TaxFax nro 33 • 6.6.2019
Lahjojen kumulointi
Verohallinto on julkaissut 5.6.2019 päivätyn ohjeen Lahjojen kumulointi (linkki). Lahjojen kumuloinnissa vaiheittain annetut lahjat lasketaan yhteen ja summasta määrätään lahjavero, josta vähennetään aiemmasta lahjasta maksettu vero. Kumuloinnilla progressiivisen veroasteikon välttäminen lahjoja pilkkomalla estyy. Aiempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty siten, että ohjeen esimerkkilaskelmissa on käytetty vuoden 2018 lahjaveroasteikkoa.
Veroasteikkoja muutettaessa säädetään usein siirtymäsäännös, jolla estetään verotuksen takautuva kiristyminen tai verosuunnittelu. Yleensä näissä lainkohdissa on säädetty, että kumuloitaessa aiempi lahja myöhemmin annettuun lahjaan kumuloinnin tuloksena syntyvästä lahjaverosta vähennetään se vero, joka aiemmin annetusta lahjasta olisi määrätty nykyisellä veroasteikolla.
Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero
Verohallinto on julkaissut 4.6.2019 päivätyn Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti (linkki).
Asuntotarkoitukseen kaavoitetulle rakentamattomalle rakennuspaikalle kunnanvaltuusto voi määrätä erillisen, muita kiinteistöveroprosentteja korkeamman veroprosentin. Esimerkiksi verovuonna 2019 veroprosentin on oltava vähintään 2,00 ja enintään 6,00. Korkeampi kiinteistöveroprosentti ei koske loma-asutusta varten kaavoitettuja rakennuspaikkoja.
Erillistä veroprosenttia ei ole pakko määrätä. Jos veroprosenttia ei ole määrätty, kiinteistövero asuntotarkoitukseen kaavoitetusta rakentamattomasta rakennuspaikasta maksuunpannaan yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan.
Pääkaupunkiseudun ja sen kehysalueen kuntia koskee erityissäännös, jonka mukaan rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti on pakko määrätä. Espoon, Helsingin, Hyvinkään, Järvenpään, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon, Tuusulan, Vantaan ja Vihdin kunnissa rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin alaraja verovuonna 2019 on 3,00 prosenttiyksikköä kunnanvaltuuston määräämää yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeampi. Veroprosentiksi voidaan määrätä kuitenkin verovuonna 2019 enintään 6,00.
Kunta tai Verohallinto voi osittain tai kokonaan vapauttaa rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin mukaan määrätystä kiinteistöverosta, jos rakennushanke on viivästynyt muusta syystä kuin rakennuspaikan omistajan omasta menettelystä. Tällainen syy voi esimerkiksi olla se, että rakennusluvan saaminen on viivästynyt kunnasta johtuvasta syystä eikä rakentamista tämän vuoksi ole voitu aloittaa ennen kalenterivuoden alkua.
Kesälomien palkkojen ja lomarahojen ilmoittaminen tulorekisteriin
Tulorekisteriin ilmoitettaessa on huomattava, loma-ajan palkoille ei ole tulorekisterissä omaa tulolajia. Loman ajalta maksettu ja kertynyt tulo ilmoitetaan yleensä tulolajilla Aikapalkka (201), jos palkka maksetaan työhön käytetyn ajan perusteella, kuten kuukausipalkkaisille työntekijöille.
Jos loman ajalta maksettu tulo on ollut suorituspalkkaa tai provisiota, tulo ilmoitetaan joko tulolajilla Urakkapalkka (227) tai Provisiopalkka (220) sen mukaan, millä perusteella tulo on maksettu.
Maksetut lomarahat ilmoitetaan tulorekisteriin palkkailmoituksella viimeistään viiden päivän kuluessa maksupäivästä. Lomarahat ilmoitetaan käyttämällä tulolajia Lomaraha (213).
Lomarahan ansaintakautena ilmoitetaan koko se aika, jolta lomaraha on kertynyt. Jos lomarahaa maksetaan useassa erässä, kaikissa maksuerissä voidaan ilmoittaa sama ansaintakausi eli lomarahan kertymäaika.
Tiedot maksettavista suorituksista voi ilmoittaa tulorekisteriin etukäteen. Ilmoituksen voi tehdä aikaisintaan 45 päivää ennen maksupäivää. Myös lomarahat voi ilmoittaa etukäteen.
Poissaolotiedot ovat tulorekisteriin vapaaehtoisesti annettavia täydentäviä tietoja. Vaikka tietoja ei ole pakko antaa, niiden ilmoittamista kuitenkin suositellaan. Esimerkiksi Kela ja työttömyyskassat tarvitsevat näitä tietoja (linkki).
Yrityksen omistajat merkitään kaupparekisteriin
Patentti- ja rekisterihallitus tiedottaa, että kaikkien osakeyhtiöiden ja osuuskuntien täytyy ilmoittaa omistajansa (tosiasialliset edunsaajat) kaupparekisteriin 1.7.2019 alkaen. Avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt tekevät ilmoituksen vain, kun edunsaajana on muu henkilö kuin yhtiömies (lisätietoja linkki).
Pörssiyhtiöt, toiminimiyrittäjät (yksityinen elinkeinonharjoittaja), asunto-osakeyhtiöt ja keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt eivät tee ilmoitusta.
Tosiasiallisten edunsaajien ilmoittaminen ja rekisteröinti perustuvat rahanpesulakiin ja EU-direktiiveihin. Rahanpesulainsäädäntö velvoittaa esimerkiksi pankkeja tunnistamaan asiakkaansa. Edunsaajatietojen rekisteröinti tuleekin sujuvoittamaan yrityksen asiointia esimerkiksi pankkilainaa haettaessa.
Kuka on edunsaaja
Yritys vastaa edunsaajien tunnistamisesta. PRH ei ota kantaa siihen, kuka on yrityksen edunsaaja.
Edunsaaja on henkilö, joka täyttää vähintään yhden seuraavista edellytyksistä:
- Hän omistaa yli 25 prosenttia yrityksen osakkeista suoraan tai välillisesti toisen yrityksen kautta.
- Hänellä on yli 25 prosentin osuus yrityksen äänivallasta suoraan tai välillisesti toisen yrityksen kautta.
- Hän käyttää yrityksessä tosiasiallista määräysvaltaa muulla perusteella (esimerkiksi osakassopimuksen mukaan).
Milloin ja miten ilmoitus tehdään
Yritykset, joiden täytyy ilmoittaa edunsaajat, tekevät ilmoituksen 1.7.2019 - 1.7.2020. Tämän jälkeen yritysten täytyy tehdä ilmoitus aina kun edunsaajatiedot muuttuvat.
Ilmoitus tehdään netissä YTJ-palvelussa (www.ytj.fi), ja se on maksuton. Ennen heinäkuuta 2019 edunsaajia ei voi ilmoittaa rekisteröitäviksi.
Ilmoitus täytyy tehdä myös, vaikka yrityksellä ei ole edunsaajia tai he eivät ole yrityksen tiedossa.
Ketkä saavat edunsaajatietoja PRH:lta
Yritysten edunsaajatiedot eivät ole samalla tavalla julkisia kuin muut kaupparekisteritiedot.
PRH antaa edunsaajatietoja tunnistetuille asiakkaille, joilla on tiedoille rahanpesulain mukainen käyttötarkoitus. Edunsaajaote on maksullinen muille kuin viranomaisille.