TaxFax nro 27 • 30.4.2019
Ulkomailla työskentelyn verotus
Verohallinto on julkaissut 18.4.2019 päivätyn ohjeen Ulkomailla työskentelyn verotus (linkki). Ohjeessa kuvattu työnantajan menettely koskee palkkoja, jotka maksetaan 1.1.2019 alkaen. Ohjeessa käsitellään ulkomailla tehdystä työstä saadun tulon verotusta Suomessa, kaksinkertaisen verotuksen poistamista ja sairausvakuuttamista.
Ulkomailla tilapäisesti oleskelevat vakuutetut ovat Suomessa asuvia, kun ulkomailla oleskelu kestää enintään kuusi kuukautta. Jos suomalainen työnantaja lähettää Suomessa asuvan henkilön työskentelemään ulkomaille muualle kuin EU/ETA-maahan tai sosiaaliturvasopimusmaahan kuutta kuukautta pidemmäksi ajaksi, työntekijä säilyy Suomessa asuvana Kelalle annettavalla ilmoituksella. Näin on myös silloin, kun henkilö lähetetään emo- tai tytäryhtiön palvelukseen.
Yrityksen, joka lähettää työntekijän Suomesta ulkomaille, on syytä ennen työn aloittamista olla yhteydessä Eläketurvakeskukseen tai Kansaneläkelaitokseen. Tällöin selvitetään, säilyykö työntekijä ulkomaantyöskentelyn ajan Suomen sosiaaliturvan piirissä. Jos näin on, suomalainen yritys maksaa työntekijästä sosiaaliturvaan liittyvät maksut edelleenkin Suomessa.
Suomen verotuksen kannalta yritys joutuu arvioimaan, soveltuuko työstä maksettavaan palkkaan kuuden kuukauden sääntö. Jos sääntö soveltuu, palkka on Suomessa verovapaata eikä siitä mahdollista minipidätystä lukuun ottamatta toimiteta ennakonpidätystä Suomeen.
Ulkomailta Suomeen tulevat työntekijät
Verohallinto on julkaissut 18.4.2019 päivätyn ohjeen Ulkomailta Suomeen tulevan työntekijän verotus (linkki). Ohjeessa kuvattu työnantajan menettely koskee palkkoja, jotka maksetaan 1.1.2019 alkaen.
1.4.2019 on tullut voimaan laki asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa. Ulkomailta Suomeen tuleva työntekijä, joka työskentelee suomalaisen työnantajan palveluksessa Suomessa, tulee sairausvakuutetuksi heti maahan muutosta lukien, jos henkilö työskentelee Suomessa siten, että kuukausiansio on vähintään työttömyysturvalain peruspäivärahan määrä kuukausiansioksi muunnettuna (696,60 euroa vuonna 2019). Kuukausiansion määrään lasketaan saman kalenterikuukauden aikana saadut suoritukset ja tuloraja on saajakohtainen. Jos työskentelyä koskevat edellytykset eivät täyty, henkilöstä voi tulla Suomessa sairausvakuutettu, jos hän on muuttanut tänne vakinaisesti.
Ulkomailta tulleen työntekijän työ voi tilapäisesti vähentyä, keskeytyä ja päättyä. Jos hän on työskennellyt täällä vähintään kuusi kuukautta niin, että edellä kerrottu palkan määrää koskeva edellytys on täyttynyt, hän voi tämän jälkeen olla niin sanotun jälkisuojan perusteella Suomessa sairausvakuutettu kolmen kuukauden ajan, vaikka näiden kolmen kuukauden aikana palkka ei ylittäisi sille säädettyä vähimmäismäärää. Koska työntekijä on jälkisuojan aikanakin Suomessa sairausvakuutettu, on myös näiltä kuukausilta maksettava sairausvakuutusmaksu.
Taloyhtiöiden siirtyminen huoneistotietojärjestelmään
Tämä vuoden alusta otettiin käyttöön sähköinen huoneistotietojärjestelmä. Ensimmäisenä huoneistotietojärjestelmän piiriin tulivat uudet 1.1.2019 jälkeen perustetut taloyhtiöt.
Valtioneuvosto tiedottaa, että vanhat eli ennen vuotta 2019 perustetut taloyhtiöt voivat siirtää osakeluettelonsa huoneistotietojärjestelmään 1.5.2019 lähtien toimittamalla siirrettävät tiedot Maanmittauslaitoksen asiakaspalveluun lomakkeella. Siirto on taloyhtiölle maksuton, kun se tehdään vuoden 2022 loppuun mennessä.
Sähköiseen huoneistotietojärjestelmään kootaan vähitellen tiedot taloyhtiöistä, osakehuoneistoista sekä niiden omistajista ja panttauksista. Huoneistotietojärjestelmän ylläpidosta vastaa Maanmittauslaitos.
Osakeluettelon siirto huoneistotietojärjestelmään on taloyhtiölle huomattavasti helpompaa loppuvuodesta 2019 alkaen. Silloin taloyhtiöille tarjotaan siirtoa varten sähköinen palvelu. Palvelu otetaan käyttöön lokakuussa 2019. Sellaiset taloyhtiöt ja isännöitsijät, joilla on käytössään isännöintijärjestelmä, voivat loppuvuodesta 2019 hyödyntää isännöintijärjestelmän tietoja osakeluettelon siirrossa. Siirron jälkeen vastuu osakeluettelon ylläpidosta sekä saannon selvityksestä siirtyy Maanmittauslaitokselle. Taloyhtiöt ja isännöitsijät saavat osakastiedot suoraan huoneistotietojärjestelmästä.
Yksittäinen osakas toimii kuten ennenkin siihen saakka, kunnes taloyhtiö on tehnyt osakeluettelon siirron. Kun taloyhtiö on siirtänyt osakeluettelon huoneistotietojärjestelmään, yksittäinen osakkeenomistaja voi hakea omistuksensa rekisteröintiä Maanmittauslaitokselta. Samalla paperinen osakekirja mitätöidään, minkä jälkeen osakehuoneiston omistusoikeuden osoittaa merkintä rekisterissä.
Pakollista sähköisen omistuksen rekisteröinti on osakeluettelon siirron jälkeen, kun huoneisto ensimmäisen kerran vaihtaa omistajaa. Osakehuoneistolle on haettava omistuksen rekisteröintiä 10 vuoden kuluessa osakeluettelon siirrosta.