TaxFax nro 29 • 3.5.2019
Kuolinpesän omaisuuden myynnin verotus
Verohallinto on julkaissut 30.4.2019 päivätyn ohjeen Kuolinpesien luovutusvoitot ja -tappiot verotuksessa (linkki). Ohjeessa selvitetään mm. kuolinpesän jäämistöön kuuluvan asunnon luovutukseen liittyviä ongelmakohtia. Ohjeessa käsitellään myös lesken luovuttaman omaisuuden luovutusvoittoverotuskysymyksiä. Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on täydennetty lisäämällä perusparannusmenoja koskeva luku.
Perusparannusmenot, jotka ensin kuolleen puolison kuolinpesä tai leski on maksanut, lisätään ensin kuolleen henkilön jälkeiseen koko esineen hankintamenoon perintöverotusarvon ohella omana eränään ja sitä kautta ne vaikuttavat molempien kuolinpesien luovutusvoiton laskentaan.
Perusparannusmenot, jotka ensin kuolleen puolison kuolinpesä tai lesken kuolinpesä on maksanut lesken kuoleman jälkeen, lisätään kokonaisuudessaan kummankin vainajan jälkeiseen kyseisen esineen hankintamenoon perintöverotusarvon lisäksi. Sitä kautta ne vaikuttavat molempien kuolinpesien luovutusvoiton laskentaan. Hankintamenon nousu jakaantuu kuolinpesille omistusosuuksien ja avio-oikeuspuolituksen kautta kuten perintöverotusarvo muutoinkin.
Vapaaehtoiset eläkevakuutukset ja PS-sopimukset
Verohallinto on julkaissut 29.4.2019 päivätyn ohjeen Pitkäaikaissäästämissopimuksen ja yksityishenkilön ottaman vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen verotus (linkki). Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty lakimuutosten seurauksena.
Verovelvollisella on oikeus vähentää oman yksilöllisen eläkevakuutuksen ja PS-sopimuksen maksuja verotuksessaan. Vähennysoikeudelle ja ‑kelpoisuudelle on kuitenkin säädetty tuloverolaissa erilaisia rajoituksia ja edellytyksiä.
Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen ja PS-sopimuksen maksujen vähennyskelpoisuuden edellytyksenä on, että sopimuksen mukaan vanhuuseläkettä tai PS-sopimuksen suorituksia aletaan maksaa vakuutetulle aikaisintaan hänen saavutettuaan syntymävuotensa ja sopimuksen tekoajan perusteella alla olevan taulukon mukaan määräytyvän iän.
Sopimus tehty ennen 1.1.2013
|
Syntymävuosi |
Eläkeikä |
|
1957 tai aiemmin |
63 |
|
1958–1961 |
64 |
|
1962–1972 |
65 |
|
1973–1984 |
66 |
|
1985–1997 |
67 |
|
1998 tai myöhemmin |
68 |
Sopimus tehty 1.1.2013 tai sen jälkeen
|
Syntymävuosi |
Eläkeikä |
|
1957 tai aiemmin |
68 |
|
1958–1961 |
69 |
|
1962 tai myöhemmin |
70 |
Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen ja PS-sopimuksen maksujen vähennyskelpoisuuden edellytyksenä on rajoitettu takaisinosto-oikeus ja säästövarojen nosto-oikeus. Vakuutusta ei voi takaisinostaa eikä säästömäärää nostaa ennen laissa määriteltyä eläkeikää muilla kuin laissa määritellyillä erityisillä nostoperusteilla. Tällaisia nostoperusteita ovat vakuutetun tai säästövaroihin oikeutetun vähintään vuoden kestänyt työttömyys, pysyvä työkyvyttömyys tai osatyökyvyttömyys, puolison kuolema tai avioero. Avoero ei ole laissa tarkoitettu erityinen nostoperuste.
Osatyökyvyttömyys hyväksytään erityiseksi nostoperusteeksi vain sellaisessa eläkevakuutuksessa, joka on otettu 18.9.2009 tai sen jälkeen. Ennen 1.1.2005 otetussa eläkevakuutuksessa takaisinostoperuste voi olla myös vakuutetun puolison työttömyys.
Tuulivoimalaitokset
Verohallinto on julkaissut 30.4.2019 päivätyn ohjeen Tuulivoimalaitosten ja niiden rakennuspaikkojen käsittely verotuksessa (linkki). Ohje käsittelee kiinteistöverotusta sekä rakennuspaikasta saatavan vuokratulon ja muiden mahdollisten korvausten verotusta.
Tuulivoimalan rakennuspaikasta saatu vuokratulo verotetaan tilanteesta riippuen elinkeinotulon verottamisesta annetun lain, maatilatalouden tuloverolain tai tuloverolain mukaan.
Maapohjan omistajalle voidaan maksaa myös käyttökorvauksia tai muita sopimukseen perustuvia harjoitettavaan toimintaan sidottuja korvauksia. Vaikutusaluekorvausta voidaan maksaa myös vaikutusalueella oleville kiinteistöille, vaikka niillä ei olisikaan tuulivoimalaa omalla maallaan. Vaikutusaluekorvauksen maksuperusteena voi olla esimerkiksi tuulivoimaloiden aiheuttamat rajoitukset voimaloiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevien muiden kiinteistöjen hyödyntämismahdollisuuksiin. Tällainen korvaus katsotaan maanvuokraukseen rinnasteiseksi vuokratuloksi.
Korvauksia voidaan maksaa myös muilla nimikkeillä ja perusteilla. Jos kiinteistölle aiheutuvaa haittaa ei ole tarkemmin eritelty, eikä sille ole erikseen kohdennettu korvattavaa määrää, niin lähtökohtaisesti verotetaan myös näissä tapauksissa koko maksettu korvaussumma vuokratulona.