TaxFax nro 38 • 8.7.2019
Tulolähdejaon poistaminen yhteisöissä
Verohallinto on julkaissut 3.7.2019 päivätyn ohjeen Eräiden yhteisöjen tulolähdejaon poistaminen (linkki). Ohjetta sovelletaan verovuodesta 2020 alkaen.
Elinkeinoverolain soveltamisala muuttuu niin, että eräiden yhteisöjen verotettava tulo lasketaan elinkeinoverolain mukaan yhteisön harjoittaman toiminnan luonteesta riippumatta. Maatalouden tulos verotetaan kuitenkin lakimuutoksen jälkeen edelleen MVL:n mukaan. Tulolähdejaon poistaminen voi koskea vain yhteisöjä, kuten esimerkiksi osakeyhtiöitä ja osuuskuntia.
Uudet säännökset eivät vaikuta esimerkiksi luonnollisten henkilöiden, liikkeen- ja ammatinharjoittajien, avoimien yhtiöiden, kommandiittiyhtiöiden ja yhteisetuuksien verotukseen. Näiden verovelvollisten harjoittamaan toimintaan sovelletaan elinkeinoverolakia edelleen vain silloin, kun verovelvollinen harjoittaa elinkeinotoimintaa.
Myös osa yhteisöistä jää tulolähdejaon poistamisen ulkopuolelle. Tulolähdejaon poistaminen ei koske yleishyödyllisiä yhteisöjä, julkisyhteisöjä, muita osittain verovapaita yhteisöjä (TVL 21, 21a ja 21 b §), ulkomaisia kuolinpesiä eikä asunto-osakeyhtiötä ja keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiöitä. Näillä yhteisöillä voi lakimuutoksen jälkeenkin olla kolme tulolähdettä, ja niihin sovelletaan elinkeinoverolakia vain siltä osin, kun ne harjoittavat elinkeinotoimintaa.
Jos tulolähdejaon poistamisen piirissä olevan yhteisön tilikausi päättyy 1.1.2020 tai sen jälkeen, yhteisön verotus toimitetaan kyseiseltä tilikaudelta kokonaan elinkeinoverolain mukaan yhteisön toiminnan luonteesta riippumatta.
Rakentamistoiminnan arvonlisäverotus
Verohallinto on julkaissut 3.7.2019 päivätyn ohjeen Rakentamispalvelun myynti ja oma käyttö arvonlisäverotuksessa (linkki).
Verotuskäytännössä on aikaisemmin hyväksytty rakentamispalvelun oman käytön tilanteissa mahdollisuus soveltaa niin sanottua ”hiljaista kuittausta”. Tällä tarkoitetaan sitä, että rakennuskustannusten sisältämät arvonlisäverot jätetään vähentämättä, jolloin näitä kustannuksia ei lueta myöskään suoritettavan veron perusteeseen. Tästä seuraa, että oman käytön veroa suoritetaan vain arvonlisäverottomista kustannuksista.
Ohjeessa todetaan (kohta 12.2), että hiljaista kuittausta ei voi enää soveltaa, koska veron perusteeseen on arvonlisäverolain mukaan luettava välittömät ja välilliset kustannukset. Ostaja saa vähentää kiinteistöstä tai rakentamispalvelusta sen veron, joka myyjän on oman käytön perusteella suoritettava, jos hankinta kohdistuu ostajan vähennykseen oikeuttavaan toimintaan. Jos myyjä soveltaa hiljaista kuittausta, on ostajan vähennysoikeus vastaavasti pienempi kuin siinä tapauksessa, että myyjä suorittaa veroa kaikista veron perusteeseen luettavista välittömistä ja välillisistä kustannuksista.
Edellinen ei koske kiinteistöhallintapalvelujen suorittajaa, joka voi halutessaan jättää arvonlisäveron vähennyksen tekemättä ja suorittaa oman käytön veroa vain palkoista sosiaalikuluineen sekä muista vähennyskelvottomista kuluista.
Sulautumisen verotus
Verohallinto on julkaissut 2.7.2019 päivätyn ohjeen Yritysjärjestelyt ja verotus – sulautuminen (linkki).
Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty tappioiden siirtymistä käsittelevän luvun osalta korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen KHO 2019:51 johdosta. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä tappioiden katsottiin siirtyvän sulautumisessa siitä huolimatta, että vastaanottava yhtiö oli perustettu vasta tappiovuoden jälkeen samaan konserniin ja sulautuneen tappiollisen yhtiön osakkeet olivat siirtyneet kyseiselle vastaanottavalle yhtiölle tappiovuoden jälkeen, kun tappiollisen yhtiön emoyhtiö oli konsernin sisäisesti ensin sulautunut vastaanottavaan yhtiöön.
Kansainvälisten veroriitojen ratkaisumenettely
Verohallinto on julkaissut 1.7.2019 päivätyn ohjeen Kansainvälisten veroriitojen ratkaisumenettely (linkki). Verovelvollinen voi hakea keskinäisen sopimusmenettelyn (engl. Mutual Agreement Procedure, MAP) aloittamista tilanteissa, joissa on kyse verosopimuksen määräysten vastaisesta verotuksesta. Laki kansainvälisten veroriitojen ratkaisumenettelystä ("kv-veroriitalaki") tuli voimaan 30.6.2019.
Keskinäinen sopimusmenettely voi Suomessa edetä kolmessa eri prosessissa:
- EU-riitojenratkaisudirektiivin ja sen perusteella säädetyn kv-veroriitalain mukaisessa EU-riitojenratkaisumenettelyssä;
- Suomen ja jonkin toisen valtion tekemän verosopimuksen mukaisessa menettelyssä;
- Siirtohinnoitteluun ja kiinteän toimipaikan tulon allokointiin liittyvissä asioissa myös EU-arbitraatioyleissopimuksen mukaisessa menettelyssä.