TaxFax nro 34 • 13.6.2019
Katso-tunnisteiden käyttö päättyy
Verohallinto tiedottaa, että Katso-tunnistautumista ja -valtuuksia voi käyttää Verohallinnon palveluissa vuoden 2020 aikana. Katso-palvelun alasajo siirtyy aiemmin ilmoitetusta vuoden 2019 lopusta.
Kaikki asiakasryhmät eivät voi vielä valtuuttaa itsepalveluna Suomi.fi-palvelun avulla. Tällaisia asiakasryhmiä ovat esimerkiksi julkiset organisaatiot, yhdistykset sekä ulkomaalaiset yritykset ja yksityishenkilöt. Asiakasryhmät siirtyvät itsepalveluna Katson käytöstä Suomi.fi-valtuuksien käyttäjiksi porrastetusti vuosien 2019 ja 2020 aikana. Poikkeustapauksissa Verohallinto voi siirtää valtuuden asiakkaan valtuushakemuksen perusteella. Verohallinto tiedottaa eri asiakasryhmien siirtymisestä tarkemmin lähitulevaisuudessa.
Lähes kaikki asiakasryhmät, jotka on jo rekisteröity YTJ- tai kaupparekisteriin, voivat hoitaa veroasioita jo nyt Suomi.fi-valtuuksilla. Verohallinto suosittelee Suomi.fi-valtuuksien käyttöönottoa. Esimerkiksi aloittavan yrittäjän ei kannata enää ottaa käyttöön Katso-tunnistetta. Sen sijaan hänen kannattaa antaa kirjanpitäjälle veroasioiden hoito -valtuus, jonka avulla kirjanpitäjä voi asioida OmaVerossa. Valtuuden voi antaa Suomi.fi-palvelussa, jonne voi tunnistautua esimerkiksi omilla pankkitunnuksilla.
Peruskorko
Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi 0,00 prosenttia 1.7.2019 alkaen vuoden 2019 joulukuun loppuun asti. Peruskorko on ollut 1.1.2018 alkaen ollut –0,25 prosenttia.
Kahdesti vuodessa laskettava peruskorko määräytyy vahvistamista edeltävien kolmen kuukauden aikana julkaistun 12 kuukauden markkinakoron keskiarvon mukaisesti.
Ennakonpidätyksen toimittaminen
Verohallinto on julkaissut 6.6.2019 päivätyn ohjeen Ennakonpidätyksen toimittaminen (linkki). Verrattuna aikaisempaan saman nimiseen ohjeeseen muutoksia on tehty ohjeen lukuun, joka käsittelee palkkojen takaisinperintää (luku 7).
Takaisinmaksu samana vuonna kuin alkuperäinen maksu (nettoperintä)
Jos työntekijä maksaa liikaa saamansa palkan takaisin samana kalenterivuonna kun se on hänelle maksettu, työnantaja voi periä palkan takaisin nettona. Nettoperinnässä työnantaja perii palkansaajalta liikasuorituksen, josta se on ensin vähentänyt ennakonpidätyksen osuuden. Verohallinto oikaisee ennakonpidätyksen määrää työnantajan tulorekisteriin antaman takaisinperintäilmoituksen perusteella.
Takaisinmaksu maksuvuoden jälkeen (bruttoperintä)
Jos takaisinperintä tapahtuu palkanmaksuvuotta seuraavan vuoden alussa (ennen kuin ennakonpidätystä on ehditty ottaa huomioon verotuksessa), työnantaja voi vielä periä suorituksen takaisin nettona.
Jos palkka peritään takaisin vasta sen jälkeen, kun toimitettu ennakonpidätys on luettu verotuksessa palkansaajalle hyväksi, työnantaja ei voi enää periä palkkaa takaisin nettona. Tällöin suoritus on perittävä takaisin bruttona. Bruttoperinnässä työnantaja perii liikasuorituksen takaisin vähentämättä siitä toimittamaansa ennakonpidätystä. Bruttoperinnässä työnantaja voi lähettää palkansaajalle esimerkiksi laskun tai periä liikasuorituksen myöhemmin palkansaajalle maksettavasta nettopalkasta.
Kuittaus seuraavasta palkasta (käsittely ennakkopalkkana)
Jos liikamaksu huomataan ennen seuraavaa palkanmaksua, se voidaan käsitellä ennakkopalkkana. Tällöin liikaa maksetun bruttopalkan määrä vähennetään seuraavasta bruttopalkasta. Ennakonpidätys toimitetaan liikamaksun määrällä vähennetystä bruttopalkasta. Suositeltavampi menettelytapa on kuitenkin periä liikamaksu takaisin netto- tai bruttoperintänä, jotta kyseisen palkkakauden ansio on tulorekisterissä oikein.
Kustannukset ennakkoperinnässä
Verohallinto on julkaissut 11.6.2019 päivätyn ohjeen Työstä välittömästi johtuvat kustannukset ennakkoperinnässä (linkki). Nämä kustannukset työnantaja voi korvata tai vähentää palkasta ennen ennakonpidätyksen toimittamista.
