet ja tulevaisuus
Valtioneuvosto on julkaissut tutkimusraportin (linkki) verotuksen tulevaisuuden muutospaineista (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:35).
Raportissa tarkastellaan, minkälaisia muutospaineita verotukseen aiheuttavat digitaalisen liiketoiminnan ja alustatalouden yleistyminen, tekoälyn ja robotiikan nopea kehitys, globalisaatio, väestön ikääntyminen sekä tarve ehkäistä ilmastonmuutosta.
Nykyinen verojärjestelmä kykenee mukautumaan alustatalouden tuomaan kehitykseen, mutta verovalvonta kohtaa haasteita. Niitä voitaisiin ehkäistä velvoittamalla alustat luovuttamaan tietoja maksutapahtumista verottajalle.
Selvityksen mukaan Suomen ei kannata yrittää jarruttaa työvoimaa korvaavien teknologioiden käyttöönottoa robottiverolla, sillä se heikentäisi suomalaisen tuotannon kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla.
Globalisaation vuoksi yhteisöveroasteiden voi olettaa jatkavan laskuaan. Laskun pysäyttäminen edellyttäisi maiden välistä verokoordinaatiota.
Kansainvälinen muuttoliike ei anna erityistä syytä yleisen tuloverotuksen muuttamiselle. Nykyinen ulkomaisten avainhenkilöiden erityisverokohtelu sen sijaan on hyvin perusteltu.
Mahdollisimman yhdenmukainen vero kaikille kasvihuonekaasupäästöille ohjaisi vähentämään päästöjä siellä, missä se on edullisinta. Kasvihuonekaasupäästöjen verotusta tulisi kiristää aloittaen kevyimmin verotetuista fossiilisten polttoaineiden päästöistä.
Yleissopimus voimaan kesäkuussa
Valtioneuvoston asetuksella on saatettu voimaan monenvälinen yleissopimus, jolla toteutetaan verosopimuksiin liittyvät toimenpiteet veropohjan rapautumisen ja voitonsiirron estämiseksi.
Yleissopimus mahdollistaa lukuisten kahdenvälisten verosopimusten mukauttamisen yhdellä monenvälisellä sopimuksella ilman jokaisen kahdenvälisen sopimuksen erillistä muuttamista sekä muutoksia koskevia hyväksymis- ja voimaansaattamismenettelyjä.
Asetus tulee Suomen osalta voimaan 1.6.2019.
Luottojen korkokatto laajenee ja tiukkenee
Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutokset (He 230/2018, TaVM 39/2018), joiden mukaan pikaluottoja ja muita kuluttajaluottoja koskeva lainsäädäntö muuttuu syyskuussa.
Uudistuksen seurauksena korkokatto laajenee koskemaan valtaosaa kuluttajaluottoja. Sääntelyn ulkopuolelle jäävät vain sellaiset asuntoluotot, joissa vakuutena on asunto tai muuta omaisuutta, sekä liikennevälineiden, kuten autojen, osamaksukauppa.
Samalla hintasääntelymalli muuttuu luoton todelliseen vuosikorkoon sidotusta mallista erikseen korkoa ja muita luottokustannuksia sääntelevään malliin. Jatkossa luoton koron yläraja on 20 prosenttia. Lisäksi rajoitetaan erikseen oikeutta periä kuluttajalta muita luottokustannuksia kuin korkoa. Niin ikään oikeutta periä kuluttajalta kuluja maksuajan pidentämisestä rajoitetaan.
Muutosten tarkoituksena on kohtuullistaa tarjolla olevien kuluttajaluottojen hinnoittelua, vähentää kuluttajaluotoista aiheutuvia velkaongelmia ja helpottaa lain noudattamisen valvontaa.
Jos luotonantaja tai luotonvälittäjä rikkoo korko- tai luottokustannuskattoa koskevaa sääntelyä, kuluttajalta ei saa periä korkoa eikä muita luottokustannuksia lainkaan.