Työnantaja voi maksaa palkansaajalle verovapaasti tuloverolaissa erikseen verovapaaksi säädettyjä verovapaita matkakustannusten korvauksia ja sellaisia kuluja, jotka luonteensa puolesta kuuluvat työnantajan maksettaviksi.
Matkakustannustenkorvauksia ovat matkustamiskustannusten korvaus (matkaliput, kilometrikorvaus), päiväraha, ateriakorvaus ja majoittumiskorvaus. Korvaus on verovapaa, jos se täyttää Verohallinnon verovapaista matkakustannusten korvauksista antaman päätöksen mukaiset edellytykset.
Työnantaja voi korvata palkansaajalle verovapaasti sellaisia työnantajalle kuuluvia menoja, joita työntekijä on maksanut työnantajan puolesta. Näille kustannuksille on tyypillistä, että työnantaja on päättänyt hankinnasta ja menon syntymisestä. Esimerkiksi valmistus- ja materiaalikulut sekä neuvottelu- ja edustuskulut ovat tavallisesti työnantajalle kuuluvia kustannuksia. Myös työvälinekustannukset kuuluvat työnantajalle, jos työväline hankitaan työnantajan omistukseen.
Muut työnantajan palkansaajalle maksamat työstä aiheutuneet kustannukset ovat veronalaisia. Työnantaja voi kuitenkin huomioida kustannukset ennakkoperinnässä. Vaikka korvaus on palkansaajalle veronalaista, ennakonpidätystä ei ole tarpeen kohdistaa sellaiseen erään, jonka palkansaaja voi vähentää verotuksessaan tulonhankkimiskuluna. Työnantaja voi myös vähentää esimerkiksi palkansaajalle työmatkalla aiheutuneet pysäköintikulut ennen ennakonpidätyksen toimittamista, jos se ei ole korvannut niitä verovapaasti.
Vertaislainan ja joukkorahoituslainan verokohtelu
Verohallinto on julkaissut 4.6.2019 päivätyn kannanoton Vertaislainat yksityishenkilöille ja lainamuotoinen joukkorahoitus yrityksille – velkapääoman luovuttamisen ja menettämisen verokohtelu (linkki).
Vertaislainatoiminta tarkoittaa sitä, että toisilleen tuntemattomat yksityishenkilöt lainaavat rahaa toisille yksityishenkilöille palveluntarjoajan ylläpitämän sähköisen alustan kautta. Lainamuotoinen joukkorahoitus puolestaan tarkoittaa, että yritykset tai sijoittajat lainaavat varoja yrityksille elinkeinotoiminnan rahoittamiseen joko sähköisen alustan kautta tai muutoin.
Vertaislainan tai yritykselle annetun joukkorahoituslainan vastikkeelliseen luovutukseen sovelletaan luovutusvoittoa ja -tappiota koskevia säännöksiä.
Tuloverolain mukaisessa verotuksessa vain arvopaperin arvon lopullinen menetys rinnastetaan luovutustappioon. Velkapääoman menettämisen (luottotappio) verokohtelun kannalta merkityksellistä on tunnistaa, onko velkakirja arvopaperi vai ei. Verkkopalvelun kautta välitetty vertaislainasaatava ja edelleen luovutettavissa oleva joukkorahoituslainasaatava ovat arvopapereita.
Arvonmenetykseen perustuva arvopaperin luovutustappio syntyy sinä verovuonna, jona arvonmenetystä voidaan pitää lopullisena.
Hybridijärjestelyjen verotus
Valtiovarainministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle hallituksen esityksen luonnoksen (linkki), jossa esitetään muutoksia rajat ylittävien hybridijärjestelyjen verotukseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2020 alusta.
Hybridijärjestelyjen johdosta rajat ylittävässä tilanteessa verokohtelun eroavuudesta syntyy kaksinkertaisia vähennyksiä ja tuloa jää verottamatta. Säännösten tarkoituksena on ehkäistä näitä vaikutuksia.
Säännökset koskisivat menoja ja tuloja, joiden verokohtelu ei ole rajat ylittävässä tilanteessa yhdenmukainen sen vuoksi, että kyse on hybridijärjestelystä, jossa eri lainkäyttöalueiden verotuksessa kohdellaan eri tavalla suorituksen perusteena olevaa rahoitusinstrumenttia tai siihen perustuvaa suoritusta, suorituksen maksajaa tai suorituksensaajaa. Säännöksiä sovellettaisiin verovelvollisen ja siihen etuyhteydessä olevan yksikön välisiin suorituksiin.
Ehdotetut säännökset koskevat myös tilannetta, jossa kahdella lainkäyttöalueella asuva verovelvollinen vähentää samoja menoja kahteen kertaan, mutta eri tulopohjista. Lisäksi ehdotetaan säännöksiä, joissa verokohtelun eroavuuksia syntyy tulon ja menon kohdentamisessa pääliikkeen ja kiinteän toimipaikan välillä.